11 vinkkiä vaikuttavampaan puhetapaan

Leo Stranius puhuuMinulla oli etuoikeus saada tuttavaltani näyttelijä Marja Salolta puhevalmennusta.

Marja oli analysoinut haastatteluita ja julkisia esiintymisiäni. Sain itselleni henkilökohtaisesti räätälöityjä vinkkejä vaikuttavampaan puhetapaan. Tässä itse laatimani lista meidän keskustelujen pohjalta.

Uskon, että näistä on iloa muillekin, jotka työkseen puhuvat ja pyrkivät vakuuttamaan muita ihmisiä. Tavoitteet tuppaavat myös toteutumaan paremmin, kun niistä tekee julkisia. Siksi tämä blogikirjoitus.

Seuraavan kerran kun näet minut jossain puhumassa, niin tarkastele kriittisesti ja arvioi olenko onnistunut kehittämään alla olevia ominaisuuksia.

Kiitos valmennuksesta ja huippuhyvistä vinkeistä Marja Salo!

Ohessa 11 vinkkiä, jotta voisin olla vaikuttavampi puhuja

1. Muista, että suomenkielen lauseet loppuvat aina laskevaan intonaatioon. Nouseva intonaatio lauseen lopussa saattaa saada puhujan kuulostamaan siltä, kuin epäilisi tai kyseenalaistaisi omaa sanomistaan.

2. Niinkö. Välisanoista ja maneereista kannattaa harjoitella eroon. Oma välisanani on niinkö.

3. Meidän on tehtävä kannattaa muuttaa muotoon On tehtävä. Ei tietenkään aina, mutta meidän muotoa ei kannata viljellä loputtomasti.

4. Uskalla väittää vastaan, se ei ole henkilökohtaista. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Esimerkiksi toimittajaa tai kuulijoita ei tarvitse aina yrittää miellyttää. Siitä huolimatta voi olla ystävällinen.

5. Kun annat lausuntoja tai haastatteluja kameralle jossa joudut puhumaan yksin ns. ”puhuva pää”, mieti valmiiksi kohde kenelle haluat puhua ja kuvittele hänet kameran linssiin tai toimittajan paikalle.

6. Ennen esiintymistä hyödynnä kehoa (hymyile, ota voima-asentoja, tallaa yleisö). Hyväksy tilanne semmoisena, kuin se on, älä yritä muuttaa itseäsi, vaan ota oma negatiivinenkin energiasi positiivisena vastaan. Hyväksy se. Hyväksyminen yhdessä voima-asentojen kanssa tuottaa usein parhaan lopputuloksen.

7. Toimittaja ei ole sinua varten, sinä olet toimittajaa varten. Toimittajan kysymykseen voi vastata mitä huvittaa. Tai vaikka todeta. Tuo ei ole se pointti. Olennaista on tämä. ja tämä..

8. Tauot eivät ole pahaksi. On parempi pitää tauko, kuin täyttää tauko täytesanoilla. Mene suoraan asiaan vaikka pitämällä tauko. Esim: ”No käytännössä meidän pitää tehdä” > ”Suomessa pitää tehdä” tai ”Mä uskon, että siihen on” > ”Siihen on hyvät mahdollisuudet”.

9. Käytä superlatiiveja jos siihen on syytä, VALTAVA potentiaali saattaa kuulostaa paremmalta kuin lukujen listaus.

10. Jos jonkun ihmisen katsetta on vaikea kohdata, siirrä katse hänen silmien väliin. Se näyttää samalta kuin katsoisi silmiin. Näin omasta katseestasi tulee pistävä, mutta keskustelukumppanin katse ei kaada sinua.

11. Vastaamalla kyllä tai ei kysymykseen tunnollisesti kyllä tai ei, asettaa itsensä välittömästi alastatukseen. Vastaa suoraan perusteluilla. Ne sisältävät vastauksen. Ydinvoima kyllä/ei > Suomen tulevaisuus on uusiutuvassa. Nato kyllä/ei > Suomen sotilaallista puolueettomuutta ei kannata heikentää.

Mitä mieltä itse olet? Millaisia vinkkejä sinulla olisi vaikuttavaan puhetapaan?

Yksi kommentti artikkeliin ”11 vinkkiä vaikuttavampaan puhetapaan”

  1. Ja taas sittenkin kirjallista ”lukujen listausta”…yhdestä yhteentoista tällä kertaa! Lienevätkö asiat tärkeysjärjestyksessä vai eivät ? Hyvä Marja kun olet huomannut tämän Leon numeroimisvimman!
    Onko tosiaan tarpeen esittää puheenaiheena olevat ”tärkeät” asiat laskien niiden määrät ja numeroiden ne varsinkin kirjallisessa ilmaisussa? Ovathan nuo asiat näkyvästi tärkeitä numeroimattakin. Eikä numeroiminen ja lukujen listaaminen korosta tai paranna puhujan tai kirjoittajan taitoja, organisaatiokykyjä tai osaamattomuutta.Se antaa ennemminkin kuvan miellyttämisenhalusta ( katsokaa, minä osaan ja tiedän näin valtavan paljon…! ) ja epävarmuudesta, jota peitellään numeroilla.
    Kannattaisi esiintyä kohteliaasti,mutta ponnekkaammin, ja väittäen sujuvasti vastaankin silloin kun katsoo siihen olevan aihetta.Ei välttämättä yrittämällä miellyttää kaikkia kuulijoita, sillä ei kaikkia voi miellyttää kuitenkaan.
    Ei toimittajan kysymyksiin silti voi vastata mitä ja miten tahansa! Toimittaja on kyllä osaltaan sinua varten, sillä hän välittää sanomasi julkisuuteen! Toimittaja kyllä voi olla toimittaja ilman sinua ja puheitasikin! Mutta sinun on saatava sanomasi kuuluville, ja tämän toteuttamisessa toimittaja on hyvänä apuna.Ei pidä aliarvioida kysymysten esittäjän roolia, vaikka ei häntä pidä myötäilläkään silloin, kun on eri mieltä.Ei pidä sallia itsensä johdattamista.On oltava oma itsensä.

    Suosittelen puhetaidon oppimisen ohella myös kirjoittamisen taidon opettelua, sekä lähempää tutustumista toimittajan ammattiin. Tätä kautta voi saada vinkkejä siitä, miten parantaa persoonallista puhe-ja kirjoittamistyyliä, ja miten välttää ”turhia puheita” ( mm.poliitikoille ominaista kapulakieltä).

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin