Vanhankaupunginkosken padon purkaminen syytä selvittää

Vanhankaupunginkoski vapaaksiYmpäristölautakunnan kokouksessa 14.4. käsiteltiin Vanhankaupunginkosken patoa ja sen mahdollista purkamista.

Olemme saaneet kymmeniä yhteydenottoja padon purkamista toivovilta kansalaisilta.

Lisäksi Helsingin Uutisten kysyessä aiheesta yli kahdelta tuhannelta lukijalta 90 % kannatti padon purkamista. Vantaan Sanomien lukijoista taas padon purkamista kannattaa 93%. Mielestämme kansalaismielipiteen tulee näkyä myös päätöksenteossa, ja olemme erittäin kiitollisia kaikista palautteista ja aktiivisuudesta.

Pohjaesityksessä Vanhankaupunginkosken patoon liittyen lukee seuraavaa:

”Ympäristölautakunta toteaa, että padon purkaminen nykyisen tiedon perusteella ei ole mahdollista. Aloitteessa mainitut tavoitteet kalojen nousun parantamiseksi ja vahingoittumisen estämiseksi on mahdollista saavuttaa itähaaraa kunnostamalla.”

Me emme suhtaudu näin jyrkän kielteisesti mahdollisuuteen purkaa pato. Ymmärrämme, että purkamiseen liittyy pelkoja esimerkiksi vedenpinnan laskusta ja vaarallisten sedimenttien liikkumisen mahdollisuudesta, joiden takia asiaa on mielestämme selvitettävä tarkasti. On kuitenkin monia syitä, joiden takia padon purkaminen voisi olla myös hyvin positiivinen muutos, eikä ympäristölautakunnan ole tarkoituksenmukaista lähteä aliarvioimaan näitä syitä tai purkamisen mahdollisuuksia.

Padon purkamisessa ovat joidenkin mielestä vastakkain historia- ja ympäristöarvot, mikä hankaloittaa päätöksentekoa. Tämä on kuitenkin hyvin yksioikoinen tapa ajatella. Padon purkamisella olisi itseasiassa myös historiapohjaa ja kulttuuriarvoja tukeva vaikutus. Vanha koski, jonka viereen koko Helsinki (Helsingfors) on noussut, virtasi vapaana vuosisatoja ennen keinotekoista patoamista. Patoamisen jälkeen alueelle on toki rakennettu historiallisia rakennuksia, mutta ne, kuten vanha holvikaari, olisi mahdollista osin säilyttää vaikka pato päätettäisiinkin purkaa.

Näemme kuitenkin, että ympäristölautakunnan päätehtävä tilanteessa on lausua muutosten vaikutuksista luontoarvoihin. Nykyiset voimalaitoksen turbiinit ja padon alainen kivikko tappavat kaloja, joiden kutuvaellus tulisi turvata. Tämä toive pohjautuu jo Euroopan Unionin vesipuitedirektiiviin.

Purkaminen mahdollistaisi myös virkistyskäytön uuden kukoistuksen. Vapaa koskiluonto tarjoaisi mahdollisuuksia niin luontokuvaamiseen, kalastukseen kuin melontaankin.

Vastaavia purkamisprojekteja on jo käynnissä esimerkiksi Jyväskylän Tourujoella ja Vantaan Tikkurilankoskella. Näiden tahojen avulla voidaan selvittää oletettavia seurauksia patojen purkutoimista. Täysin tavatonta tai mahdotonta tämänkaltainen patojen purkaminen ei siis ole.

Näistä syistä esitimme ja tuimme seuraavia muutoksia ympäristölautakunnan lausuntoon.

Kappale 30 muutetaan muotoon:

Lisäselvityksiä tehtäessä tulee ensisijaisena vaihtoehtoja olla padon purkaminen siten, että alueen kulttuuri-, luonto- ja virkistysarvot säilyvät ja toissijaisena vahtoehtona itähaaran kunnostaminen.

Kappale 29 muutetaan muotoon:

Ympäristölautakunta ehdottaa, että padon purkamista ryhdytään selvittämään ja tätä varten tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi tai vastaava selvitys padon purkamisen vaikutuksista. Lisäksi tarvitaan lisäselvityksiä itähaaran kunnostamisesta ja kalojen vahingoittumisen estämisestä.

Kappale 28 muutetaan muotoon:

Ympäristölautakunta toteaa, että padon purkaminen nykyisen tiedon perusteella on haastavaa, mutta mahdollista. Kalojen nousun parantamista ja kalojen vahingoittumisen estämistä ei ole mahdollista saavuttaa pelkästään itähaaraa kunnostamalla.

—-

Asia on hankala, eikä koko lautakunta ollut valmis kannattamaan näitä esityksiä. Lautakunta oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei padon purkamista voida yksiselitteisesti tuomita mahdottomaksi ennen kuin asiaa on selvitetty perinpohjaisesti. Hyväksyimmekin yksimielisesti ja hyvässä hengessä seuraavan muutoksen lausunnon kappaleiden 28, 29 ja 30 tilalle.

“Ympäristölautakunta toteaa, että nykytiedon perusteella ei ole mahdollista tehdä päätöstä padon purkamisesta, vaan padon purkamisen vaikutukset pitää selvittää siten, että alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot säilyvät .

Ympäristölautakunta esittää tehtäväksi lisäselvityksiä padon purkamisesta, itähaaran kunnostamisesta ja kalojen vahingoittumisen estämisestä eri keinoin.

Hyvällä suunnittelulla on varmistettava, että vaelluskalojen nousumahdollisuus Vantaanjokeen paranee selkeästi nykyisestä. Valmistelun yhteydessä tulee kuulla kaupunkilaisia ja asukasyhdistyksiä.”

Lisäys korostaa lisätiedon tarvetta päätöksenteossa. Nyt on aika selvittää padon purkamista ennakkoluulottomasti ja faktaperusteisesti, jotta saamme hyvän kaupungin varmistettua niin kaloille kuin kansalaisillekin.

Leo Stranius
Alviina Alametsä
Timo Pyhälahti
Joona Haavisto

Lue myös tämä: Vanhankaupunginkoski vapaaksi: Viisi syytä purkaa pato

2 kommenttia artikkeliin ”Vanhankaupunginkosken padon purkaminen syytä selvittää”

  1. Ihan yksiselitteisesti asia on niin, että jos puheet luonnonsuojelusta ja sukupuutoista ovat jotain muuta kuin pelkkää ilmaa, niin Vantaanjoki riisutaan padoistaan. Jos sukupuuttoja tuottanutta patoa ei pura, mutta sitten selittää vaaleista toiseen miten surkeaa on kun lajit katoavat ja luonto sitä, kestävä kehitys tätä, niin ainakin itse en ainakaan enää ymmärrä miksi vihreät ovat olemassa. Kun Helsingin seudulla vihreillä on vaikutusvaltaa, niin kyllä sen pitää sitten näkyä luonnon paranemisena alueella, eikä vain katoamisena. Niin moni muukin puolue ratsastaa luontoteemoilla, niin pakottakaa nyt itsenne ja muut vastuuseen sanoistaan.

    Ja totta kai sedimentit lähtevät liikkeelle ja valuvat mereen. Juuri tuon takia koskien soraikot ja kivikot ovat pysyneet vapaissa joissa vuosisatoja puhtaina jolloin kutu on onnistunut. Juuri tuon takia veden tuleekin laskea ja virtauksen koveta, jotta pohja puhdistuu ja pysyy puhtaana. Silloin vasta joki pystyy toimimaan kutujokena kaloille, eikä vain vesiränninä viemäreille. Pikkukoskelle niin luonnollisen oloinen pohjapatoaminen kuin mahdollista ja siitä eteenpäin sitten koskea mereen saakka. Rannat täytyy istuttaa pensaikkoja ja puustoa, etteivät valahda joen mukaan. Yksi asia vielä, koska kalanviljelybisnes on hyvissä väleissä Helsingin virkamiesten kanssa, niin sieltä tulee varmasti kaikki keinot käyttöön jotta teollinen viljely ja kalanistutus jatkuisi, eikä luonnolliselle lisääntymiselle haluta antaa sijaa. Ei haluta kunnostaa Pitkäkoskea, purkaa patoa, eikä luoda mahdollisuuksia siialle kutea, jottei kalanistutus kärsi. Kannattaa varoa tuota osastoa kaupungin koneistossa.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!