Kaupunginvaltuusto 18.6.2014: Vuoden 2013 tilinpäätös

Leo-Stranius-kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu kevätkauden viimeiseen istuntoon 18.6.2014.

Esityslista liitteineen löytyy oheisen linkin takaa.

Tärkeitä asioita listalla ovat mm. seuraavat päätökset:
– Tarkastuslautakunnan arviointikertomus
– Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen
– 67 miljoonan euron lainan myöntäminen Helsingin Kaupunginteatterille

Näiden lisäksi päätämme mm. Pasilan konepaja-alueen maahankinnoista (12,17 miljoonaa euroa), opetusviraston uusien tilojen kunnostamisesta (43 miljoonaa euroa), Oulunkylän ala-asteen peruskorjauksesta (10,5 miljoonaa euroa) sekä Lauttasaaressa ja Mellunkylässä sijaitsevista asemakaavamuutoksista.

Alla esityslista kokonaisuudessaan hiukan tarkemmin avattuna.

*  * *

Kaupunginvaltuusto
11 / 18.06.2014
Esityslista

Sisältö:

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus
2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

TARKASTUSLAUTAKUNTA

3 Vuoden 2013 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely sekä vastuuvapaus vuodelta 2013

Kaupunginvaltuusto päättää

1. merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja siitä saadut kaupunginhallituksen sekä asianomaisten lauta- ja johtokuntien lausunnot

2. kehottaa kaupunginhallitusta antamaan joulukuun 2014 loppuun mennessä valtuustolle selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta

3. merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2013

4. myöntää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksyttävyydestä esitetyn perusteella vastuuvapauden tilikaudelta 2013 kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.

Arviointikertomus täällä (pdf):
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-06-18_Kvsto_11_El/DEE26EAA-D68B-4EA7-ACB7-5CB72FE8A14B/Liite.pdf

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen

Kaupunginvaltuusto päättää:

–   hyväksyä vuoden 2013 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastokirjauksia on 147 063 257,33 euroa, sekä

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti:

Helsingin Energia -liikelaitoksen ylijäämä, 156 140 358,66 euroa siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energia -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 25 716 647,17 euroa siirretään Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Satama -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

HKL -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 2 326 867,12 euroa siirretään HKL-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti HKL -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Palmia -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 3 696 164,37 euroa siirretään Palmia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Palmia -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) ylijäämä, 152,07 euroa siirretään Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johto-kunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) ylijäämä, 32 862,36 euroa siirretään Henkilöstön kehittämis-palvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Rahastojen yli-/alijäämät ennen rahastosiirtoja siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin. Asuntotuotantorahaston ylijäämä 4 014 406,64 euroa, urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston ylijäämä 232 981,72 euroa, vakuutusrahaston ylijäämä 616 052,77 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä – 3 667 746,65 euroa.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan alueen investointeihin käytetty määrä 3 546 341,23 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta, 167 600 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, 3 744 509,35 euroa.

Kallion virastotalon peruskorjausta varten tehdystä investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, -28 878 604,28 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti

150 miljoonaa euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että urheilu- ja ulkoilu-laitosrahastoon siirretään Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa kohdennettavaksi Helsingin Olympiastadionin perusparannus-hankkeen kaupungin osuuden osarahoittamiseen kaupunginvaltuuston 28.11.2012 tekemän päätöksen mukaisesti.

–   hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen, että kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoittamisen turvaamiseksi innovaatiorahastoon 10 miljoonaa euroa.

5 Muutoksia kaupunginvaltuuston kokoonpanossa

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää varavaltuutettu Laura Nurmiselle vapautuksen varavaltuutetun luottamustoimesta

2.     todeta, että keskusvaalilautakunta nimeää Kansallisen kokoomuksen valtuustoryhmälle 23. varavaltuutetun vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

6 Yleisten töiden lautakunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää Sini Korpiselle vapautuksen yleisten töiden lautakunnan jäsenen luottamustoimesta

2.     valita ______________ uudeksi jäseneksi yleisten töiden lautakuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen on Mikko Virkamäki.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

7 Varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää Laura Nurmiselle vapautuksen  varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta

2.     valita __________________ uudeksi jäseneksi varhaiskasvatuslautakuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto toteaa, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen on Juha Levo.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

8 Poliisin neuvottelukunnan jäsenen ja varajäsenen valinta

Kaupunginvaltuusto päättää

1.     myöntää Taina-Maaria Heikkilälle vapautuksen poliisin neuvottelukunnan jäsenen luottamustoimesta ja

2.     valita Virpi Ehrnstenin uudeksi jäseneksi poliisin neuvottelukuntaan sekä

3.     myöntää Heikki Kaislaselle vapautuksen poliisin neuvottelukunnan varajäsenen luottamustoimesta ja

4.     valita Kirsi Jääskeläisen uudeksi varajäseneksi poliisin neuvottelukuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

9 Takauksen myöntäminen Helsingin teatterisäätiölle

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 27.11.2013, § 401, hyväksynyt Helsingin Kaupunginteatterin 6.6.2013 päivätyn peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 27 260 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 56 000 000 euroa huhtikuun 2013 kustannustasossa. Hankesuunnitelmassa on lisäksi todettu tarve peruskorjauksen yhteydessä toteutettavalle teatteritekniikan uusimiselle, jonka kustannusarvio on noin 11 000 000 euroa. Samalla kaupunginvaltuusto on päättänyt, että koko hanke tulee rahoittaa Helsingin teatterisäätiön lainarahoituksella.

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan Helsingin teatterisäätiölle kaupungin omavelkaisen takauksen Kaupunginteatterin peruskorjaukseen ja teatteritekniikan uusimiseen tarkoitettujen enintään 67 000 000 euron lainan.

10 Maankäyttösopimukseen liittyvän sopimuskorvausjärjestelyn perusteella myönnettävä ylitysoikeus vuoden 2014 talousarvioon

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2014 talousarvion kohdassa 8 01 01 Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi olevaa määrärahaa

– 12 170 000 eurolla, Pasilan konepajan alueen maankäyttösopimuksen mukaiseen maanhankintaan.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

11 Teollisuuskatu 23-25:n muutos- ja perusparannustyön hankesuunnitelma

Hankkeessa toteutetaan opetusviraston hallinnolle uudet toimitilat.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 29.1.2014 päivätyn Teollisuuskatu 23-25:n muutostyön hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 26 543 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 43 miljoonaa euroa joulukuun 2013 kustannustasossa.

12 Oulunkylän ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10.2.2014 päivätyn Oulunkylän ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 5811 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 10 500 000 euroa lokakuun 2013 kustannustasossa.

13 Lauttasaaren tontin 31114/15 asemakaavan muuttaminen (nro 12241, Kiviaidankatu 3-7)

Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on asuntokorttelin täydennysrakentaminen korttelia ja katukuvaa täydentävillä asuinkerrostaloilla ja julkisten palvelutilojen, liike-, myymälä-, työ- ja toimistotilojen osoittamisella tontille.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontin nro 15 asemakaavan muutoksen 10.12.2013 päivätyn ja 6.5.2014 muutetun piirustuksen nro 12241 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

14 Mellunkylän eräiden kortteleiden ja tonttien sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12015, Kontulan omakotialueen keskiosa)

Asemakaavan muutosehdotuksen myötä Kontulan omakotialueen keskiosa säilyy erillispientalojen korttelialueena. Tavoitteena on alueen tonttitehokkuusluvun nostaminen luvusta 0,2 lukuun 0,25. Lisäksi 13 jälleenrakennuskautena vuosina 1940–1958 rakennettua paikallishistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokasta asuinrakennusta suojellaan sr-3-merkinnällä.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin nro 47181 tonttien nro 1, 2, 4, 5, 9, 10, 12, 13, 15, korttelin nro 47182, korttelin nro 47183 tonttien nro 1, 3, 5, 6 ja 9–16, korttelin nro 47184, korttelin nro 47185 tonttien nro 5–7 ja 9–16 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 11.11.2010 päivätyn ja 6.5.2014 muutetun piirustuksen nro 12015 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

15 Eron myöntäminen sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikölle

Kaupunginvaltuusto päättää myöntää virastopäällikkö Matti Toivolalle eron sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta 1.10.2014 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

SIVISTYSTOIMI

16 Liikuntatoimen johtosäännön muuttaminen

Kaupunginvaltuusto päättää kumota 15.12.1999 hyväksymänsä liikuntatoimen johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja hyväksyä liikuntatoimen johtosäännön seuraavasti:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-06-18_Kvsto_11_El/6EA7F345-D438-41AC-933B-4CD599A0CC16/Liikuntatoimen_johtosaannon_muuttaminen.html

Esityksen keskeinen muutos koskee johtosäännön pykäliä, joissa määrätään osastojen nimistä ja toimialoista. Kaupungin muista viime vuosina hyväksytyistä johtosäännöistä poiketen liikuntatoimen voimassa oleva johtosääntö ei sisällä osastojen toimialoja kuvaavia pykäliä. Nämä esitetään nyt lisättäväksi johtosääntöön yleisellä tasolla, jotta osastojen toiminnan luonne ja erityispiirteet tulevat kuvatuksi. Osastojen nimet ajanmukaistetaan kuvaamaan paremmin niiden tarjoamia palveluja. Liikuntalaitososasto muuttuu sisäliikuntapalveluiksi, ulkoliikuntaosasto ulkoliikuntapalveluiksi, merellinen osasto merellisiksi palveluiksi ja hallinto-osasto hallintopalveluiksi.

Osastojen nimiin ja toimialoihin liittyvien muutosten lisäksi esitys sisältää joitain yksittäisiä muutoksia mm. lautakunnan ja viraston päällikön tehtäviin, viraston ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksiin sekä yksikön päällikön virkaan ottamiseen. Johtosääntöön on tehty myös stilistisiä korjauksia, joilla sitä on muutettu vastaamaan kaupungin yleistä johtosääntökäytäntöä.

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Seuraa minua Instagramissa