EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia

Pariisin_ilmastokokous_Kuva_Hanna_AhoKomission tänään julkaisema tiedonanto ei tunnista tarvetta korottaa EU:n ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisiksi.

Tästä johtuen laitoin tänään sähköpostia pääministeri Juha Sipilälle ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteita tulisi korottaa välittömästi.

Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun unionin ilmasto- ja energiasäädöksiä sorvataan uuteen uskoon.

Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on tunnustettava 1,5 asteen lämpötilatavoitteen merkitys ja lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua

Alla lähettämäni sähköposti kokonaisuudessaan.

***

EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia

Hyvä pääministeri Sipilä,
Hyvä ministeri Tiilikainen,

Pariisin ilmastosopimus oli tärkeä askel ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiitos tekemästäsi työstä sovun aikaansaamiseksi. Varsinainen sopimuksen toimeenpano alkaa kuitenkin tänä vuonna, eikä meillä ole aikaa viivytellä.

Ilmastopolitiikan tavoitetaso on vanhentunut Pariisin sopimuksen myötä. Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:n ilmastotavoitteet eivät komissionkaan mukaan ole alle kahden asteen polun mukaiset. Tilanteen muututtua radikaalisti ne on nostettava ”selvästi alle kahden asteen” polkua vastaavalle tasolle ja 1,5 asteen tavoite on tunnustettava. Tämä tarkoittaa EU:n päästövähennystavoitteiden nostoa 60 prosenttiin vuonna 2030 ja vähintään 95 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä suhteessa vuoden 1990 tasoon. Ilmastotavoitteiden nosto on johdonmukaista politiikkaa EU:lle, joka oli osa High Ambition Coalitionia Pariisin kokouksessa, mutta myös oleellista EU:n taloudelle, jotta olosuhteet puhtaan teknologian, energiatehokkuuden ja kiertotalouden innovaatioille voivat syntyä.

EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun yhteisö valmistelee tavoitetason toimeenpanoa mm. päästökauppadirektiiviä sekä monia muita säädöksiä uudistamalla. Tavoitteiden noston viivästyttäminen voi tarkoittaa lukkiutumista riittämättömiin toimiin ja tarve lakipaketin avaamiselle muutaman vuoden kuluttua olisi suuri.

Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Suomessa tämä tarkoittaa 100 % uusiutuviin nojaava energiajärjestelmää jo ennen vuotta 2050. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä unionin laajuisesti. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt Suomessa ja Euroopassa ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua.

EU-tason säädöspaketit määräävät EU:n suunnan vuosiksi eteenpäin ja niiden valmistelussa on ensiarvoista huomioida seuraavat asiat:

• Päästökauppa on korjattava ja huutokaupattavien päästöoikeuksien osuuden tulisi kasvaa vuosittain. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta tulisi siirtyä kohti pelkästään huutokauppaan pohjautuvaa järjestelmää. Kolmannelta kaudelta ylijäävät päästöoikeudet tulisi leikata kokonaan pois markkinoilta vuoden 2020 lopussa, sillä varastossa olevien päästöoikeuksien vapauttaminen markkinoille laskee päästöoikeuksien hintaa. Ylimääräiset päästöoikeudet rapauttavat järjestelmän ohjaavuuden energiatehokkuuteen, energian säästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseen moniksi vuosiksi. Neljännellä kaudella oikeuksien leikkaus voisi tapahtua kun ne ovat olleet markkinavakausvarannossa (Market Stability Mechanism, MSR) tietyn aikaa, tai kun ylijäämää on kertynyt tietyn verran. Jotta päästökauppa mukautuu Pariisin ilmastosopimuksen kehikkoon, siihen tulee soveltaa 5 vuoden tarkastelujaksoja.

• LULUCF-sektori (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät) mahdollistaa hillintätavoitteita noston kokonaisuutena, mutta tämän sektorin toimenpiteillä ei voida korvata tarvetta vähentää päästöjä fossiilisista energialähteistä, jotka ovat pääsyy ilmastonmuutokseen. LULUCF:n on oltava oma sektorinsa, eikä päästövähennysten vaihtoa muiden sektorien kanssa tule sallia. Ilman tällaista lähestymistapaa saksalainen Oeko Institute arvioi EU:n kokonaispäästövähennystavoitteen laskevan viidellä prosentilla, mikä saattaisi unionin ilmastopolitiikan uskottavuuden kyseenalaiseksi. Sektori tarvitsee oman tavoitetason, jota kohti pyritään, kansalliset hillintäsuunnitelmat sekä kannustimet tarvittaville toimille. Raportoinnin luotettavuus ja vertailtavuus perustuisi yhteneväiseen referenssivuoteen tai ajanjaksoon. Raportoinnin on oltava yhtenäistä ja pakollista kaikille sektorin toimintaluokille, ja siinä tulee nojata viimeisimpään tutkimustietoon.

• Jotta biotalous voi olla uskottavaa kansainvälisesti, tarvitaan bioenergian hyödyntämiseen tieteen mukaiset kestävyyskriteerit, joilla varmistetaan, että ilmastohyödyt ovat todellisia ja luonnonmonimuotoisuus turvataan.

Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa on hyödynnettävä energiatehokkuus ja energiansäästö täysimääräisesti ja etsittävä kestäviä ratkaisuja:

• Liikennesektorilla tarvitaan täysremontti, jossa ensisijaisesti vähennetään liikkumisen tarvetta mm. vahvistamalla maankäytön suunnittelua ja ehkäisemällä yhdyskuntarakenteen hajaantuminen. Lisäksi panostetaan kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen myös syrjäseuduilla ja henkilöautoliikenteen polttoaineena suositaan aurinko- ja tuulienergialla tuotettua sähköä, kaasua ja vetyä tai biokaasua. Kaikkien polttoaineiden tulee täyttää kestävyyskriteerit, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja takaavat ilmastohyödyn.

• Lähes nollaenergiarakentaminen ja rakennusten energiaremontit ovat keskiössä lämmönkulutuksen vähentämisessä. Tarvitsemme toimenpideohjelman lämmönkulutuksen säästöön, energiaremonttien tuet tulee palauttaa ja kolminkertaistaa vuoden 2014 tasosta, tuen piiriin otetaan taloyhtiöt ja asukkaiden omaenergiantuotanto ja kotitalousvähennys on ulotettava myös taloyhtiöihin.

Ystävällisin terveisin,

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Leo Stranius
, vs. toiminnanjohtaja

Lisätietoja

vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius, p. 040 754 7371, leo.stranius@sll.fi
suojeluasiantuntija Hanna Aho, p. 040 660 5788, hanna.aho@sll.fi

Käänteentekijät valmiina ilmastotoimiin: http://www.sll.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/kaanteentekijat-valmiina

Eurooppalainen korkean kunnianhimon koalitio vaatii EU:n 2030 tavoitteiden nostoa: http://www.caneurope.org/can-and-press/945-european-business-local-authorities-civil-society-and-trade-unions-want-eu-leaders-to-live-up-to-their-paris-commitments

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisesta: http://www.sll.fi/ajankohtaista/liitto/2016/lausunto_pariisin_sopimuksen_allekirjoittaminen

6 kommenttia artikkeliin ”EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia”

  1. Kevyestä liikenteestä sen verran: täytyy odotella sen verran että josko nuo lämpötilat nousisivat sen verran että taas arvaisi lähteä pyöräilemään. Kyllähän pyöräily on aina linjabiiliä parempi, halvempaa ja saa liikuntaa tällainenkin vanha ukonrahjus. Mutta ei tuolla lumen, jään ja loskan seassa oikein arvaa lähteä luitansa katkomaan.

    Missä ihmeessä oikein viipyy se teidän lupailemanne ilmastonlämpeäminen? Olen sitä jo monta vuotta odotellut, mutta ei vaan näy tulevan. Jotta pääsisi kätevästi pyöräilemään ympäri vuoden. Pankaahan pojat toimeksi. Ja tytöt myös.

    • Kiitos kommentista Erkki!
      Esiteolliseen aikaan verrattuna ilmasto on lämmennyt tilastojen mukaan jo melkein asteen verran. Sään vaihtelut (esim. lämpimät ja kylmät talvet) ja ilmastonmuutos ovat eri asioita.

  2. Hyvä juttu, toivottavasti ilmasto lämpenee vielä hyvän aikaa. Olisi miellyttävää, jos täällä olisi vähän vähemmän loskaa-jäätä-räntää. Ilmaston kylmeneminen ei oikein ole toivottavaa, viimeksi se johti sellaisiin jäätiköihin, että Suomi toipuu niistä vieläkin.

    • Ilmaston lämpeneminen ei ole hyvä juttu. Ilmastonmuutoksen myötä meillä on käsillä kuivuutta, vesipulaa ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Tämän myötä esimerkiksi ruuan tuotanto vaarantuu. Sadat miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään ilmastopakolaisiksi. Lisäksi muutos ajaa lukemattomia tärkeitä lajeja sukupuuttoon. Muutos on ihmiskunnan historian ehkä vakavin ongelma.

  3. Kyllä se ilmastonmuutos alkaa tuntua Suomessakin. Ja jotenkin näyttäisi siltä, että se on nopeampi ilmentymä siellä Pohjolassa kuin muualla. Onkohan näin ?

    Ilmeisesti ilmastomuutos on jo ollut ainakin osasyynä siihen, että Suomen Lapissa porojen ravinnonsaanti on viime syksynä häiriintynyt pitkän ja sateisen leudon sään takia. Porojen ravinnoksi käyttämät kasvit ovat tiettävästi suurelta osin homehtuneet ja tulleet ravinnoksi kelpaamattomiksi. Näistä epätavallisista sääolosuhteista ja ravinnon puutteesta johtuen oletetaan porojen lähteneen suurella joukolla liikkeelle etsimään ravintoa etelämmästä ja lännestä päin. Ja tästä porojen odottamattomasta ”muuttoliikkeestä” on koitunut suurta vahinkoa niin eläimille itselleen kuin niiden kasvattajillekin.

    Onko SLL:ssä tehty tarkempaaa selkoa tästä porojen massaliikehdinnästä ?

    Maaseudulla toimiva eläinteni ranskalainen eläinlääkäri on kiinnostunut saamelaiskulttuurista ja siihen liittyvästä poronhoidosta. Kun kerroin hänelle tästä porojen massaliikehdinnästä, niin hän kysyi, että tiedetäänkö mistä se johtuu ,ja onko asiaa selvitetty tarkemmin.
    Annoin hänelle Lapista tuomaani kuivattua poronjäkälää ja muutamia jäkälän rinnalla kasvavia varpukasveja malliksi siitä, mitä porot syövät. Hän sanoi, että ilmastonmuutos ja siitä johtuva kasvillisuuden pilaantuminen tai muuttuminen saattaa olla yksi syy näiden eläinten muuttoliikkeelle. Ravinnon puute ja porojen ruuansulatuksen häiriintyminen ja terveydentilan heikkeneminen voivat tällöin olla syynä siihen, että ne lähtevät suurella joukolla etsimään parempaa ravintoa tavallisen elinalueensa ulkopuolelta.
    Tämä on sitä luonnollista sopeutumista. Mutta kuinka kauan se on mahdollista planeettamme yhä lämmetessä ?
    Siis ei vain ihmiset joudu lähtemään liikkeelle parempien elinolosuhteiden toivossa, vaan näin joutuvat tekemään luonnosta ravintonsa saavat eläimetkin. Meidän on nyt ja heti tehtävä kaikkemme, jotta ilmastonmuutosta voidaan ainakin tehokkaammin jarruttaa ( jos ei pysähdyttää )!

  4. Erkki,
    Kun tässä Pariisista puhutaan, niin täytyy mainita, että tämänhetkisestä lumisateesta huolimatta meneillään oleva talvi vv.2015-2016 on Ranskassa lämpimin talvi sitten vuoden 1900 !
    Siis tervetuloa vain pyöräilemään tännepäin!

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!