Focus Mares: Cyclocrossin ylistys

Focus MaresSain kaksi viikkoa sitten uuden pyörän. Ajokokemusta on kertynyt tähän mennessä noin 650 kilometriä.

Viimeisen 20-vuoden aikana olen polkenut pyörällä noin 3500-6000 km vuodessa (maastopyörä tai hybridi). Edellisellä pyörällä, joka ehti olla minulla 6,5-vuotta, matkaa kertyi noin 30 000 km.

Edellinen pyöräni oli hybrdi (Nishiki RH80). Nyt päädyin kuitenkin useiden suositteluiden ja koeajojen jälkeen cyclocrossiin.

Pyöräksi valikoitui Focus Mares AX 3.0, jonka ostin Lauttasaaren pyörästä. Pyörä painaa noin 10 kg ja siinä on hiilikuituetuhaarukka. Vaihtajat ovat mallia Shimano 105.

Lauttasaarenpyörästä sai Helsingin Polkupyöräilijöiden jäsenkortilla mukavan 15 % alennuksen sekä pyörästä että siihen tulleista osista. Yhteensä pyörälle tuli hintaa osien ja alennusten myötä 1590 euroa.

Kahden viikon ajokokemuksella olen haltioissani. Cyclocross on lunastanut kaikki lupaukset ja vähän enemmänkin. Ohessa joitain ensihavaintojani.

– Tasaisella pyörä rullaa paremmin kuin hybridi ohuiden renkaiden ja keveyden myötä.
– Ylämäet ovat kevyempiä, koska pyörä on kevyt ja rullaa hyvin.
– Alamäet ovat vauhdikkaampia, koska pyörä rullaa hyvin ja matala ajoasento vähentää ilmanvastusta.
– Pyörää on ketterämpi käsitellä, koska se on niin kevyt
– Mekaaniset levyjarrut ovat huonommat kuin nestemäiset.
– Tiukoissa jarrutuksissa ohut takarengas lähtee helposti liukumaan.
– Ajoasento on miellyttävämpi ja siihen tottuu nopeasti.
– Pyörää on sen keveyden takia helppo kantaa ja kuljettaa esim. junassa tai bussissa.
– Hiilikuituetuhaarukasta huolimatta tärinä on melkoista ja kädet joutuvat koville.
– Katukivetysten ja pienien kuoppien tai töyssyjen yli pyörä rullaa paljon kevyemmin kuin raskaampi hybridi.

Viimeisen kahden viikon aikana olen siis päässyt nauttimaan kaikin puolin laadukkaammasta ajosta kuin koskaan aiemmin.

Suurin osa omasta pyöräilystäni on hyöty- ja työmatka-ajoa, joka tapahtuu kaupunkiympäristössä pääkaupunkiseudulla. Tähän käyttöön näillä kilometrimäärillä uskallan vahvasti suositella Focusta ja cyclocrossia.

11 kommenttia artikkeliin ”Focus Mares: Cyclocrossin ylistys”

  1. Itsellä on vanhempi vannejarrullinen Marex Cross vm. 2009, ja olen myös ollut todella tyytyväinen ostokseeni. Suosittelen ehdottomasti toisen kiekkosetin hommaamista maantierenkailla (23 tai 25mm). Ne on näppärät vaihtaa lennosta ja pyörä muuntuu maantiepyöräksi hetkessä! En tosin tiedä miten hyvin edullisia levyjarrunavallisia maantiekiekkoja on vielä kaupoissa, aika uudesta tuotteesta kun on nimittäin kyse.

    • Kiitos vinkistä! Olenkin harkinnut maantiekiekkojen hankkimista. Katson kuitenkin vielä, miten nämä pyöräilyt lähtevät sujumaan tämän uuden tulokkaan kanssa eri olosuhteissa ja mietin sitten näitä lisävarusteita 🙂

  2. Voiko tähän malliin muuten kytkeä lastenkuljetusvaunua? Olen harkinnut tätä Focusta.

  3. Kiitokset kokemuksista kyseisen pyörän suhteen. Niistä oli mulle hyötyä vielä näin kahden vuoden jälkeenkin, kun käytettynä olen juuri tuota pyörää katsellut ja nyt koeajanutkin. Näenkö kuvasta oikein, että sulla on lokasuojat tuossa kiinni? Jos näin on, niin mistä hommasit, mikä on malli ja muistatko vielä hintaluokkaa? Työmatkapyöräilyssä raparajoittimet on aika ehdottomat.

    • Kiitos Timo! Hienoa, että tästä on hyötyä. Näin parin vuoden jälkeen voin sanoa, että olen pyörään yhä tyytyväinen! Hyvin on toiminut vaikka onkin kovassa ympärivuotisessa käytössä.

      Joo. Tuossa mulla oli käytössä lokasuojat, jotka eivät toimineet lainkaan (eivät pysyneet kohdillaan vaan ottivat kiinni renkaaseen). En edes muista minkä merkkiset ne olivat. Tuollaisia saa kuitenkin monenlaisia muutamalla kympillä (ks. esim. http://velosport.fi/verkkokauppa/client/index/49)

      Mullakin on pyörä käytössä ympärivuoden ja nimen omaan työmatkapyöräilyssä – ja välillä on pakko polkea puku päällä. Nyt mulla on pelkästään takana Mucky Nutz Butt Fender (ks. esim. http://velosport.fi/verkkokauppa/mucky_nutz_butt_fender-p-48440-49/) ja se on riittänyt erittäin hyvin.

      • Okei, kiitos näistäkin linkeistä ja vinkeistä! Onpa näppärä pieni lärpäke tuo perspuskuri, jos tuo vielä toimiikin hyvin. Renkaan kuviointi varmaan myös vaikuttaa siihen, miten se vettä ja rapaa heittää tangentin suuntaan. Nykyisessä hybridissä kaupunkikumeilla tuntuu, että mikään lokari ei riitä. Ehkä tuollainen karkeampikuvioinen ei lennättäne tavaraa niin innokkaasti.

  4. Moi, tuli mieleeni kysyä kuinka cyclocrossin ajoasento asettuu? Itsellä koeajon jälkeen oli niska ja alaselkä kipeänä, en raaskisi kallista pyörää ostaa jos keho ei kestä..

    Miten sun kokemus meni?

    • Moi Iivari, mulla ajoasento on toiminut ihan hyvin. Olin aina aiemmin ajanut perus hybridillä, joten matalampi ajoasento vaati tottumista erityisesti kaupunkiajossa. Selkä- tai niskakipuja ei ole kuitenkaan ollut. Pyörissä ja mitoituksissa on paljon eroja, joten kannattaa yrittää löytää hyvältä tuntuva pyörä, ajoasento ja säädöt mun mielestä jo liikkeessä.

  5. Käsien tärinään auttaa ilmanpaineen vähentäminen renkaissa. Esim itse laitan CX pyöräni kumeihin 70 PSI maantieajoon ja 45 PSI hiekkatielle. Ero on järisyttävä. Kannattaa kokeilla mikä paine omissa renkaissa toimii parhaiten.

Kommentointi on suljettu.

Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon