Vaalirahoitus ja sidonnaisuudet julki

Leo Stranius -esitekansiEduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 8.4.2015. Pidän tärkeänä, että jokainen ehdokas julkistaa vaalirahoituksensa ja sidonnaisuutensa jo ennen vaaleja.

Itse olen lisäksi tehnyt lupauksen, että lahjoitan 30 000 euroa hyväntekeväisyyteen (10 % kansanedustajan palkastani), jos tulen valituksi eduskuntaan.

Oma eduskuntavaalikampanjani tulee maksamaan noin 26 000 euroa. Suurin osa tästä on omaa rahaa (noin 20 000 euroa). Mistä tämä oma rahoitus koostuu?

Ylivoimaisesti suurin osa rahoituksestani (noin 16 000 euroa) tulee kaupunginvaltuuston kokouspalkkioista ja muista korvauksista. Käytännössä olen siis laittanut kaikki kaupunginvaltuutetun luottamustoimiin liittyvät palkkiot säästöön ja käytän ne nyt eduskuntavaalikampanjaani.

Ajatukseni on, että laitan demokratian ja vihreän politiikan edistämiseen sen, minkä demokratia ja politiikka on minulle antanut.

Tämän lisäksi käytän 4000 euroa omia säästöjäni. Nämä säästöt tulevat sijoituksistani Nordean ilmasto- ja ympäristörahastoon.

Loput rahat olen saanut yksityisiltä lahjoittajilta (noin 4200 euroa). ja rahoituksesta Mesenaatin kautta (noin 1600 euroa).

Vaalibudjettini tullee tarkentumaan vielä kahden seuraavan viikon aikana, jos/kun mahdollisia uusia lahjoituksia ja kuluja ilmaantuu lisää.

Tällä hetkellä arvioidut kampanjatulot ovat siis seuraavat:
– Kaupunginvaltuuston, lautakuntien ja johtokuntien kokous- ym. palkkiot 15990,65
– Muut omat säästöt/sijoitukset 4000 e
– Yksityiset lahjoitukset 4209 e (65 eri lahjoittajaa)
– Rahoitus mesenaatin kautta (ajanhallintavalmennus) 1550 e (ajanhallintavalmennus, 57 eri lahjoittajaa)
Yhteensä 25 749,65 euroa

Arvioidut menot:
– Sanomalehtimainokset 5463,63 e
– Verkkomainonta 2500 e
– Ulkomainonta 14011,82 e (joukkoliikennemainokset, pyörämainokset, siltabanderolli)
– Vaaliesite (painokulut, yhteensä 50 000 kpl) 2207,2 e
– Mainonnan suunnittelu (graafinen ilme) 870 e
– Muut kulut (ehdokasmaksu, kampanjatakit, valokuvat) 697 e
Yhteensä 25 749,65 euroa

Lisäksi kustannuksiksi voidaan katsoa (ei mukana yllä olevissa summissa) palkaton vaalivapaani 1.-17.4.2015 palkkatyöstäni Suomen luonnonsuojeluliitosta, josta aiheutuu noin 1050 euron nettomenetys.

Sidonnaisuuteni löytyvät täältä.

Rahoituksen lisäksi myös politiikan tekemisen ja kansalaisvaikuttamisen pitää olla mielestäni avointa. Olen pyrkinyt avaamaan ajamani politiikan suunnan kampanjateemoissani ja videoissani. Näkemyksiäni politiikan eri aihealueisiin voi käytä tsekkaamassa politiikka ABC -sivultani.

Kampanjaa voit tukea monella eri tavalla. Lahjoituksia voi tehdä suoraan tämän linkin takaa.

PS. Tervetuloa tapaamaan minua eri puolille kaupunkia. Ohjelma ja aikataulut löytyvät esimerkiksi tälle viikolle täältä.

PS2. Erityisen ilahduttavaa on, että peräti kuusi prosenttia kaupunkilaisista (noin 37 000 asukasta) voisi kuvitella äänestävänsä minua. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 4.4. julkaisemassa gallupissa. Olen koko Helsingin 31. suosituin ehdokas ja vihreitä äänestävien keskuudessa sijalla kuusi.

Yhtään ääntä ei ole tietysti vielä annettu, mutta tästä asetelmasta on hyvä ponnistaa viimeisen kahden viikon kampanjarutistukseen. Vihreille povataan Helsingissä viittä paikkaa. Läpimenoon on vielä hyvät mahdollisuudet.

PS3. Virallisen ennakkoilmoitukseni vaalirahoituksesta voi käydä tarkistamassa täältä. Vaali- ja puoluerahoituksen sivuilta voi käydä katsomassa myös muiden ehdokkaiden vaalirahailmoitukset.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa