Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia:

1. Energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia talouteen. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Investoimalla energiaomavaraisuuteen tämä kustannus pienenee.

2. Cleantech-sektorista kasvua 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti kasvatetaan cleantech-ala 50 miljardiin ja luodaan 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. (vuonna 2013 cleantech-alan liikevaihto oli 25,8 miljardia). Cleantechin kasvu mahdollistetaan mm. selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia luvitusprosesseja, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa ja luomalla cleantech-demonstraatioympäristöjä.

Elvytyspolitiikan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Itse pitäisin ensisijaisen tärkeänä ympäristölle haitallisten tukien karsimista.

3. Ympäristölle haitallisista tuista voidaan leikata 3-4 miljardia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla.

Mitä taas tulee Vartiaisen listaan, niin itse lähestyisin ongelmia hiukan eri kantilta. Tekisin esimerkiksi opintoaikojen ja kotihoidontuen lyhentämisen sijaan seuraavia ratkaisuja:

4. Opintoaikojen lyhentämisestä opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseen. Nykytilanteessa Vartiaisen listassa on mielestäni monia ongelmia. Opiskeluaikoja lyhentämällä opiskelijat joutuvat vain nopeammin työttömäksi. Opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta, ovat helposti heikoilla vaikka löytyisi kuinka monta tutkintoa. Käytännössä pitäisi tarjota parempia opiskelumahdollisuuksia, eli lisätä monipuolista kurssitarjontaa ja poistaa valmistumisen esteet. Asevelvollisuuden lyhentäminen, joustavoittaminen tai lakkauttaminen olisi myös yksi keino nopeuttaa opintoja ja valmistumista.

5. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan 6+6+6 perhevapaamalli. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan muuttaisin koko perhevapaakäytäntöä. Kehittäisin perhevapaita kohti 6+6+6 -mallia. Kahden huoltajan mallissa vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan, joista yksi on tarkoitettu yhdelle huoltajalle, toinen toiselle ja kolmannen huoltajat voisivat sopia keskenään. Yksinhuoltaja taas voisi pitää kaikki osat itse. Kotihoidontuki on tällä hetkellä niin pieni, että se kannustaa jopa sivutöihin ellei vieressä ole kohtuullisesti tienaavaa puolisoa.

Entä mitä muuta vielä tarvitaan?

Ylipäätään kannattaa muuttaa rakenteita ottamalla käyttöön perustulo sekä siirtämällä verotuksen painopistettä entistä enemmän työn verotuksesta kohti luonnonvarojen käytön verotusta.

Harmaata taloutta tulisi kitkeä ja sulkea veroparatiisit. Kuten Vartiainen itsekin toteaa, tarvitaan sekä rakenneuudistuksia että elvytystä. Elvytys kannattaa kohdentaa ennen kaikkea paremman tulevaisuuden turvaaviin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin, kuten raideliikenteeseen, energiatehokkuusinvestointeihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

2 kommenttia artikkeliin ”Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen”

  1. On teillä vihreillä aika heikkoa tuo julkisuudessa talousasioista keskusteleminen, kuten tuo tuulivoimauutisointi osoitti. Koko ala vedettiin kölin alta ja ainoa vastaus oli pieni kirjoitus Tynkkyseltä. Jos johonkin markkinaan haluaa panostaa, niin pitäisi asia hoitaa paljon paremmin julkisuudessa. Nyt on turha ainakaan tuulivoimaa tarjota vaaleissa, koska se on kansan mielessä nyt kallista turhuutta, eikä noita Tynkkysen pointteja kukaan huomaa. Onhan Tanskakin jo siirtymässä käyttämään tuulivoimaa lämmöntuotannossa ja aurinkopaneelien tuottavuus näyttää olevan hurjassa nousussa, kun kerrotaan jo pelkästään säteilyä keskittämällä saatavan 40% lisäys vanhoillakin paneeleilla. Eli jos kerta nuo on niitä vihreiden valitsemia kasvumarkkinoita, niin kyllä niitä pitäisi sitten ajaa samalla tarmolla kuin eräät toivat Putinin ydinvoimalan Suomeen. Kun LNG on saatu näyttämään ilmastoteolta ministeritasolta asti, vaikka tutkimus on sitä vastaan, niin kyllä kai voi sanoa, että mediassa päätetään mikä on totta.

    Oikeastaan ihme, että vihreät eivät osaa käyttää nettiä paremmin hyväkseen, kun muissa medioissa ei tilaa tule. Ei oikeastaan ole mitään puoluelehdistöä, kuten kaikilla muilla puolueilla, eikä median suurina asioina pitämiä, kuten taloutta, kukaan oikein kommentoi julkisuudessa. Joku ThinkProgress-tyyppinen sivusto puolueelle olisi paljon kätevämpi ja otsikotkin tuntuvat olevan vihreiden teemoilla. Nyt esimerkiksi Vihreä Lanka tuntuu olevan jokin yleislehti, joka ei puoluetta hyödytä. Tärkeintähän olisi saada ehdoille lähtevien jutut suurempaan kiertoon ja provosoimaan valtamediaa ja kansaa ajattelemaan. Miksi poliittinen puolue ei kommentoisi yhtä laajasti eri yhteiskunnallisia teemoja kuin mainittu esimerkki? Paljon kovempaan ääneen pääsee kuin koko ryhmä huutaa yhdessä paikassa, kuin että jokainen rääpäisee jotain omaan blogiinsa.

    Kuitenkin tuntuu ihmeelliseltä, että samaan aikaan kun tiede kertoo maapallon olevan henkitoreissaan, niin vihreät ovat kädet ristissä toivomassa kulutuksen kasvua. Mielipuoliselta tuo tuntuu ja näyttää. Eikö tosiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa samaa rataa verhoten kasvua kaiken maailman cleantechien taakse, mutta kuitenkin luonnon tila menee vain surkeammaksi.

    Tuosta kirjoituksessa ottaa silmään tuo maahanmuuton katoaminen ensi maininnan jälkeen. Moni vannoo kulutuksen olevan syypää ja väestömäärällä ei olisi väliä, mutta näyttää sitten miten saa 7,3 miljardin, tai 5,5 miljoonan, ihmisen kulutustason niin alas, että voi oikeasti puhua siitä, että maapallon, tai Suomen luonnon, tila lähtee parempaan suuntaan, eikä vain niin, että oman kulutuksen jälki jää tuontimaahan. Onko rehellistä sitten esiintyä lähiluonnonkaan pelastajina, jos koko ajan kasvattaa painetta rakentaa lisää? Eikö pakolaisuus ole lähtökohtaisesti huono asia, ja eikö sen voi lopettaa vain poistamalla ne syyt jotka aiheuttavat ongelmat lähtömaassa? Ja onko se oikeasti vihreyttä, että talouden takia Suomeen pitää haalia työvoimareserviä, joka itsessään tarkoittaa valtavaa rakennusbuumia ja siten luonnon tuhoutumista. Ja tekisivätkö nuokaan yhtään sen ekologisesti kestävämpiä töitä kuin nykyisetkään suomalaiset? Ja on mainittava, että turvallisuuskysymykset vihreät sivuuttavat aika näkyvästi.

    Jos haluaa elää kestävästi, niin ei siihen enää kasvua tarvita. Sääli vain että jo Huxley tuntuu saaneen ihmiset ajattelemaan, että joko rämmitään nälkäisinä ja likaisina ilman teknologiaa, tai sitten pitää kasvaa ja kehittää koko ajan jotain uutta, jottei jouduta johonkin luonnontilaan. Jää monelta huomaamatta jo nykyinen olemassa oleva paljous ja teknologia, jotka eivät mihinkään häviä, vaikka kasvun taittaisi ja keskittyisi vain tarpeellisen kehittämiseen.

    Itse en näe kulutuksen kasvua missään lajissa hyvänä, tai väestön, mutta sääli vain että vihreiden poliittinen toiminta jää harrastamisen tasolle, ja samalla ne vähätkin suojeluvoitot vaarantuvat, kuten koskiensuojelulaki. Pahasti näytätte jäävän jalkoihin, ja kun katselee sitä kiimaa millä Keskusta ja Kokoomus ovat luontoa tuhoamassa, niin soisi kaikesta huolimatta menestystä. Minusta tarvitsette nopeasti oikean puoluemedian, joka nostaa uusia kasvoja myös valtakunnan tasolle. Näkyvyys on kuitenkin kaikki kaikessa.

  2. Harvoin voin hyvällä syyllä sanoa olevani samaa mieltä. Nyt voin! Eipä tarvinne kirjoitella omia mielipiteitäni, kun ne tuossa edellä on jo aika kattavasti ilmaistu! Kiitos jakamisesta ”Oma tontti ensin!” Huom! EN ole tuo Leo STRANIUS!

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!