Metsästyksen häirintä ja susipolitiikka

Anna suden elää -mielenosoitus maa- ja metsätalousministeriön edessäTällä viikolla Maaseudun Tulevaisuus ja Helsingin Sanomat kyselivät näkemyksiä metsästyksen häirinnästä.

Tapaus liittyy Etelä-Hämeessä myönnettyihin susien tappolupiin. Metsästäjien mukaan susijahtia oli häiritty.

Onko metsästyksen häiritseminen sitten järkevää?

Läpi maailman sivun avoimella kansalaistottelemattomuudella on saatu paljon aikaiseksi. Britanniassa ketun metsästystä on vastustettu samalla tavalla ja siinä on onnistuttukin, kun metsästystä on rajoitettu.

Toisaalta ongelmana on, että metsästystä laittomasti häiritsemllä kärjistetään vastakkainasettelua luonnonsuojelulijoiden ja metsästäjien välillä. Tärkeää kun olisi, että luonnonsuojelijat ja metsästäjät pitäisi saada mielellään saman pöydän ääreen, jossa voitaisiin yhdessä miettiä niitä keinoja, joilla Suomessakin olisi elinvoimainen susikanta.

Luonto-Liiton mielestä metsästyksen ja kalastuksen tulee tapahtua ekologisista lähtökohdista, luontoa kunnioittaen ja tarpeetonta kärsimystä aiheuttamatta. Metsästyksessä ja kalastuksessa tulee turvata elinvoimaisten kantojen säilyminen ja minimoida pyynnistä aiheutuvat ympäristöhaitat. Metsästäjien lajintuntemusta on parannettava tiukemmalla metsästyskokeella ja koulutuksella.

Metsästysrikollisuuden kitkemiseen ja ennaltaehkäisemiseen on pyrittävä lisäämällä metsästyksen valvontaa sekä koventamalla metsästysrikkomuksista ja -rikoksista annettavia rangaistuksia. Törkeästä metsästysrikoksesta on annettava tuntuvia rangaistuksia tapauksissa, joissa toiminta on ammattimaista tai toistuvaa, tai joissa pyynti kohdistuu rauhoitettuun eläinlajiin tai tekotapa on erityisen julma.

Metsästystä luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa ei tule sallia muuten kuin ekologisin perustein. Metsästys ei saa aiheuttaa turvallisuusriskejä muille luonnossa liikkujille. Metsästys hämärän aikaan tulee kieltää.

7 kommenttia artikkeliin ”Metsästyksen häirintä ja susipolitiikka”

  1. Metsästyksen häirintä on lainvastaista toimintaa, jonka luokittelet kansalaistottelemattomuudeksi. Voiko susien salametsästyksen myös luokitella kansalaistottelemattomuudeksi?

    • Kiitos kysymyksestä Rauli!

      Wikipediamääritelmän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaistottelemattomuus) mukaan ”Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä. Se on pyrkimystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen julkisesti ja keskustelevaan sävyyn.”

      Susien salametsästys ei mielestäni täytä kansalaistottelemattomuuden tunnusmerkkiä vaan kyse on pikemminkin rikollisesta toiminnasta.

  2. Hei,
    Kiitos vastauksestasi. Voiko käynnissä olevaa metsästystilannetta häiritä mielestäsi keskustelevaan sävyyn ja millä tavalla se tapahtuisi?
    Millä perusteella laillinen metsästys on epäoikeudenmukaista toimintaa, jota täytyy vastustaa häiritsemällä?

    • Moi Rauli
      Kyllä käynnissä olevaa metsästystä voi häiritä keskustelevaan sävyyn esim. niin, että menee paikalle keskustelemaan metsästäjien kanssa. Susien metsästyksen voi nähdä epäoikeudenmukaisena toimintana esimerkiksi siitä syystä, että kyse on Suomessa erittäin uhanalaisesta lajista ja kokee sen tappamisen vääränä. Esimerkiksi metsienhakkuita usein vastustetaan avoimen kansalaistottelemattomuuden keinoin juuri siten, että mennään hakkuukoneen varoalueelle ja näin pysäytetään hakkuut.

  3. Kyse on ennenkaikkea kansainvälistä suojelua nauttivasta uhanalaisesta eläinlajista, jolla on oma paikkansa luonnon monimuotoisuudessa, ja joka ei ole varsinainen riistaeläin, jollaiseksi se on , valitettavasti luonnonsuojelijoiden myötävaikutuksella , jo luokiteltu Suomessa..
    Mitä tarkoitetaan metsästyksellä ? Metsästäminen on riistaksi luettujen eläinten, siis ihmiselle jollain tavalla hyödyksi olevien eläinten jahtaamista ja tappamista yleensä jotain asetta apuna käyttäen. Sutta ei vielä metsästetä lihan tai turkisten takia Suomessa. Se ei siis ole todellisuudessa riistaksi luokiteltu eläin Suomessakaan.Sen tappamiseen on saatava erikoislupa..Suden tappamiselle ei ole näinollen mitään perusteltua syytä, ei silloinkaan, kun sen ilmoitetaan olevan vaarana kotieläimille tai väestölle.
    Sudesta ei ole vaaraa väestölle muulloin, kuin sen joutuessa kidutuksen kohteeksi. Kotieläimet , koirat mukaanlukien, voidaan enimmäkseen pitää pois suden ulottuvilta, jos niin tosissaan halutaan.Järkevän ihmisen olisi osattava mukautua luonnon muuttumisen ja villieläinten mukautumisen myötä.

    Sutta metsästetään siis erikoisluvalla, jolle ei todellisuudessa ole mitään ”ekologisia” , eikä muitakaan todellisia perusteita tämän hetken Suomessa.Ja Suomi on tietääkseni allekirjoittanut suden suojelua koskevat kansainväliset sopimukset. Miksi se silti saa hallituksen luvalla, monenlaisten verukkeiden perusteella, tappaa yhä enenevän määrän susia ? Siksikö, että ihmiset pelkäävät niitä ? Nyt kun nk.riistaeläimiä koskevalla ” kannanhoidollisella ” metsästyksellä ( sekin on mielestäni riistaeläimiäkin koskien kyseenalaista ) ei saatukaan odotettua tulosta aikaan ( kuka metsästäjä tosissaan uskoi salakaatojen loppuvan tai vähenevän suden kannanhoidollisilla” metsästystoimilla ? ) , niin ”sivistyneet” ihmiseläimet yrittävät etsiä uusia verukkeita susien tappamiselle, jotta ne saataisiin pois häiritsemästä niin mukavasti järjestettyä ihmiselämää. Niistä on tehty kotimaattomia pakolaisia, joilla ei ole edes oleskelulupaa Suomen maaperällä! Ja jos ne kaiken lisäksi uskaltavat lisääntyä, ja elää lajille ominaisella tavalla, niin ”pakkolähtö” tulee nopeasti. Mitä tällä ”pikkulasten ” leikillä on tekemistä ekologisuuden kanssa? Ei yhtään mitään. Olisi aika aikuistua.

    Vaan ei sinnepäinkään:
    nyt jo mietitään susien tappamista ”sosiaalisin perustein” Kenen sosiaalisin perustein, ei ainakaan susien? Ihmisten irrationaalista sudenpelkoa aletaan jo hyödyntää, ja luokitella se päteväksi syyksi susien lahtaamiselle ! Aika raukkamaista. Anteeksi vain kovasanainen puheeni, mutta nyt on menty aika matalalle sivistys-ja kulttuuritasolle, kun tällaista suunnitellaan! Sudet pois näkyvistä, niin ei tarvitse pelätä -politiikka kostautuu varmasti jollain ”ei-ekologisella ” tavalla jonain päivänä….
    Mutta kuka niitä susia saa enimmäkseen tappaa ? Eivät suinkaan kaikki ne ihmiset, joiden nurkilla sudet käyvät. Monilla metsästäjillä on hinku päästä karhun tai sudentappoon, koska se on heille lähinnä jännää ja kunniakasta. Ihan kuin muinoin, paitsi että nykyajan aseiden kanssa on helppo sutta jahdata. Metsästyskoiran joutuminen suden kitaan on vain yksi keinotekoinen puolustus, koska sitä voidaan estää. Mutta kun koira laitetaaan yksin vaikkapa jänis-tai hirvijahtiin ohjaajan ollessa siitä kaukana, niin susiliivitkään ei aina pelasta koiraa suden suusta. Koira on sudelle kilpailija, ja sen se hävittää pois reviiriltään varsinkin silloin, kun sen kanssa ei ole ihmistä. Mutta metsästyksenhän pitää olla senkin nykyään helppoa ja mukavaa, ei saisi olla mitään haittatekijöitä! Sudelle ei saa antaa riistasta tippaakaan. Lisäksi monelle metsästys on ”harrastus”, siis huvia, ja sen on tuotettava jonkinlaista ”voittoa”, siis saalista, jota voidaan käyttää hyväksi. Kohtapuoleen susien tappamiselle siunauksensa antavien kansalaisten myötävaikutuksella valtiovalta tulee varmaan sallimaan sudenlihan kauppaamisen ja purkittamisen! Näinhän on jo käynyt esimerkiksi karhulle Suomessa! Business is business, sitä pitää suojella, eikä villieläimiä. Näin uskotaan ainakin ”korkeammalla taholla”.
    Mutta kun kaikesta tehdään Suomessa kauppatavaraa ja menestyvä liiketoiminta, niin eikö niitä Lappiin haikailtuja tuhansia aasialaisia turisteja voisi viedä sellaisille alueille, jossa he voisivat saada ihan luonnollisen kosketuksen susiin osana sitä mainostettua ”upeaa” Suomen luontoa ? Ainakin niin kauan, kuin susia vielä tällä menolla on Suomessa!

    On arveluttavaa mennä metsään selittelemään susijahdissa oleville metsästäjille sitä, että Suomella on onni olla susimaa! Metsästäjillä on aseet tappoa varten. He tappavat sudet, kun saavat kerta luvan ! Olen lukenut jopa erään kansanedustajien suusta tulleen kommentin, jolla kehoitettiin ”ottamaan valta omiin käsiin”, jollei valtiovalta sitä tee susien hävittämiseksi ! Ja muutamat metsästäjätkin ehdottavat , että susien Susien Suomeen tulon estämiseksi niiden taposta maksettaisiin palkkiota venäläisille rajan takana..! Kukapa heille sen palkkion maksaisi ja kenen pussista ? Onpa siellä ihan vastuuntuntoisten ( ? ) kansalaisten itse valitsemia kansanedustajia kerrakseen !

    Siis tuollaisesta luonnonsuojelijoiden rauhanomaisesta ”kansalaistottelemattomuudesta” saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä tässä tilanteessa, sillä vastassa ei ole tällä kertaa erityisen rauhanomaista porukkaa. Nimittäin ne, jotka mielellään lähtevät susijahtiin, eivät hevillä luovu saamastaan etuoikeudesta. Tuon etuoikeuden poistamisen puolesta kannattaisi toimia kaikilla sektoreilla, ja painostaa valtiovaltaa luopumaan suojeltujen susien tappamisesta!
    näin miettii entinen metsästäjä, joka ei ole koskaan susia pelännyt eikä jahdannut,

  4. Lisäys:
    Leo,
    metsästystä koskevan lainsäädännön mukaan salametsästys on aina rikollista.

    Sen verran tiedän metsästyksestä ja varsinkin suurriistan jahdista, että ( laittomuuden lisäksi ) metsästyksen häirintä puolestaan voi olla häiritsijälle hengenvaarallista. Nimittäin joukolla toteutettavan metsästyksen aikana on aseistettujen metsästäjienkin noudatettava turvallisuussääntöjä, jotka tehdään selviksi kaikille ennen jahtiin lähtemistä. Varsinkin suurpetojen metsästäminen jo sinänsä ei ole leikin tekoa,
    Luonnonsuojelijoiden on melko turha kuvitella, että sudenmetsästäjät saataisiin muuttamaan mieltään keskustelemalla heidän kanssaan paikan päällä rauhanomaisesti sudenmetsästyksen jo ollessa käynnissä. Olisi parempi toimia etukäteen estäen , sillä susijahtiin vapaaehtoisesti lähteneet eivät siinä tilanteessa kuuntele muuta kuin omaa ääntään., koska heillä on silloin ns.laillinen valta käsissään. he tuntevat olevansa oikeassa, koska heille on annettu virallinen lupa toimia susia tuhoavasti.
    Tässä metsästystilanteessa kansalaistottelemattomuuden vaikutusta ei voi mitenkään verrata esimerkiksi metsänhakkuita vastustavaan toimintaan. Valtiovallan toimesta sallittua sudenmetsästystä ei pysäytetä yhtä helposti kuin metsänhakkuuta. Sudenmetsästyksen sallimiselle on virallisesti olemassa laajemmat syyt kuin metsänhakkuiden sallimiselle, vaikka näiden molempien taustalla saattaakin olla ihan samat motiivit, toisin sanoen hyödyn ja tietynlaisen arvovallan ja suoranaisen vallan tavoittelu.

    Suomessa metsästyksen luonne on huomattavasti muuttunut muutaman viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Se ei ole enää paljonkaan aikaisempien suomalaisten metsästysperinteiden mukaista.Tämä oli perustava syy siihen, miksi luovuin suomalaisen metsästyskoirarodun kasvatuksesta ja tämän ensisijaisesti suurristan metsästyksessä käytettävän rodun harrastamisesta ja vaalimisesta arvokkaana esi-isiltämme saatuna perintönä.
    Metsästys on sekin muuttunut nykyajan yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Siitä on tullut tehokkaampaa, kaupallisempaa ja väkivaltaisempaa kuin se oli aikaisemmin. Tämä monen mielestä ”harrastukseksi” katsottava toiminta seuraa vain suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä ja sen muuttumista yhä kaupallisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi. Luonto ja siinä vielä vapaana elävät villieläimet nähdään yleisesti pelkkänä haittaavana tekijänä tai hyötyä tuottavana tavarana. Se omitaan entistä enemmän harvojen hallintaan, ja se on heitetty markkinavoimien pyörteisiin. Susi ei tee poikkeusta. Senkin ovat harvat omineet itselleen, ja nämä harvat ovat sen tuominneet kuolemaan yleisen edun nimissä. .

  5. Rengon metsästäjät katsovat, että metsän riista kuuluu metsästäjille ! Ja että heiltä menee ”eväät” , kun sudet tappavat ”niin raakamaisesti ” heille kuuluvaa ”evästä” ! Olisikohan tämä liioittelua ?
    Tämän uskomuksen mukaan Suomen luonnossa vapaana elävät ja yksinomaan ”riistasta” elantonsa saavat villieläimet eivät siis olisikaan oikeutettuja ottamaan ” metsästäjille kuuluvaa ”evästä” ? Tähän väittämään perustuen villieläimille ei olisi nykyään tilaa Suomessa, eikä varsinkaan sudelle . Muun muassa ilves, ahma ja susi kuuluvat näihin luonnossa eläviin villieläimiin, joille metsästäjien omima ” riista” on elintärkeää. ”Riista ” ei ole elintärkeää metsästäjille nykyajan Suomessa. Ja susi ei missään tapauksessa ole riistaeläin.

    Mihin tämä oletettu metsästäjien yksinoikeus perustuu ?
    Missä he oikein kuvittelevat elävänsä ? Sellaisessa maassako, jossa ”riistaksi ” luokitellut villieläimet eivät kuuluisikaan koko kansalle, vaan harvoille aseistetuille metsästäjille ?

    Susi ei ole mitenkää raaka , sillä se on villinä elävä lihaa syövä petoeläin, jonka on mm. tapatteva muita eläimiä selvitäkseen hengissä. Se toimii lajilleen ominaisella tavalla. Ja susihan on ollut Suomen metsissä kauan ennenkuin ihminen tuli sen reviirille ja otti sen itselleen. Mutta susi onkin sopeutunut sille asetettuhin yhä ahtaimpiin elinehtoihin, ja se on kyennyt olemaan viisaampi kuin sitä jahtaavat ihmiseläimet. Se on valtaamassa takaisin siltä otettua elintilaa. Ja tähän pitäisi puolestaan normaalin ihmisen kyetä sopeutumaan.

    Rengon metsästäjät puolustelevat käsittämätöntä susivihaansa ja sudentappouhoaan silläkin, että susi on ”niin raaka”. Entä aseistettu ihminen, joka tapaa huvikseen ja ihan tarpeettomasti puolustuskyvyttömiä villieläimiä , eikö hän olekaan raaka ? Ihminen voi elää tappamatta ja eläinten lihaa syömättäkin,
    Rengolla on onni olla susipaikkakunta. Ja suden onneksi tämän tiedostavat useimmat renkolaiset. Monet renkolaiset eivät halua alistua metsästäjien määräysvaltaan tässä susikysymyksessä, koska he tietävät, että on olemassa muita vaihtoehtoja,kuin susien hävittäminen…

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa