Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

stop-cetaLähetimme 20 järjestön voimin terveisiä tällä viikolla (21.9.2016) Euroopan kauppaministereille, jotka kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa.

Esitämme, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

Kyseessä on jälleen yksi yritys muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.

Alla järjestöjen yhteinen vetoomus ja ohessa tiedote

Julkilausuma: Kansalaisjärjestöjen yhteisjulkilausuma CETA-sopimuksesta

Esitämme, että Suomen tulee jättää Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA hyväksymättä. Pelkäämme, että sopimus heikentää EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

Euroopan kauppaministerit kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22-23. syyskuuta Bratislavassa. Virallisesti sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä EU-Kanada-huippukokouksessa, josta se lähetetään EU:n jäsenmaihin hyväksymiskierrokselle. Suomessa sopimuksesta ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua, mikä on demokratian näkökulmasta hyvin ongelmallista. Myöskään lainsäätäjät eivät päässeet tutustumaan neuvotteluasiakirjoihin ennen neuvottelujen päättymistä.

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP on nostattanut runsaasti kritiikkiä ja tällä hetkellä sitä koskevat neuvottelut näyttävät jumiutuneen. Pitkälti TTIP-sopimuksen kaltaista CETA-sopimusta suunnitellaan kuitenkin hyväksyttäväksi, vaikka siihen liittyy samoja, muun muassa elintarviketurvallisuuteen ja investointisuojaan liittyviä ongelmia, kuin TTIP-sopimukseen. CETA:a voidaan kutsua myös TTIP:n takaportiksi, sillä se mahdollistaisi myös yhdysvaltalaisyrityksille tytäryhtiöidensä kautta pääsyn Euroopan markkinoille ja CETA:n investointisuojan piiriin.

Se, että CETA on herättänyt vähemmän keskustelua kuin TTIP, ei vähennä sen kiistanalaisuutta. Esimerkiksi eurooppalainen kansalaisaloite CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan keräsi vuodessa yli 3,2 miljoonaa allekirjoitusta, ja sopimuksia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut yksin Euroopassa satoja tuhansia ihmisiä.

Kuten TTIP-sopimuksessa myös CETA:ssa on kyse aivan muusta kuin perinteisestä kaupan vapauttamisesta. Pyrkimyksenä on muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella. Tämä paitsi heikentää demokratiaa on myös ristiriidassa EU:n kestävää kehitystä koskevien sitoumusten ja linjausten kanssa. CETA-sopimuksen allekirjoittaminen esimerkiksi poistaisi esteitä ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan erittäin haitallisesta öljyhiekasta jalostetun öljyn tuonnilta Euroopan unioniin. Tämä puolestaan heikentäisi EU-maiden mahdollisuuksia suosia uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energiamuotoja ja vaarantaisi EU:n aseman kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä.

Suomea erityisesti koskettava uhka CETA-sopimuksessa liittyy kaivosteollisuuteen ja sitä koskevan sääntelyoikeuden kaventumiseen. CETA:n voimaansaattamisen jälkeiset korjaukset kaivoslainsäädäntöön altistaisivat Suomen miljoonien tai jopa miljardien eurojen korvausvaateille kansainvälisessä investointiriitatuomioistuimessa.
Näemme, että CETA-sopimukseen sisältyy niin suuria ristiriitoja ja riskejä suhteessa kansainvälisiin kestävän kehityksen periaatteisiin, että sitä ei tule saattaa voimaan.

Julkilausuman allekirjoittajat:

350 Suomi ry
Suomen Aasia-Eurooppa-verkosto AEPF
Amanadamaji ry
Animalia ry
Attac ry
CRASH – Coalition for
Research and Action for Social Justice and Human Dignity
Eettisen kaupan puolesta ry
Emmaus Aurinkotehdas ry
Greenpeace Suomi
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
Luonto-Liitto ry
Maailmankauppojen liitto ry
Maan ystävät ry
Maattomien ystävät ry
Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike
Naiset Rauhan Puolesta -liike
TTIP-verkosto Suomi
Uusi tuuli ry

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”