Helsingin kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset avoimiksi?

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuuston vuoden viimeisessä kokouksessa (10.12.2014) valitsimme sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virkaan Hannu Juvosen.

Lisäksi valtuusto kävi hyvän keskuskustelun valtuutettu Jasmin Hamidin aloitteesta sähköautojen hankkimiseksi kaupungin käyttöön.

Kokouksen lomassa valtuutettu Sami Muttilainen teki aloitteen kaupunginhallituksen, lautakuntien- ja johtokuntien kokousten saamiseksi avoimeksi.

Itse olen puhunut aiemmin esimerkiksi eduskunnan valiokuntien avaamisen puolesta. Muutenkin avoimuus kuuluu oman politiikkani keskeisiin periaatteisiin.

Alla allekirjoittamani Sami Muttilaisen aloite kokonaisuudessaan.

* * *

Aloite kaupunginhallituksen, lautakuntien- ja johtokuntien kokoukset julkisiksi

Kaupunginvaltuuston lisäksi Stadissa on yhteensä 28 lautakuntaa tai johtokuntaa sekä kaupunginhallitus päättämässä kaupungin asioista. Kokousten seuraaminen valtuuston kokousta lukuun ottamatta eivät ole julkisia. Vaalikahvien ja lupausten jakamisen jälkeen valitut luottamushenkilöt katoavat ”jonnekin” ja päätöksistä kuullaan korkeintaan lehdistön välityksellä, silloin kun jotain mediaseksikästä tapahtuu. Vaikka Stadin nettisivuille onkin listattu esityslistat ja päätöstiedotteet, päätösten seuraaminen ei ole kovinkaan läpinäkyvää, koska kaikki tapahtuu suljetuin ovin.

Stadissa on vuoden sisällä järjestetty julkisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan ja nuorisolautakunnan kokoukset. Tämä on poikinut pelkästään positiivista palautetta, joten samaa käytäntöä voisi soveltaa kaupunginhallitukseen, sekä muihin lauta- ja johtokuntiin, silloin kuin ei käsitellä salassa pidettäviä asioita jotka laki määrittää. Kaikki kokoukset voitaisiin striimata kaupunkilaisille netin välityksellä. Kokoukset voisivat olla osittain avoimia yleisötilaisuuksia ja ummehtuneen kokoushuoneen lisäksi kokouksia voitaisiin järjestää ympäri Stadia kaupunkilaisten keskuudessa. Kokousteknisesti asioiden ei pitäisi olla haaste, mikäli kokoustilassa on Stadin verkko käytettävissä. Myöskään kokousaineiston toimittaminen paperiformaatissa ei pitäisi olla ongelma, onhan samainen käytäntö ollut käytössä vielä tällä vuosituhannella.

Kokousten avaaminen julkiseksi yleisötilaisuudeksi, videointi ja striimaaminen nettiin parantaisi päätöksenteon seuraamista. Kaupunkilaiset näkisivät miten päätökset muodostuvat ja minkälaista keskustelua niistä on käyty. Viime kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 58,2 % joka kertoo karua kieltään kaupunkilaisten uskosta kunnallispolitiikkaan kun asiat käydään suljettujen ovien takana.

Nyt on aika läpinäkyvämpään politiikkaan ja kasvojen antamiselle päätöksenteossa. Tämä parantaisi merkittävästi uskottavuutta kaupunkilaisten silmissä ja he kokisivat edustajat omikseen.

Helsingissä 10.12.2014
Sami Muttilainen
Valtuutettu

* * *

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa