Metsä pitää ihmiset terveinä

PuunhalaajaTiedätkö tunteen kun voit kuunnella metsän hiljaisuutta, haistella luonnon tuoksuja ja iskeä sormet multaan? Rauha tulvahtaa päällesi ja mielesi rauhoittuu.

Metsässä liikkuminen lisää tunnetusti ja tutkitusti niin fyysistä kuntoa kuin psyykkistä hyvinvointia.

Metsässä oleminen vähentää stressiä. Tämän johdosta ihminen rauhoittuu ja rentoutuu, verenpaine alenee ja pulssi tasoittuu.

Luontokontaktit parantavat myös immuunijärjestelmää ja vähentävät allergista herkistymistä erityisesti lapsilla.

Lapsilla joiden kodin ympärillä on enemmän luontoa on pienempi todennäköisyys allergiseen herkistymiseen kuin lapsilla joiden kodin ympärillä luontoa on vähemmän.

Metlan Metsästä hyvinvointia –tutkimushankkeen mukaan metsän myönteiset terveysvaikutukset alkavat tuntua, kun kaupunkilainen viettää lähiviheralueilla vähintään viisi tuntia kuukaudessa.

Miksi luonto ja metsä sitten elvyttävät ja pitävät yllä hyvinvointia? Usein mielipaikkamme sijaitsevat luontokohteissa. Luonto houkuttelee myös liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Metsässä syntyy myönteisiä tunteita toisia kohtaan ja yhteisöllinen osaaminen, koordinaatio sekä päättely- ja havaintokyky paranevat.

Mitä useammin metsässä käy ja mitä kauemmin siellä viihtyy, sitä paremmin ihminen voi. Mikäli metsäretkistä tulee kuitenkin pakollinen suoritus, on selvää, että hyvinvointia lisäävä vaikutus heikkenee.

Tulevaisuudessa virkistyskäyttö luontoalueilla todennäköisesti lisääntyy, kun hyvinvointi- ja terveyshyödyt ulkoilun motiivina vahvistuvat.

Lisääntyvät virkistyskäytön myötä on hyvä muistaa, että metsä ei ole tärkeä pelkästään ihmisille. Yli kolmannes (36 %) Suomen uhanalaisista eliölajeista asuu metsässä. Metsien suojelussa ei kyse ole vain ihmisen virkistysarvoista vaan siitä, minkä arvon annamme luonnon monimuotoisuudelle.

Minulle tämä itseisarvo on selvä, kun seuraavan kerran suuntaan lapseni kanssa lähimetsään.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö

Kirjoitus on julkaistu Jyväskylän seurakunnan tiedotuslehdessä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Metsä pitää ihmiset terveinä”

  1. Metsien suojelu: luontoarvojen vai luontokokemuksen suojelua?

    Kolumnin kirjoitus on hienoa tekstiä viimeistä edelliseen kappaleeseen asti. Viimeisen kappaleen suojelusisällön osalta kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään,

    Jokamiehenoikeus suo lähtökohtaisesti vapaan liikkumisoikeuden metsissä ja Suomessa on lainvastaista kieltää ihmisten liikkuminen, ja jopa yön yli leiriytyminen tavallisissa talousmetsissä kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa yksityinen maaomistaja voi täysin kieltää liikkumisen omistamillaan maillaan.

    Jokamiehenoikeuden suomien oikeuksien reunaehdoiksi on kirjattu tarkasti se mitä saa ja mitä ei saa metsässä tehdä kuten marjojen poimimisesta ja puiden oksien katkomisesta. Lähtökohtaisesti jokamiehenoikeudet sellaisenaan turvaavat erinomaisesti luonnon monipuolisuuden säilymisen virkistyskäytön näkökulmasta.

    Kun metsäluontoa lähdetään suojelemaan, esimerkiksi kansallispuistoja perustamalla tulee tiedostaa, että ollaanko tekemässä esim. maastonkäytön rajoituksilla suojelutyötä luontokokemuksen vai luonnon suojelemiseksi. Jos hienolle jäkäläkankaalle taikka harvinaisten niittykasvien aukiolle ilmestyy ihmisten, hirvien tai porojen tekemä polku voi käydä niin että nykyisen ihmissukupolven luontokokemus kyseisellä paikalla kärsii, mutta luontoon tulleella polulla tosiasiallisesti ei ole mitään merkitystä jäkälän taikka harvinaisten niittykasvien säilymisen kannalta. Ja toisaalta on selvä asia, että esim. harvinaisen linnun pesäpuu lähialue tulee rauhoittaa pesimisajaksi.

    Asioita on myös syytä miettiä pidemmällä aikajänteellä kuin minä ja minun luontokokemukseni. Metsä on jatkuvasti voimakkaasti muuttuva orgaani. Siinä ajassa kun sylivauvasta tulee ylioppilas, on metsä ehtinyt kasvaa Etelä-Suomessa toistakymmentä metriä ja ihmisen eliniän aikana tavallisesta kuusimetsästä muotoutuu sadunomainen korpikuusikko, jonka pohjalla ei ole mitään muuta elävää kuin harva sammalpeite.

    Hyvä myös tiedostaa, että muutamia suurten kaupunkien virkistysmetsiä lukuunottamatta liikkuu suomalaismetsissä vähemmän ihmisiä kuin milloinkaan viime vuosisatojen aikana.

    Ihmisiä tulee kannustaa menemään metsään ja nauttimaan siellä olosta kukin omalla tavallaan. Metsän tulee olla luonnollinen osa elämää ja meidän tulee sallia ihmisen omalla fyysisellä voimalla tapahtuvan liikkumisen merkit kohtuullisessa määrin metsäluonnossa. Siitä ei metsä kärsi vaikka ihmisen luontokokemus kokisikin kolauksen

    Vastaa

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.