Helsingin Energian johtokunta ti17.6.2014: Maastokäynti Vuosaari C -voimalaitoksen alueeseen

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta kokoontuu tiistaina 17.6.2014 Vuosaaren voimalaitoksella.

Ennen kokousta käymme maastokävelyllä tutustumassa mahdollisen Vuosaari C-voimalaitoksen alueeseen.

Itseäni kiinnostaa maastokäynnin yhteydessä erityisesti Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen esille tuomat huolet luontovaikutuksista. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri omassa lausunnossaan.

Kokouksessa päätetään mm. Prosys PMS Oy:n oikaisuvaatimuksesta, suunnittelupalveluiden hankinnasta koskien energialaitosten modernisointia sekä yhtiön työasemaratkaisujen tarjoajasta. Lisäksi esityslistalla on johtokunnan matka Berliiniin.

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa (pdf) ja alla hiukan avattuna.

* * *

Helsingin Energian johtokunta
Esityslista
17.6.2014

1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Helsingin Energian johtokunta päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Anna-Maria Kantola ja Mikko Koikkalainen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2. Prosys PMS Oy:n oikaisuvaatimus Helsingin Energian päätöksestä, OPC UA-järjestelmän hankinta

Prosys PMS Oy on 22.4.2014 päivätyllä oikaisuvaatimuksella vaatinut, että Helsingin kaupunginhallitus kumoaa Helsingin Energian päätöksen valita Wapice Oy:n tarjous kilpailutuksessa koskien OPC UA – järjestelmän hankintaa. Perusteluissa on esitetty, että Helsingin Energia on valinnut Wapice Oy:n tarjouksen hankintalakien säännösten vastaisesti ja ennen kaikkea asettaen tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Esittelijä katsoo, että Helsingin Energia ei ole hankintaa tehdessään toiminut hankintalain säännösten vastaisesti. Esittelijä katsoo, että hankinta on tehty tasapuolisesti tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti käyttäen Helsingin Energialla ollutta erityisalojen hankintalakia vapaampaa harkintavaltaa.

Helsingin Energian johtokunta päättää ottaa Prosys PMS Oy:n oikaisuvaatimuksen käsiteltäväkseen, tutkia ja hylätä sen. Helsingin Energia ei ole OPC UA –järjestelmän hankinnassa menetellyt tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperustein virheellisesti.

3. Mekaanisten sekä sähkö- ja automaatioteknisten suunnittelupalvelujen hankinta vuosille 2014-2016

Mekaanisten sähkö- ja automaatioteknisten suunnittelupalvelujen tarve kasvaa edellisvuosiin nähden huomattavasti johtuen laitosten modernisointitarpeesta sekä Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttamisesta pelletti- ja IED-hankkeiden osalta. IED-hankkeilla varmistetaan, että nykyiset tuotantolaitokset täyttävät uudet 1.1.2016 voimaan astuvat päästömääräykset.

Helsingin Energian johtokunta päättää oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin liittyviä mekaanisia sekä sähkö- ja automaatioteknisiä suunnittelupalveluja puitejärjestelynä kahden vuoden ajanjaksolle 1.8.2014-31.7.2016 CTS Engtec Oy:ltä, Reijlers Oy:ltä, Sweco Industry Oy:ltä, Insinööritoimisto Polartek Oy:tä ja Elomatic Oy:ltä niiden 14.5.2014-17.5.2014 päiväämien tarjousten mukaisesti siten, että puitejärjestelyn kokonaishinta on enintään 7 000 000 euroa (alv 0%).

Tarjouksiin sisältyivät optiot ajanjaksolle 1.8.2016-31.7.2017 ja 1.8.2017-31.7.2018 ne tuodaan päätettäväksi erikseen.

4. Microsoft Enterprise Agreement ja Select Agreement sopimukset

Helsingin Energialla on ollut työasemaympäristönsä vakioimiseksi Microsoft Ireland Operations Ltd:n kanssa KL-Kuntahankinnat Oy:n hinnoittelun mukainen kolmen vuoden työasematuotteiden vakiointisopimus Enterprise Agreement (EA-sopimus). EA-sopimus kattaa kaikki Helenin työasemat. EA-sopimuksessa ovat olleet mukana myös sopimuskauden aikana mahdollisesti hankittavien lisätyöasemien lisenssihankinnat (Tru Up). Nykyinen sopimus päättyy 31.7.2014.

Lisäksi Helsingin Energialla on Select-sopimus saman toimittajan kanssa ei-vakioiduista Microsoft-työasema- ja palvelintuotteista sekä kehitystyökaluista. Myös tämän sopimuksen voimassaolo päättyy 31.7.2014.

Helsingin Energian johtokunta päättää oikeuttaa Helsingin Energian tekemään Microsoft-käyttöoikeuksista Enterprise Agreement ja Select – sopimukset ajalle 1.8.2014-31.7.2017 Microsoft Ireland Operations Limitedin kanssa ja liittymään KL-Kuntahankinnat Oy:n Atea Finland Oy:n kanssa tekemään puitesopimukseen siten, että hankinnan kokonaishinta on enintään 1 650 000 euroa (alv 0 %).

5. Salassa pidettävä

6. Helsingin Energian johtokunnan virkamatka Berliiniin

Helsingin Energian johtokunta esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaisi johtokunnan varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustajan tekemään virkamatkan Berliiniin, Saksaan 22.-23.9.2014. Matkalla on tarkoitus tutustua mm. Saksan energiapolitiikkaan ja sen näkymiin, biomassan ja kivihiilen seospolttoon sekä kaasuturbiinien valmistukseen.

7. Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus

Helsingin Energian johtokunta päättää merkitä tiedoksi

8. Johtokunnan tiedustelut

Helsingin Energian johtokunta päättää merkitä tiedoksi

9. Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin Energian johtokunta päättää, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

* * *

Yksi kommentti artikkeliin ”Helsingin Energian johtokunta ti17.6.2014: Maastokäynti Vuosaari C -voimalaitoksen alueeseen”

  1. Taas oli Toiviaisella hyvä radio-ohjelma, jossa bioenergian kuviot tulivat hyvin käsiteltyä tiukan kriittisesti lyhyessä ajassa. Tuonkin jälkeen on ainakin minulle selvää, että lähtökohtana se, että talous, väestö ja muu toiminta voi jatkaa kasvuaan jos vain polttoaineita vaihdetaan, on väärä. On hyvä, että julkisuudessa rikotaan tuota hiilineutraalisuuden ympärille luotua kuplaa. Jos vielä enemmän painottaa tuota kysymystä, että miten muulle luonnolle käy ihmisen ottaessa sen yhä enemmän energiantuotantoon, niin toivottomuuteni vain syvenee.

    On tuskallista nähdä, että luodaan kuvaa sellaisesta vihreästä utopiasta, jossa kuitenkin totuus on se, että ihmisen toiminta valtaa suoraan tai välillisesti koko luonnon ja muuntaa sen joksikin myytäväksi tuotteeksi, eikä edes ilmasto tule siinä autetuksi. Jos jo kasvavan väestön ruokkiminen vaatii metsien muuttamisen pelloiksi tuhoten samalla elintilaa lopullisesti muilta, niin sitten vielä vaaditaan metsät autojen ja lentokoneiden polttoaineiksi, joka vielä vapauttaa noiden metsien ja peltojen sitoman hiilidioksidin heti ilmaan. Ei hyvää kehitystä samalla kun kerrotaan esimerkiksi merkittävien jäätiköiden sulamisen tuplaantuneen vuosikymmenessä jo edellisten vuosikymmenien pienemmillä päästöillä.

    Sivukorvalla kuuntelin vihreiden puoluekokousta, jossa joku huonommin suomea puhuva kyseli sen perään, että miksi puolue toteaa uusiutuvien aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia ympäristölle, mutta vähemmän kuin fossiilisten, jolloin puolueen mielestä ne ovat oikea ratkaisu ongelmiin. Eikö ole hullua puoltaa sellaista jolla on merkittävät negatiiviset vaikutukset? Eikö lähtökohtana tulisi olla asioiden paraneminen, ei hitaampi tuhoutuminen, joka sekin on monessa tapauksessa kyseenalaista entiseen verrattuna? Miksi tukea sellaista joka tuhoaa – miksi ei voi olla ilman? Miksi puoluekokous päätti etsiä uusia polttoaineita ja energiamuotoja ylläpitääkseen järjestelmää joka tuhoaa? Eikö pitäisi etsiä sellaista yhteiskuntamallia ja ihmiselämää, joka ei vaadi tuhoavaa kasvua? Ei helppoa, mutta ei tässä nykymenossakaan ole mitään järkeä, kun politiikka on vain yritystä pyristellä ylläpitääkseen sellaista, joka on lähtökohtaisesti viemässä umpikujaan ja tuhoon. Miksi tuhlata aikaa ja voimia sellaisen synnyttämiseen, joka on parhaimmillaankin korkeintaan välttävä ja huonoimmillaan hylätty. Olisiko yksinkertaisempi elämä sitten niin kamalaa, että se ei voi olla poliittinen päämäärä puolueella? Onko niin, että automarketin kalatiskin kasvatettu kirjolohi voittaa vapaana virtaavasta joesta pyydetyn merilohen, koska valintahan on tehtävä vapaan luonnon ja sen rakentamisen välillä.

    Mielestäni ainoa vaihtoehto on palauttaa luontoa – vapauttaa jokia ja istuttaa valtavia metsiä, jos halutaan kestäviä elinkeinoja ja oikeasti vähentää hiilidioksidia ilmakehästä. Kuitenkin nyt lähinnä tuhotaan jokia ja metsiä pakottaen ihmiset teolliseen yhteiskuntaan pois omavaraisuudesta ja kauemmaksi kestävästä elintasosta. Ja tuota suuntausta edustaa myös vihreät nykylinjoineen. Kun vihreät haluavat talouden kasvuun ulkomaita myöten, niin se tarkoittaa sitä, että vihreät haluavat öljyntuotantoa ylös ja Australian ja Kanadan pääministerien kaltaisia tyyppejä avaamaan jo olemassa olevia suojelupäätöksiä. Tuota se talouskasvu on, eikä vihreät teknologiat sitä muuta varsinkin jos kasvu jatkuu. Jos teknologiaan pitää turvautua, niin miksi ei keskity avaruuden tutkimiseen, kyllä täällä pärjättäisiin ilman turhuuksia ja sotakoneitakin.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa