Ohessa omat henkilökohtaiset vastaukseni Juha Sipilälle koskien hallitustunnusteluita.
Ympäristönäkökulmasta tärkeintä on mm. ympäristöhallinnon vahvistaminen, energiaremontti, turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä luopuminen sekä koskiensuojelulain säilyttäminen.
Olennaista on varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa.
Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Lisäksi tulisi lisätä luonnonsuojelun rahoitusta sekä toteuttaa METSO-ohjelma ja soidensuojeluohjelma. Metsistä ja soista tulee suojella vähintään 17 prosenttia kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä kansainvälisten sitoumusten mukaan. Eläinsuojelulaki on uudistettava ja turkistarhaus lakkautettava.
Suoraa demokratiaa tulisi vahvistaa kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Julkisin varoin tuotetun tiedon pitää olla vapaata kaikille. Päätöksenteosta pitää tehdä avoimempaa. Näin luomme samalla alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.
Alla tarkemmat vastaukseni Juha Sipilän kysymyksiin.
1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
Ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa. Luonnon monimuotoisuus. Energiaremontti. Perustulo. Eläinten hyvinvointi. Suora demokratia.
Omat ehdotukseni strategisiksi tavoitteiksi löytyvät täältä ja ovat:
– Suomi kuntoon energiaremontilla
– Suomi kuntoon työllä ja hyvinvoinnilla
– Suomi kuntoon pitämällä huolta lapsista ja koulutuksesta
– Suomi kuntoon kestävällä luonnonvarapolitiikalla
– Suomi kuntoon demokratiaa vahvistamalla
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?
Ohessa kuusi teesiä, joilla kestävyysvaje ratkaistaan ja täällä viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen.
Toteuttamalla Vihreiden talouden ja työllisyyden tiekartta Suomen talous saadaan kuntoon vuoteen 2020 mennessä. Tiekartta on esitys siitä, miten Suomea uudistetaan, kuinka saadaan lisää työpaikkoja ja miten kurotaan umpeen kestävyysvajetta ja tasapainotetaan valtion budjettia.
3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?
Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että pienituloisimmat eivät kärsi, eikä Suomi ajaudu tasaveron suuntaan. Pääomatuloverotusta voidaan nostaa, ja siitä voidaan tehdä nykyistä progressiivisempi.
4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?
Olennaista on varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2012 ulkomailta tuotuihin energialähteisiin 8,5 miljardia euroa (yli 4% BKT:sta). Energiaomavaraisuutta lisäämällä ja fossiilisista tuontipolttoaineista luopumalla voimme kääntää vaihtotaseen positiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kivihiilestä ja maakaasusta luopumista vuoteen 2025 mennessä.
Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti cleantech-ala voidaan tuplata nykyisestä 50 miljardiin ja luoda samalla 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
Toteuttamalla Vihreiden talouden ja työllisyyden tiekartta saadaan 200 000 työpaikkaa.
5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
Virallista eläkeikää tulisi nostaa mieluummin nyt kuin tulevaisuudessa. Jos suurten ikäluokkien eläkeikiä ei nosteta, nousee nuorten taakka liian isoksi.
Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten luomalla ihmisille mahdollisuuksia tehdä merkityksellisiä asioita, lyhentämällä työaikaa ja edistämällä muutenkin työssä jaksamista. Pienimpiä eläkkeitä on jo korotettu ja niitä tulee korottaa edelleen.
Sote-uudistus parantaa palveluiden tasa-arvoista saatavuutta, mikäli uudistus onnistuu hyvin. Toisaalta riskinä on, että muutos vie palvelut pois pienemmiltä paikkakunnilta. Hankinnoissa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.
6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?
Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys tekisi Suomen puolueettomuudesta historiaa ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta.
Keskeisimmät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset liittyvät köyhyyden vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja fossiilisista polttoaineista irtautumiseen.
7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?
Euroopan unionin kautta voidaan edistää rauhaa, ympäristönsuojelua, avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
Jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Otamme käyttöön 6+6+6 -perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lapset ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen.
9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?
Lisäämme perusopetuksessa ympäristökasvatusta ja ohjaamme lapset ja nuoret omaksumaan kestävän elämäntavan. Koulurakennukset ja päiväkodit korjataan kestävästi. Kouluissa olennaista on oppia oppimaan, epäonnistua ja yrittää uudelleen sekä etsiä luovia ratkaisuja ulkoa opettelemisen sijaan.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Varmistamme, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille. Teemme päätöksenteosta avointa. Luomme alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.
Parhaat mahdollisuudet nopeuttaa lupien käsittelyä ovat lupien sähköinen käsittely sekä viranomaisten ja tuomioistuinten voimavarojen turvaaminen. Näin voidaan taata asioiden nopea käsittely, puhdas luonto ja kansalaisten perustuslailliset ympäristöoikeudet.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Hallitus käynnistää rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.
– Suomi siirtää verotuksen painopistettä asteittain työnteon ja yrittämisen verottamisesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen. Energiatehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä edistetään taloudellisilla ohjauskeinoilla.
– Suomi etenee kunnianhimoisesti kohti hiilivapaata yhteiskuntaa uutta teknologiaa hyödyntäen ja siirtyen uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Tavoitteena on, että Suomi luopuu fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Turpeen energiakäyttöä vähennetään määrätietoisesti.
– Suomi käynnistää energiaremontin ja hiiletön Suomi 2025 -hankkeen.
– Suomi edistää metsien ja soiden suojelua sekä hidastaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
– Suomi pitää huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä, luomutuotantoa lisäämällä sekä merikansallispuistojen verkostoa kehittämällä (muun muassa Porkkalan kansallispuisto).
– Suomi lisää luonnonsuojelun määrärahoja ja kehittää kaivostoimintaa kestävälle pohjalle.
– Suomi vaalii koskiluontoa ja ennallistaa virtavesiä kalateiden, virtavesikunnostusten ja nykyisen koskiensuojelulain avulla.
– Suomi pyrkii biokaasutalouden johtavaksi osaajaksi ja teknologian viejäksi.
– Suomi synnyttää kotimarkkinoita uusiutuvalle energialle uudistamalla hankintastrategioitaan. Julkisen sektorin sähkön hankinnassa siirrytään 100-prosenttisesti kestävyyskriteerit täyttävään uusiutuvaan sähköön.
– Suomi edistää ympäristökasvatusta ja vahvistaa luontosuhdetta. Yhteyttä luontoon myös taajamissa edistetään luomalla virkistysalueita ja turvaamalla lähimetsät kaupunkialueilla.
– Suomi vahvistaa ympäristöhallintoa itsenäisellä ympäristöministeriöllä. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskuksien ympäristöasiat siirretään uuteen YM:n alaiseen keskusvirastoon.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?
On hienoa, että kansainvälinen ilmastopolitiikka on mukana hallitusohjelmassa. Muotoilun tulisi olla seuraava:
Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.
Suomen tavoitteena on, että EU:n päästövähennystavoite nostetaan 60 prosenttiin vuoteen 2030 ja 95 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. EU:n uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tehdään sitoviksi vuoden 2020 jälkeen. Suomi sitoutuu ilmastonmuutoksen oikeudenmukaiseen torjuntaan ja sopeutumiseen siirtämällä suunnitelmallisesti varoja kansainväliseen ilmastorahastoon. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus.
13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?
Maahanmuuttajat ovat voimavara, eivät rasite. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Tärkeintä on tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa. Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee tukea.
14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?
Kyllä.
15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Katso edellä. Kynnyskysymyksiä ympäristön ja luonnonsuojelun näkökulmasta ovat mm. seuraavat:
– Ympäristöhallintoa tulee vahvistaa, ei purkaa.
– Turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä tulee luopua vuoteen 2025 mennessä
– Koskiensuojelulakia ei tule avata. Vuotosta ja Kollajaa ei tule rakentaa.
– Suomen tulee käynnistää energiaremontti, jossa siirrytään kokonaan uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2050 mennessä.
– Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen.
– Luonnonsuojelun rahoitusta tulee lisätä sekä toteuttaa METSO-ohjelma ja soidensuojeluohjelma.
* * *
