Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Luonnonsuojeluliitto hallitusohjelmavaikuttaminenJuha Sipilä julkaisi 27.5.2015 neuvottelutuloksen hallitusneuvotteluista.

Aamulla olin mukana luovuttamassa Smolnan edessä 65 000 ihmisen vetoomusta ympäristöministeriön puolesta. Työ tuotti tulossa. Itsenäinen ympäristöministeriö säilyi.

Iltapäivällä seurasin Suomen luonnonsuojeluliiton Kuutti-tukikohdassa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa suoraa lähetystä hallitusneuvottelutuloksesta (ks. kuva).

Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen reaktio löytyy täältä: Luonnonsuojeluliitto: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin.

Alkuillasta teimme vielä Luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa hiukan tarkempaa arviota hallitusohjelmasta. Tästä julkaisimme seuraavan kirjoituksen: Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Alla blogikirjoituksemme kokonaisuudessaan

Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Juha Sipilä julkaisi 27.5.2015 neuvottelutuloksen hallitusneuvotteluista. Ympäristön kannalta ohjelmassa on paljon hyvää ja huonoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena oli pelastaa ympäristöministeriö, saada Suomeen energiaremontti sekä pitää kosket kuohumassa.

Nämä kaikki tavoitteet toteutuivat ainakin osittain. Ympäristöministeriö säilyy, Suomi siirtyy kohti uusiutuvia energialähteitä eikä koskiensuojelulakia lähdetä avaamaan.

Ympäristön kannalta hallitusohjelmassa on esimerkiksi seuraavia hyviä asioita:

– Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään eikä sitä korvata turpeella tai ydinvoimalla
– Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana
– Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta
– Uusiutuvan energialähteiden pientuotantoa edistetään
– Koskiensuojelulakia ei lähdetä avaamaan
– Kalatiestrategiaa sekä lohi- ja meritaimenstrategiaa toteutetaan
– Uusi kansallispuisto perustetaan 2017
– Ympäristöministeriö säilyy

Ympäristön kannalta ongelmallisia asioita ovat esimerkiksi seuraavat:

– Puun käyttöä lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa
– Metsien- ja soidensuojelu ei etene ja luonnonsuojelurahoja leikataan merkittävästi
– Energiasäästö- ja energiatehokkuustoimien täydellinen puuttuminen
– Jätevesiasetusta lievennetään huomattavasti
– Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla
– Tuulivoiman syöttötariffia leikataan
– Ympäristöministeri joutuu ottamaan vastuulleen myös liikenne- ja viestintäasiat
– Suomen ympäristökeskuksen yhdistäminen Luonnonvarakeskukseen
– Säädösten heikentäminen kaavoituksessa ja luvituksessa vaarantaa ympäristön ja kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia
– ELY-keskusten ohjaus- ja valitusoikeuden rajoittaminen voi johtaa lainvastaisten kaavojen läpimenoon

Tämän lisäksi ekologinen verouudistus etenee jonkin verran. Esimerkiksi ajoneuvoveroa kiristetään sekä rekisteröityneisiin veneisiin ja moottoriajoneuvoille tulee vuotuinen vero. Käyttöön tulee myös raskaan liikenteen tiemaksu (vinjetti). Toisaalta kaivostoiminta saa sähköverokevennyksiä ja autoveroa lasketaan. Työ suomalaisen luonnon puolustamiseksi jatkuu toimintaohjelmassa ja budjettikehyksessä.

Riku Eskelinen, EKOenergiavastaava
Leo Stranius, suojelupäällikkö
Tapani Veistola, erityisasiantuntija

* * *

Kannattaa lukea myös nämä reaktiot hallitusohjelmaan liittyen:

Luonnonsuojeluliitto: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin.
Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?
Greenpeace: Sipilän hallitus tuhosi metsänsuojelun, energiapolitiikassa pilkottaa toivonkipinä
WWF jakaa hallitusneuvottelijoille sekä risuja että ruusuja
Luonto-Liitto: Hallitusohjelma pysäyttää metsien ja soiden suojelun
Natur och Miljö: Miljöministern får ett tufft jobb
Energiaremontti: Hallitus tarttui energiaremonttiin

Yksi kommentti artikkeliin ”Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?”

  1. Mitä ihmettä on tämä intoilu puun ja turpeen poltosta, ja siis vihreiden intoilu siitä? Kumpikin on hiiltä! Nytkö sitten riittää se, että rahat jää Suomeen kun Suomen metsät lyödään pannuun, mutta itse sillä hiilidioksidin nousulla taivaalle ei ole väliä? Aikamoinen pettymys tuo Vartiakin, joka nyt intoilee juuri tuosta kokkareiden kanssa. Eikö kukaan ymmärrä sitä, että sitä hiilidioksidia on jo liikaa ja ollaan jyrkänteen reunalla, eli ei ole aikaa odotella mitään vuosikymmenien päässä olevaa hiilineutraliteettia. Suomen päästöt lähtevät tällä ohjelmalla hurjaan kasvuun oikeassa maailmassa, vaikka varmasti hallitus, ja näköjään muutkin, yrittävät silmänkääntötemppuja laskemalla hiilineutraliteetteja vuosikymmenien päähän.

    Jos patoasiakin menee tällä tavalla, niin aika vähissä on politiikan uskottavuus itse kullakin. Muualla muuten osataan: http://www.perhokalastus.fi/2015/05/26/parnujoki-auki-vaelluskaloille/

Kommentointi on suljettu.

Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.