Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia:

1. Energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia talouteen. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Investoimalla energiaomavaraisuuteen tämä kustannus pienenee.

2. Cleantech-sektorista kasvua 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti kasvatetaan cleantech-ala 50 miljardiin ja luodaan 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. (vuonna 2013 cleantech-alan liikevaihto oli 25,8 miljardia). Cleantechin kasvu mahdollistetaan mm. selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia luvitusprosesseja, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa ja luomalla cleantech-demonstraatioympäristöjä.

Elvytyspolitiikan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Itse pitäisin ensisijaisen tärkeänä ympäristölle haitallisten tukien karsimista.

3. Ympäristölle haitallisista tuista voidaan leikata 3-4 miljardia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla.

Mitä taas tulee Vartiaisen listaan, niin itse lähestyisin ongelmia hiukan eri kantilta. Tekisin esimerkiksi opintoaikojen ja kotihoidontuen lyhentämisen sijaan seuraavia ratkaisuja:

4. Opintoaikojen lyhentämisestä opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseen. Nykytilanteessa Vartiaisen listassa on mielestäni monia ongelmia. Opiskeluaikoja lyhentämällä opiskelijat joutuvat vain nopeammin työttömäksi. Opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta, ovat helposti heikoilla vaikka löytyisi kuinka monta tutkintoa. Käytännössä pitäisi tarjota parempia opiskelumahdollisuuksia, eli lisätä monipuolista kurssitarjontaa ja poistaa valmistumisen esteet. Asevelvollisuuden lyhentäminen, joustavoittaminen tai lakkauttaminen olisi myös yksi keino nopeuttaa opintoja ja valmistumista.

5. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan 6+6+6 perhevapaamalli. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan muuttaisin koko perhevapaakäytäntöä. Kehittäisin perhevapaita kohti 6+6+6 -mallia. Kahden huoltajan mallissa vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan, joista yksi on tarkoitettu yhdelle huoltajalle, toinen toiselle ja kolmannen huoltajat voisivat sopia keskenään. Yksinhuoltaja taas voisi pitää kaikki osat itse. Kotihoidontuki on tällä hetkellä niin pieni, että se kannustaa jopa sivutöihin ellei vieressä ole kohtuullisesti tienaavaa puolisoa.

Entä mitä muuta vielä tarvitaan?

Ylipäätään kannattaa muuttaa rakenteita ottamalla käyttöön perustulo sekä siirtämällä verotuksen painopistettä entistä enemmän työn verotuksesta kohti luonnonvarojen käytön verotusta.

Harmaata taloutta tulisi kitkeä ja sulkea veroparatiisit. Kuten Vartiainen itsekin toteaa, tarvitaan sekä rakenneuudistuksia että elvytystä. Elvytys kannattaa kohdentaa ennen kaikkea paremman tulevaisuuden turvaaviin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin, kuten raideliikenteeseen, energiatehokkuusinvestointeihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

2 kommenttia artikkeliin ”Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen”

  1. On teillä vihreillä aika heikkoa tuo julkisuudessa talousasioista keskusteleminen, kuten tuo tuulivoimauutisointi osoitti. Koko ala vedettiin kölin alta ja ainoa vastaus oli pieni kirjoitus Tynkkyseltä. Jos johonkin markkinaan haluaa panostaa, niin pitäisi asia hoitaa paljon paremmin julkisuudessa. Nyt on turha ainakaan tuulivoimaa tarjota vaaleissa, koska se on kansan mielessä nyt kallista turhuutta, eikä noita Tynkkysen pointteja kukaan huomaa. Onhan Tanskakin jo siirtymässä käyttämään tuulivoimaa lämmöntuotannossa ja aurinkopaneelien tuottavuus näyttää olevan hurjassa nousussa, kun kerrotaan jo pelkästään säteilyä keskittämällä saatavan 40% lisäys vanhoillakin paneeleilla. Eli jos kerta nuo on niitä vihreiden valitsemia kasvumarkkinoita, niin kyllä niitä pitäisi sitten ajaa samalla tarmolla kuin eräät toivat Putinin ydinvoimalan Suomeen. Kun LNG on saatu näyttämään ilmastoteolta ministeritasolta asti, vaikka tutkimus on sitä vastaan, niin kyllä kai voi sanoa, että mediassa päätetään mikä on totta.

    Oikeastaan ihme, että vihreät eivät osaa käyttää nettiä paremmin hyväkseen, kun muissa medioissa ei tilaa tule. Ei oikeastaan ole mitään puoluelehdistöä, kuten kaikilla muilla puolueilla, eikä median suurina asioina pitämiä, kuten taloutta, kukaan oikein kommentoi julkisuudessa. Joku ThinkProgress-tyyppinen sivusto puolueelle olisi paljon kätevämpi ja otsikotkin tuntuvat olevan vihreiden teemoilla. Nyt esimerkiksi Vihreä Lanka tuntuu olevan jokin yleislehti, joka ei puoluetta hyödytä. Tärkeintähän olisi saada ehdoille lähtevien jutut suurempaan kiertoon ja provosoimaan valtamediaa ja kansaa ajattelemaan. Miksi poliittinen puolue ei kommentoisi yhtä laajasti eri yhteiskunnallisia teemoja kuin mainittu esimerkki? Paljon kovempaan ääneen pääsee kuin koko ryhmä huutaa yhdessä paikassa, kuin että jokainen rääpäisee jotain omaan blogiinsa.

    Kuitenkin tuntuu ihmeelliseltä, että samaan aikaan kun tiede kertoo maapallon olevan henkitoreissaan, niin vihreät ovat kädet ristissä toivomassa kulutuksen kasvua. Mielipuoliselta tuo tuntuu ja näyttää. Eikö tosiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa samaa rataa verhoten kasvua kaiken maailman cleantechien taakse, mutta kuitenkin luonnon tila menee vain surkeammaksi.

    Tuosta kirjoituksessa ottaa silmään tuo maahanmuuton katoaminen ensi maininnan jälkeen. Moni vannoo kulutuksen olevan syypää ja väestömäärällä ei olisi väliä, mutta näyttää sitten miten saa 7,3 miljardin, tai 5,5 miljoonan, ihmisen kulutustason niin alas, että voi oikeasti puhua siitä, että maapallon, tai Suomen luonnon, tila lähtee parempaan suuntaan, eikä vain niin, että oman kulutuksen jälki jää tuontimaahan. Onko rehellistä sitten esiintyä lähiluonnonkaan pelastajina, jos koko ajan kasvattaa painetta rakentaa lisää? Eikö pakolaisuus ole lähtökohtaisesti huono asia, ja eikö sen voi lopettaa vain poistamalla ne syyt jotka aiheuttavat ongelmat lähtömaassa? Ja onko se oikeasti vihreyttä, että talouden takia Suomeen pitää haalia työvoimareserviä, joka itsessään tarkoittaa valtavaa rakennusbuumia ja siten luonnon tuhoutumista. Ja tekisivätkö nuokaan yhtään sen ekologisesti kestävämpiä töitä kuin nykyisetkään suomalaiset? Ja on mainittava, että turvallisuuskysymykset vihreät sivuuttavat aika näkyvästi.

    Jos haluaa elää kestävästi, niin ei siihen enää kasvua tarvita. Sääli vain että jo Huxley tuntuu saaneen ihmiset ajattelemaan, että joko rämmitään nälkäisinä ja likaisina ilman teknologiaa, tai sitten pitää kasvaa ja kehittää koko ajan jotain uutta, jottei jouduta johonkin luonnontilaan. Jää monelta huomaamatta jo nykyinen olemassa oleva paljous ja teknologia, jotka eivät mihinkään häviä, vaikka kasvun taittaisi ja keskittyisi vain tarpeellisen kehittämiseen.

    Itse en näe kulutuksen kasvua missään lajissa hyvänä, tai väestön, mutta sääli vain että vihreiden poliittinen toiminta jää harrastamisen tasolle, ja samalla ne vähätkin suojeluvoitot vaarantuvat, kuten koskiensuojelulaki. Pahasti näytätte jäävän jalkoihin, ja kun katselee sitä kiimaa millä Keskusta ja Kokoomus ovat luontoa tuhoamassa, niin soisi kaikesta huolimatta menestystä. Minusta tarvitsette nopeasti oikean puoluemedian, joka nostaa uusia kasvoja myös valtakunnan tasolle. Näkyvyys on kuitenkin kaikki kaikessa.

  2. Harvoin voin hyvällä syyllä sanoa olevani samaa mieltä. Nyt voin! Eipä tarvinne kirjoitella omia mielipiteitäni, kun ne tuossa edellä on jo aika kattavasti ilmaistu! Kiitos jakamisesta ”Oma tontti ensin!” Huom! EN ole tuo Leo STRANIUS!

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa