Metsästyksen häirintä ja susipolitiikka

Anna suden elää -mielenosoitus maa- ja metsätalousministeriön edessäTällä viikolla Maaseudun Tulevaisuus ja Helsingin Sanomat kyselivät näkemyksiä metsästyksen häirinnästä.

Tapaus liittyy Etelä-Hämeessä myönnettyihin susien tappolupiin. Metsästäjien mukaan susijahtia oli häiritty.

Onko metsästyksen häiritseminen sitten järkevää?

Läpi maailman sivun avoimella kansalaistottelemattomuudella on saatu paljon aikaiseksi. Britanniassa ketun metsästystä on vastustettu samalla tavalla ja siinä on onnistuttukin, kun metsästystä on rajoitettu.

Toisaalta ongelmana on, että metsästystä laittomasti häiritsemllä kärjistetään vastakkainasettelua luonnonsuojelulijoiden ja metsästäjien välillä. Tärkeää kun olisi, että luonnonsuojelijat ja metsästäjät pitäisi saada mielellään saman pöydän ääreen, jossa voitaisiin yhdessä miettiä niitä keinoja, joilla Suomessakin olisi elinvoimainen susikanta.

Luonto-Liiton mielestä metsästyksen ja kalastuksen tulee tapahtua ekologisista lähtökohdista, luontoa kunnioittaen ja tarpeetonta kärsimystä aiheuttamatta. Metsästyksessä ja kalastuksessa tulee turvata elinvoimaisten kantojen säilyminen ja minimoida pyynnistä aiheutuvat ympäristöhaitat. Metsästäjien lajintuntemusta on parannettava tiukemmalla metsästyskokeella ja koulutuksella.

Metsästysrikollisuuden kitkemiseen ja ennaltaehkäisemiseen on pyrittävä lisäämällä metsästyksen valvontaa sekä koventamalla metsästysrikkomuksista ja -rikoksista annettavia rangaistuksia. Törkeästä metsästysrikoksesta on annettava tuntuvia rangaistuksia tapauksissa, joissa toiminta on ammattimaista tai toistuvaa, tai joissa pyynti kohdistuu rauhoitettuun eläinlajiin tai tekotapa on erityisen julma.

Metsästystä luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa ei tule sallia muuten kuin ekologisin perustein. Metsästys ei saa aiheuttaa turvallisuusriskejä muille luonnossa liikkujille. Metsästys hämärän aikaan tulee kieltää.

7 kommenttia artikkeliin ”Metsästyksen häirintä ja susipolitiikka”

  1. Metsästyksen häirintä on lainvastaista toimintaa, jonka luokittelet kansalaistottelemattomuudeksi. Voiko susien salametsästyksen myös luokitella kansalaistottelemattomuudeksi?

    • Kiitos kysymyksestä Rauli!

      Wikipediamääritelmän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaistottelemattomuus) mukaan ”Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä. Se on pyrkimystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen julkisesti ja keskustelevaan sävyyn.”

      Susien salametsästys ei mielestäni täytä kansalaistottelemattomuuden tunnusmerkkiä vaan kyse on pikemminkin rikollisesta toiminnasta.

  2. Hei,
    Kiitos vastauksestasi. Voiko käynnissä olevaa metsästystilannetta häiritä mielestäsi keskustelevaan sävyyn ja millä tavalla se tapahtuisi?
    Millä perusteella laillinen metsästys on epäoikeudenmukaista toimintaa, jota täytyy vastustaa häiritsemällä?

    • Moi Rauli
      Kyllä käynnissä olevaa metsästystä voi häiritä keskustelevaan sävyyn esim. niin, että menee paikalle keskustelemaan metsästäjien kanssa. Susien metsästyksen voi nähdä epäoikeudenmukaisena toimintana esimerkiksi siitä syystä, että kyse on Suomessa erittäin uhanalaisesta lajista ja kokee sen tappamisen vääränä. Esimerkiksi metsienhakkuita usein vastustetaan avoimen kansalaistottelemattomuuden keinoin juuri siten, että mennään hakkuukoneen varoalueelle ja näin pysäytetään hakkuut.

  3. Kyse on ennenkaikkea kansainvälistä suojelua nauttivasta uhanalaisesta eläinlajista, jolla on oma paikkansa luonnon monimuotoisuudessa, ja joka ei ole varsinainen riistaeläin, jollaiseksi se on , valitettavasti luonnonsuojelijoiden myötävaikutuksella , jo luokiteltu Suomessa..
    Mitä tarkoitetaan metsästyksellä ? Metsästäminen on riistaksi luettujen eläinten, siis ihmiselle jollain tavalla hyödyksi olevien eläinten jahtaamista ja tappamista yleensä jotain asetta apuna käyttäen. Sutta ei vielä metsästetä lihan tai turkisten takia Suomessa. Se ei siis ole todellisuudessa riistaksi luokiteltu eläin Suomessakaan.Sen tappamiseen on saatava erikoislupa..Suden tappamiselle ei ole näinollen mitään perusteltua syytä, ei silloinkaan, kun sen ilmoitetaan olevan vaarana kotieläimille tai väestölle.
    Sudesta ei ole vaaraa väestölle muulloin, kuin sen joutuessa kidutuksen kohteeksi. Kotieläimet , koirat mukaanlukien, voidaan enimmäkseen pitää pois suden ulottuvilta, jos niin tosissaan halutaan.Järkevän ihmisen olisi osattava mukautua luonnon muuttumisen ja villieläinten mukautumisen myötä.

    Sutta metsästetään siis erikoisluvalla, jolle ei todellisuudessa ole mitään ”ekologisia” , eikä muitakaan todellisia perusteita tämän hetken Suomessa.Ja Suomi on tietääkseni allekirjoittanut suden suojelua koskevat kansainväliset sopimukset. Miksi se silti saa hallituksen luvalla, monenlaisten verukkeiden perusteella, tappaa yhä enenevän määrän susia ? Siksikö, että ihmiset pelkäävät niitä ? Nyt kun nk.riistaeläimiä koskevalla ” kannanhoidollisella ” metsästyksellä ( sekin on mielestäni riistaeläimiäkin koskien kyseenalaista ) ei saatukaan odotettua tulosta aikaan ( kuka metsästäjä tosissaan uskoi salakaatojen loppuvan tai vähenevän suden kannanhoidollisilla” metsästystoimilla ? ) , niin ”sivistyneet” ihmiseläimet yrittävät etsiä uusia verukkeita susien tappamiselle, jotta ne saataisiin pois häiritsemästä niin mukavasti järjestettyä ihmiselämää. Niistä on tehty kotimaattomia pakolaisia, joilla ei ole edes oleskelulupaa Suomen maaperällä! Ja jos ne kaiken lisäksi uskaltavat lisääntyä, ja elää lajille ominaisella tavalla, niin ”pakkolähtö” tulee nopeasti. Mitä tällä ”pikkulasten ” leikillä on tekemistä ekologisuuden kanssa? Ei yhtään mitään. Olisi aika aikuistua.

    Vaan ei sinnepäinkään:
    nyt jo mietitään susien tappamista ”sosiaalisin perustein” Kenen sosiaalisin perustein, ei ainakaan susien? Ihmisten irrationaalista sudenpelkoa aletaan jo hyödyntää, ja luokitella se päteväksi syyksi susien lahtaamiselle ! Aika raukkamaista. Anteeksi vain kovasanainen puheeni, mutta nyt on menty aika matalalle sivistys-ja kulttuuritasolle, kun tällaista suunnitellaan! Sudet pois näkyvistä, niin ei tarvitse pelätä -politiikka kostautuu varmasti jollain ”ei-ekologisella ” tavalla jonain päivänä….
    Mutta kuka niitä susia saa enimmäkseen tappaa ? Eivät suinkaan kaikki ne ihmiset, joiden nurkilla sudet käyvät. Monilla metsästäjillä on hinku päästä karhun tai sudentappoon, koska se on heille lähinnä jännää ja kunniakasta. Ihan kuin muinoin, paitsi että nykyajan aseiden kanssa on helppo sutta jahdata. Metsästyskoiran joutuminen suden kitaan on vain yksi keinotekoinen puolustus, koska sitä voidaan estää. Mutta kun koira laitetaaan yksin vaikkapa jänis-tai hirvijahtiin ohjaajan ollessa siitä kaukana, niin susiliivitkään ei aina pelasta koiraa suden suusta. Koira on sudelle kilpailija, ja sen se hävittää pois reviiriltään varsinkin silloin, kun sen kanssa ei ole ihmistä. Mutta metsästyksenhän pitää olla senkin nykyään helppoa ja mukavaa, ei saisi olla mitään haittatekijöitä! Sudelle ei saa antaa riistasta tippaakaan. Lisäksi monelle metsästys on ”harrastus”, siis huvia, ja sen on tuotettava jonkinlaista ”voittoa”, siis saalista, jota voidaan käyttää hyväksi. Kohtapuoleen susien tappamiselle siunauksensa antavien kansalaisten myötävaikutuksella valtiovalta tulee varmaan sallimaan sudenlihan kauppaamisen ja purkittamisen! Näinhän on jo käynyt esimerkiksi karhulle Suomessa! Business is business, sitä pitää suojella, eikä villieläimiä. Näin uskotaan ainakin ”korkeammalla taholla”.
    Mutta kun kaikesta tehdään Suomessa kauppatavaraa ja menestyvä liiketoiminta, niin eikö niitä Lappiin haikailtuja tuhansia aasialaisia turisteja voisi viedä sellaisille alueille, jossa he voisivat saada ihan luonnollisen kosketuksen susiin osana sitä mainostettua ”upeaa” Suomen luontoa ? Ainakin niin kauan, kuin susia vielä tällä menolla on Suomessa!

    On arveluttavaa mennä metsään selittelemään susijahdissa oleville metsästäjille sitä, että Suomella on onni olla susimaa! Metsästäjillä on aseet tappoa varten. He tappavat sudet, kun saavat kerta luvan ! Olen lukenut jopa erään kansanedustajien suusta tulleen kommentin, jolla kehoitettiin ”ottamaan valta omiin käsiin”, jollei valtiovalta sitä tee susien hävittämiseksi ! Ja muutamat metsästäjätkin ehdottavat , että susien Susien Suomeen tulon estämiseksi niiden taposta maksettaisiin palkkiota venäläisille rajan takana..! Kukapa heille sen palkkion maksaisi ja kenen pussista ? Onpa siellä ihan vastuuntuntoisten ( ? ) kansalaisten itse valitsemia kansanedustajia kerrakseen !

    Siis tuollaisesta luonnonsuojelijoiden rauhanomaisesta ”kansalaistottelemattomuudesta” saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä tässä tilanteessa, sillä vastassa ei ole tällä kertaa erityisen rauhanomaista porukkaa. Nimittäin ne, jotka mielellään lähtevät susijahtiin, eivät hevillä luovu saamastaan etuoikeudesta. Tuon etuoikeuden poistamisen puolesta kannattaisi toimia kaikilla sektoreilla, ja painostaa valtiovaltaa luopumaan suojeltujen susien tappamisesta!
    näin miettii entinen metsästäjä, joka ei ole koskaan susia pelännyt eikä jahdannut,

  4. Lisäys:
    Leo,
    metsästystä koskevan lainsäädännön mukaan salametsästys on aina rikollista.

    Sen verran tiedän metsästyksestä ja varsinkin suurriistan jahdista, että ( laittomuuden lisäksi ) metsästyksen häirintä puolestaan voi olla häiritsijälle hengenvaarallista. Nimittäin joukolla toteutettavan metsästyksen aikana on aseistettujen metsästäjienkin noudatettava turvallisuussääntöjä, jotka tehdään selviksi kaikille ennen jahtiin lähtemistä. Varsinkin suurpetojen metsästäminen jo sinänsä ei ole leikin tekoa,
    Luonnonsuojelijoiden on melko turha kuvitella, että sudenmetsästäjät saataisiin muuttamaan mieltään keskustelemalla heidän kanssaan paikan päällä rauhanomaisesti sudenmetsästyksen jo ollessa käynnissä. Olisi parempi toimia etukäteen estäen , sillä susijahtiin vapaaehtoisesti lähteneet eivät siinä tilanteessa kuuntele muuta kuin omaa ääntään., koska heillä on silloin ns.laillinen valta käsissään. he tuntevat olevansa oikeassa, koska heille on annettu virallinen lupa toimia susia tuhoavasti.
    Tässä metsästystilanteessa kansalaistottelemattomuuden vaikutusta ei voi mitenkään verrata esimerkiksi metsänhakkuita vastustavaan toimintaan. Valtiovallan toimesta sallittua sudenmetsästystä ei pysäytetä yhtä helposti kuin metsänhakkuuta. Sudenmetsästyksen sallimiselle on virallisesti olemassa laajemmat syyt kuin metsänhakkuiden sallimiselle, vaikka näiden molempien taustalla saattaakin olla ihan samat motiivit, toisin sanoen hyödyn ja tietynlaisen arvovallan ja suoranaisen vallan tavoittelu.

    Suomessa metsästyksen luonne on huomattavasti muuttunut muutaman viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Se ei ole enää paljonkaan aikaisempien suomalaisten metsästysperinteiden mukaista.Tämä oli perustava syy siihen, miksi luovuin suomalaisen metsästyskoirarodun kasvatuksesta ja tämän ensisijaisesti suurristan metsästyksessä käytettävän rodun harrastamisesta ja vaalimisesta arvokkaana esi-isiltämme saatuna perintönä.
    Metsästys on sekin muuttunut nykyajan yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Siitä on tullut tehokkaampaa, kaupallisempaa ja väkivaltaisempaa kuin se oli aikaisemmin. Tämä monen mielestä ”harrastukseksi” katsottava toiminta seuraa vain suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä ja sen muuttumista yhä kaupallisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi. Luonto ja siinä vielä vapaana elävät villieläimet nähdään yleisesti pelkkänä haittaavana tekijänä tai hyötyä tuottavana tavarana. Se omitaan entistä enemmän harvojen hallintaan, ja se on heitetty markkinavoimien pyörteisiin. Susi ei tee poikkeusta. Senkin ovat harvat omineet itselleen, ja nämä harvat ovat sen tuominneet kuolemaan yleisen edun nimissä. .

  5. Rengon metsästäjät katsovat, että metsän riista kuuluu metsästäjille ! Ja että heiltä menee ”eväät” , kun sudet tappavat ”niin raakamaisesti ” heille kuuluvaa ”evästä” ! Olisikohan tämä liioittelua ?
    Tämän uskomuksen mukaan Suomen luonnossa vapaana elävät ja yksinomaan ”riistasta” elantonsa saavat villieläimet eivät siis olisikaan oikeutettuja ottamaan ” metsästäjille kuuluvaa ”evästä” ? Tähän väittämään perustuen villieläimille ei olisi nykyään tilaa Suomessa, eikä varsinkaan sudelle . Muun muassa ilves, ahma ja susi kuuluvat näihin luonnossa eläviin villieläimiin, joille metsästäjien omima ” riista” on elintärkeää. ”Riista ” ei ole elintärkeää metsästäjille nykyajan Suomessa. Ja susi ei missään tapauksessa ole riistaeläin.

    Mihin tämä oletettu metsästäjien yksinoikeus perustuu ?
    Missä he oikein kuvittelevat elävänsä ? Sellaisessa maassako, jossa ”riistaksi ” luokitellut villieläimet eivät kuuluisikaan koko kansalle, vaan harvoille aseistetuille metsästäjille ?

    Susi ei ole mitenkää raaka , sillä se on villinä elävä lihaa syövä petoeläin, jonka on mm. tapatteva muita eläimiä selvitäkseen hengissä. Se toimii lajilleen ominaisella tavalla. Ja susihan on ollut Suomen metsissä kauan ennenkuin ihminen tuli sen reviirille ja otti sen itselleen. Mutta susi onkin sopeutunut sille asetettuhin yhä ahtaimpiin elinehtoihin, ja se on kyennyt olemaan viisaampi kuin sitä jahtaavat ihmiseläimet. Se on valtaamassa takaisin siltä otettua elintilaa. Ja tähän pitäisi puolestaan normaalin ihmisen kyetä sopeutumaan.

    Rengon metsästäjät puolustelevat käsittämätöntä susivihaansa ja sudentappouhoaan silläkin, että susi on ”niin raaka”. Entä aseistettu ihminen, joka tapaa huvikseen ja ihan tarpeettomasti puolustuskyvyttömiä villieläimiä , eikö hän olekaan raaka ? Ihminen voi elää tappamatta ja eläinten lihaa syömättäkin,
    Rengolla on onni olla susipaikkakunta. Ja suden onneksi tämän tiedostavat useimmat renkolaiset. Monet renkolaiset eivät halua alistua metsästäjien määräysvaltaan tässä susikysymyksessä, koska he tietävät, että on olemassa muita vaihtoehtoja,kuin susien hävittäminen…

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa