Kasper Strömman ja mökkeily

Kasper Strömman ja HuiliHuili-lehdessä Kasper Strömman kommentoi kaupunkikotia ja mökkeilyä seuraavasti:

”En harrasta mökkeilyä. Kahden kodin ylläpito on turhaa, mökit kuormitavat luontoa ja niihin täytyy usein autoilla satoja kilometreja. Olemme sata vuotta rakentaneet hienoja systeemejä ja sitten pitäisi haluta takaisin vanhaan? En ymmärrä, mitä hienoa on saada käyttää rumia vaatteita ja olla yksin. Kesämökki ei ole minulle tarpeeksi eksoottinen paikka Saman s-marketin kautta sinnekin mennään.”

Itsekin olen aika ajoin haaveillut omasta mökistä.

Olenhan kotoisin maalta pieneltä paikkakunnalta Kannuksesta. Siellä vietin lapsuuden ja nuoruuden kesät pienessä mökissä, jossa oli oma piha ja kasvimaa. Kumpulassa ja Käpylässä kävellessä tulee usein mieleen, että ainakin tuollainen pieni siirtolapuutarhamökki olisi kiva.

Vai olisiko sittenkään, jos asiaa ajattelee rationaalisesti järjellä? Esimerkiksi pieni siirtolapuutarhamökki Helsingissä maksaa helposti 50 000 euroa. Summat kohoavat moninkertaiseksi, jos haluaa kunnon mökin järven tai meren rannalta sellaisten yhteyksien päästä, että mökille pääsee pyörällä, bussilla tai junalla.

Hienon mökin hyvien yhteyksien päästä taas saa vuokrattua viikoksi helposti 500 eurolla. Kun vuoden aikana tulee käytännössä oltua mökillä ehkä viikon tai kaksi, riittää vaikka tuo 50 000 euroa helposti 50-100 vuoden mökkivuokriin. Kaupan päälle saa sen, ettei tarvitsi itse huolehtia mökin ja pihan kunnostuksesta. Mökin vuokraaminen mahdollistaa myös sen, että paikkaa voi vaihdella mieltymysten ja elämäntilanteen mukaan.

Puhumattakaan niistä mökkeilyn ympäristövaikutuksista, joihin Kasper Strömmankin viittaa. 

Mitä mieltä itse olet mökkeilystä?

4 kommenttia artikkeliin ”Kasper Strömman ja mökkeily”

  1. Eihän mökkeily sinänsä mitään ekoelämää ole, mutta:
    * Ainakin omalla kohdallani mahdollisuus viettää kesä mökillä tarkoittaa, etten käytä lomaa esim. ulkomaanmatkailuun, mikä kuormittaisi ympäristö todennäköisesti enemmän.
    * Vanhempieni ja heidän sisarustensa mökeillä vierailemalla sain jo lapsena kokemusta erilaisista luontotyypeistä. Ihastuin saaristoon ja järvi-Suomeen, ällistelin pahkoja, söin mustikoita, keräsin käpyjä, snorklasin etsimässä simpukoita ja pyydystin sammakoita. Uskon mökkeilyn vaikuttaneen luontosuhteeni kehittymiseen merkittävästi. Vesistöjen puhtaus kiinnostaa aivan eri tavalla, kun on saanut uida luonnonvesissä ja ihmetellä kaiken maailman järvisätkimiä ja ahdinpartoja. En voi puhua muiden puolesta, mutta toistuvat eripituiset jaksot mökillä lähellä luontoa ovat tehneet minusta ympäristötietoisemman kuin muuten olisin.

    Vuokramökkeilyä voisi kyllä mainostaa enemmän. En muista koska olisin nähnyt vuokramökkejä markkinoivan mainoksen. Tuttuni haluaisi käydä kesäisin vuokramökillä, mutta vuosien takaiseen suosikkipaikkaan ei pääse enää julkisilla, kun bussi jättää nykyään 10 km päähän. Toivon, että muihin vuokrapaikkoihin on edelleen mahdollista mennä julkisilla.

    Vieroksun hieman tuota asetteluasi: ”Kumpulassa ja Käpylässä kävellessä tulee usein mieleen, että ainakin tuollainen pieni siirtolapuutarhamökki olisi kiva. Vai olisiko sittenkään, jos asiaa ajattelee rationaalisesti järjellä? Esimerkiksi pieni siirtolapuutarhamökki Helsingissä maksaa helposti 50 000 euroa.” Asioiden ”kivuus” ja ”rationaalisuus” eivät suinkaan mene aina yksi yhteen. Mökki on kallis ja sen huolto syö aikaa lomapäivistä, mutta kaipa se jotain kertoo, että joku sen rahan ja ajan on valmis uhraamaan mökkeilyn vuoksi. En lähde mökille järkeiltyäni asian ensin kotona valmiiksi. Lähden, koska semmoinen käytössä on ja koska siellä on aina hauskaa. 🙂

  2. Meillä on mökki / kesämaja Kivinokassa Helsingissä – siis urbaania mökkeilyä. Se on hyvin ekologista kesänviettoa myös. Ei tarvitse ajaa satoja kilometrejä, monet tulevat mökille metrolla tai fillarilla. Ei ole sähköä, ei lämmintä vettä. Mutta mukavaa on! Molemmat ovat lähellä, kaupunki ja luonto. Fiiliksiä voi tsekata kivinokkailua.blogspot.fi

  3. Kesämökkejä on niin monenlaisia, nykytyyliin tehdyt ovat ökyhuviloita kaikilla mukavuuksilla ja ylikin.Hyi.
    Oma mökkini on vanha pieni hirsimökki ja kaupunkiasuntoamme paljon ekologisempi: aurinkosähkö. kompostoiva käymälä (joka muuttaa kakat ja talousjätteet mullaksi), ei juoksevaa vettä. Autolla sinne on mentävä, sen verran on matkaa, mutta kesäaikana paikalla ollaan useita viikkoja yhteen pötköön.
    Virkistyspaikka, hyötyliikuntaa, luonnonantimia (kasvimaa ja metsämarjoja, sieniä)
    ja mikä parasta mökillä voi käyttää vanhat rumat vaatteet loppuun ja ostaa kirpparilta halvalla ”mökkivaatteita”. Ja mökkiympäristö antaa meille & lapsille ja lapsenlapsille ylittämättömiä luonnoläheisiä elämyksiä,

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa