Kaupunginvaltuusto 18.6.2014: Vuoden 2013 tilinpäätös

Leo-Stranius-kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu kevätkauden viimeiseen istuntoon 18.6.2014.

Esityslista liitteineen löytyy oheisen linkin takaa.

Tärkeitä asioita listalla ovat mm. seuraavat päätökset:
– Tarkastuslautakunnan arviointikertomus
– Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen
– 67 miljoonan euron lainan myöntäminen Helsingin Kaupunginteatterille

Näiden lisäksi päätämme mm. Pasilan konepaja-alueen maahankinnoista (12,17 miljoonaa euroa), opetusviraston uusien tilojen kunnostamisesta (43 miljoonaa euroa), Oulunkylän ala-asteen peruskorjauksesta (10,5 miljoonaa euroa) sekä Lauttasaaressa ja Mellunkylässä sijaitsevista asemakaavamuutoksista.

Alla esityslista kokonaisuudessaan hiukan tarkemmin avattuna.

*  * *

Kaupunginvaltuusto
11 / 18.06.2014
Esityslista

Sisältö:

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus
2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

TARKASTUSLAUTAKUNTA

3 Vuoden 2013 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely sekä vastuuvapaus vuodelta 2013

Kaupunginvaltuusto päättää

1. merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja siitä saadut kaupunginhallituksen sekä asianomaisten lauta- ja johtokuntien lausunnot

2. kehottaa kaupunginhallitusta antamaan joulukuun 2014 loppuun mennessä valtuustolle selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta

3. merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2013

4. myöntää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksyttävyydestä esitetyn perusteella vastuuvapauden tilikaudelta 2013 kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.

Arviointikertomus täällä (pdf):
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-06-18_Kvsto_11_El/DEE26EAA-D68B-4EA7-ACB7-5CB72FE8A14B/Liite.pdf

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen

Kaupunginvaltuusto päättää:

–   hyväksyä vuoden 2013 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastokirjauksia on 147 063 257,33 euroa, sekä

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti:

Helsingin Energia -liikelaitoksen ylijäämä, 156 140 358,66 euroa siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energia -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 25 716 647,17 euroa siirretään Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Satama -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

HKL -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 2 326 867,12 euroa siirretään HKL-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti HKL -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Palmia -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 3 696 164,37 euroa siirretään Palmia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Palmia -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) ylijäämä, 152,07 euroa siirretään Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johto-kunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) ylijäämä, 32 862,36 euroa siirretään Henkilöstön kehittämis-palvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Rahastojen yli-/alijäämät ennen rahastosiirtoja siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin. Asuntotuotantorahaston ylijäämä 4 014 406,64 euroa, urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston ylijäämä 232 981,72 euroa, vakuutusrahaston ylijäämä 616 052,77 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä – 3 667 746,65 euroa.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan alueen investointeihin käytetty määrä 3 546 341,23 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta, 167 600 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, 3 744 509,35 euroa.

Kallion virastotalon peruskorjausta varten tehdystä investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, -28 878 604,28 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti

150 miljoonaa euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että urheilu- ja ulkoilu-laitosrahastoon siirretään Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa kohdennettavaksi Helsingin Olympiastadionin perusparannus-hankkeen kaupungin osuuden osarahoittamiseen kaupunginvaltuuston 28.11.2012 tekemän päätöksen mukaisesti.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoittamisen turvaamiseksi innovaatiorahastoon 10 miljoonaa euroa.

5 Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää varavaltuutettu Laura Nurmiselle vapautuksen varavaltuutetun luottamustoimesta

2.     todeta, että keskusvaalilautakunta nimeää Kansallisen kokoomuksen valtuustoryhmälle 23. varavaltuutetun vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

6 Yleisten töiden lautakunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää Sini Korpiselle vapautuksen yleisten töiden lautakunnan jäsenen luottamustoimesta

2.     valita ______________ uudeksi jäseneksi yleisten töiden lautakuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen on Mikko Virkamäki.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

7 Varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää Laura Nurmiselle vapautuksen  varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta

2.     valita __________________ uudeksi jäseneksi varhaiskasvatuslautakuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen on Juha Levo.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

8 Poliisin neuvottelukunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää Taina-Maaria Heikkilälle vapautuksen poliisin neuvottelukunnan jäsenen luottamustoimesta ja

2.     valita Virpi Ehrnstenin uudeksi jäseneksi poliisin neuvottelukuntaan sekä

3.     myöntää Heikki Kaislaselle vapautuksen poliisin neuvottelukunnan varajäsenen luottamustoimesta ja

4.     valita Kirsi Jääskeläisen uudeksi varajäseneksi poliisin neuvottelukuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

9 Takauksen myöntäminen Helsingin teatterisäätiölle

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 27.11.2013, § 401, hyväksynyt Helsingin Kaupunginteatterin 6.6.2013 päivätyn peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 27 260 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 56 000 000 euroa huhtikuun 2013 kustannustasossa. Hankesuunnitelmassa on lisäksi todettu tarve peruskorjauksen yhteydessä toteutettavalle teatteritekniikan uusimiselle, jonka kustannusarvio on noin 11 000 000 euroa. Samalla kaupunginvaltuusto on päättänyt, että koko hanke tulee rahoittaa Helsingin teatterisäätiön lainarahoituksella.

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan Helsingin teatterisäätiölle kaupungin omavelkaisen takauksen Kaupunginteatterin peruskorjaukseen ja teatteritekniikan uusimiseen tarkoitettujen enintään 67 000 000 euron lainan.

10 Maankäyttösopimukseen liittyvän sopimuskorvausjärjestelyn perusteella myönnettävä ylitysoikeus vuoden 2014 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2014 talousarvion kohdassa 8 01 01 Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi olevaa määrärahaa

– 12 170 000 eurolla, Pasilan konepajan alueen maankäyttösopimuksen mukaiseen maanhankintaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Teollisuuskatu 23-25:n muutos- ja perusparannustyön hankesuunnitelma

Hankkeessa toteutetaan opetusviraston hallinnolle uudet toimitilat.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 29.1.2014 päivätyn Teollisuuskatu 23-25:n muutostyön hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 26 543 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 43 miljoonaa euroa joulukuun 2013 kustannustasossa.

12 Oulunkylän ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10.2.2014 päivätyn Oulunkylän ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 5811 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 10 500 000 euroa lokakuun 2013 kustannustasossa.

13 Lauttasaaren tontin 31114/15 asemakaavan muuttaminen (nro 12241, Kiviaidankatu 3-7)

Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on asuntokorttelin täydennysrakentaminen korttelia ja katukuvaa täydentävillä asuinkerrostaloilla ja julkisten palvelutilojen, liike-, myymälä-, työ- ja toimistotilojen osoittamisella tontille.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontin nro 15 asemakaavan muutoksen 10.12.2013 päivätyn ja 6.5.2014 muutetun piirustuksen nro 12241 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

14 Mellunkylän eräiden kortteleiden ja tonttien sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12015, Kontulan omakotialueen keskiosa)

Asemakaavan muutosehdotuksen myötä Kontulan omakotialueen keskiosa säilyy erillispientalojen korttelialueena. Tavoitteena on alueen tonttitehokkuusluvun nostaminen luvusta 0,2 lukuun 0,25. Lisäksi 13 jälleenrakennuskautena vuosina 1940–1958 rakennettua paikallishistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokasta asuinrakennusta suojellaan sr-3-merkinnällä.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47181 tonttien nro 1, 2, 4, 5, 9, 10, 12, 13, 15, korttelin nro 47182, korttelin nro 47183 tonttien nro 1, 3, 5, 6 ja 9–16, korttelin nro 47184, korttelin nro 47185 tonttien nro 5–7 ja 9–16 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 11.11.2010 päivätyn ja 6.5.2014 muutetun piirustuksen nro 12015 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

15 Eron myöntäminen sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikölle

Kaupunginvaltuusto päättää myöntää virastopäällikkö Matti Toivolalle eron sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta 1.10.2014 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

SIVISTYSTOIMI

16 Liikuntatoimen johtosäännön muuttaminen

Kaupunginvaltuusto päättää kumota 15.12.1999 hyväksymänsä liikuntatoimen johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja hyväksyä liikuntatoimen johtosäännön seuraavasti:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-06-18_Kvsto_11_El/6EA7F345-D438-41AC-933B-4CD599A0CC16/Liikuntatoimen_johtosaannon_muuttaminen.html

Esityksen keskeinen muutos koskee johtosäännön pykäliä, joissa määrätään osastojen nimistä ja toimialoista. Kaupungin muista viime vuosina hyväksytyistä johtosäännöistä poiketen liikuntatoimen voimassa oleva johtosääntö ei sisällä osastojen toimialoja kuvaavia pykäliä. Nämä esitetään nyt lisättäväksi johtosääntöön yleisellä tasolla, jotta osastojen toiminnan luonne ja erityispiirteet tulevat kuvatuksi. Osastojen nimet ajanmukaistetaan kuvaamaan paremmin niiden tarjoamia palveluja. Liikuntalaitososasto muuttuu sisäliikuntapalveluiksi, ulkoliikuntaosasto ulkoliikuntapalveluiksi, merellinen osasto merellisiksi palveluiksi ja hallinto-osasto hallintopalveluiksi.

Osastojen nimiin ja toimialoihin liittyvien muutosten lisäksi esitys sisältää joitain yksittäisiä muutoksia mm. lautakunnan ja viraston päällikön tehtäviin, viraston ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksiin sekä yksikön päällikön virkaan ottamiseen. Johtosääntöön on tehty myös stilistisiä korjauksia, joilla sitä on muutettu vastaamaan kaupungin yleistä johtosääntökäytäntöä.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa