11 vinkkiä vaikuttavampaan puhetapaan

Leo Stranius puhuuMinulla oli etuoikeus saada tuttavaltani näyttelijä Marja Salolta puhevalmennusta.

Marja oli analysoinut haastatteluita ja julkisia esiintymisiäni. Sain itselleni henkilökohtaisesti räätälöityjä vinkkejä vaikuttavampaan puhetapaan. Tässä itse laatimani lista meidän keskustelujen pohjalta.

Uskon, että näistä on iloa muillekin, jotka työkseen puhuvat ja pyrkivät vakuuttamaan muita ihmisiä. Tavoitteet tuppaavat myös toteutumaan paremmin, kun niistä tekee julkisia. Siksi tämä blogikirjoitus.

Seuraavan kerran kun näet minut jossain puhumassa, niin tarkastele kriittisesti ja arvioi olenko onnistunut kehittämään alla olevia ominaisuuksia.

Kiitos valmennuksesta ja huippuhyvistä vinkeistä Marja Salo!

Ohessa 11 vinkkiä, jotta voisin olla vaikuttavampi puhuja

1. Muista, että suomenkielen lauseet loppuvat aina laskevaan intonaatioon. Nouseva intonaatio lauseen lopussa saattaa saada puhujan kuulostamaan siltä, kuin epäilisi tai kyseenalaistaisi omaa sanomistaan.

2. Niinkö. Välisanoista ja maneereista kannattaa harjoitella eroon. Oma välisanani on niinkö.

3. Meidän on tehtävä kannattaa muuttaa muotoon On tehtävä. Ei tietenkään aina, mutta meidän muotoa ei kannata viljellä loputtomasti.

4. Uskalla väittää vastaan, se ei ole henkilökohtaista. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Esimerkiksi toimittajaa tai kuulijoita ei tarvitse aina yrittää miellyttää. Siitä huolimatta voi olla ystävällinen.

5. Kun annat lausuntoja tai haastatteluja kameralle jossa joudut puhumaan yksin ns. ”puhuva pää”, mieti valmiiksi kohde kenelle haluat puhua ja kuvittele hänet kameran linssiin tai toimittajan paikalle.

6. Ennen esiintymistä hyödynnä kehoa (hymyile, ota voima-asentoja, tallaa yleisö). Hyväksy tilanne semmoisena, kuin se on, älä yritä muuttaa itseäsi, vaan ota oma negatiivinenkin energiasi positiivisena vastaan. Hyväksy se. Hyväksyminen yhdessä voima-asentojen kanssa tuottaa usein parhaan lopputuloksen.

7. Toimittaja ei ole sinua varten, sinä olet toimittajaa varten. Toimittajan kysymykseen voi vastata mitä huvittaa. Tai vaikka todeta. Tuo ei ole se pointti. Olennaista on tämä. ja tämä..

8. Tauot eivät ole pahaksi. On parempi pitää tauko, kuin täyttää tauko täytesanoilla. Mene suoraan asiaan vaikka pitämällä tauko. Esim: ”No käytännössä meidän pitää tehdä” > ”Suomessa pitää tehdä” tai ”Mä uskon, että siihen on” > ”Siihen on hyvät mahdollisuudet”.

9. Käytä superlatiiveja jos siihen on syytä, VALTAVA potentiaali saattaa kuulostaa paremmalta kuin lukujen listaus.

10. Jos jonkun ihmisen katsetta on vaikea kohdata, siirrä katse hänen silmien väliin. Se näyttää samalta kuin katsoisi silmiin. Näin omasta katseestasi tulee pistävä, mutta keskustelukumppanin katse ei kaada sinua.

11. Vastaamalla kyllä tai ei kysymykseen tunnollisesti kyllä tai ei, asettaa itsensä välittömästi alastatukseen. Vastaa suoraan perusteluilla. Ne sisältävät vastauksen. Ydinvoima kyllä/ei > Suomen tulevaisuus on uusiutuvassa. Nato kyllä/ei > Suomen sotilaallista puolueettomuutta ei kannata heikentää.

Mitä mieltä itse olet? Millaisia vinkkejä sinulla olisi vaikuttavaan puhetapaan?

Yksi kommentti artikkeliin ”11 vinkkiä vaikuttavampaan puhetapaan”

  1. Ja taas sittenkin kirjallista ”lukujen listausta”…yhdestä yhteentoista tällä kertaa! Lienevätkö asiat tärkeysjärjestyksessä vai eivät ? Hyvä Marja kun olet huomannut tämän Leon numeroimisvimman!
    Onko tosiaan tarpeen esittää puheenaiheena olevat ”tärkeät” asiat laskien niiden määrät ja numeroiden ne varsinkin kirjallisessa ilmaisussa? Ovathan nuo asiat näkyvästi tärkeitä numeroimattakin. Eikä numeroiminen ja lukujen listaaminen korosta tai paranna puhujan tai kirjoittajan taitoja, organisaatiokykyjä tai osaamattomuutta.Se antaa ennemminkin kuvan miellyttämisenhalusta ( katsokaa, minä osaan ja tiedän näin valtavan paljon…! ) ja epävarmuudesta, jota peitellään numeroilla.
    Kannattaisi esiintyä kohteliaasti,mutta ponnekkaammin, ja väittäen sujuvasti vastaankin silloin kun katsoo siihen olevan aihetta.Ei välttämättä yrittämällä miellyttää kaikkia kuulijoita, sillä ei kaikkia voi miellyttää kuitenkaan.
    Ei toimittajan kysymyksiin silti voi vastata mitä ja miten tahansa! Toimittaja on kyllä osaltaan sinua varten, sillä hän välittää sanomasi julkisuuteen! Toimittaja kyllä voi olla toimittaja ilman sinua ja puheitasikin! Mutta sinun on saatava sanomasi kuuluville, ja tämän toteuttamisessa toimittaja on hyvänä apuna.Ei pidä aliarvioida kysymysten esittäjän roolia, vaikka ei häntä pidä myötäilläkään silloin, kun on eri mieltä.Ei pidä sallia itsensä johdattamista.On oltava oma itsensä.

    Suosittelen puhetaidon oppimisen ohella myös kirjoittamisen taidon opettelua, sekä lähempää tutustumista toimittajan ammattiin. Tätä kautta voi saada vinkkejä siitä, miten parantaa persoonallista puhe-ja kirjoittamistyyliä, ja miten välttää ”turhia puheita” ( mm.poliitikoille ominaista kapulakieltä).

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli