Meri-Rastila, Vartiosaari ja Kivinokka: Siilin piikki Helsingille

Meri-Rastila vaarassa kaupungintalon edessäMeri-Rastila, Vartiosaari ja Kivinokka.

Luonto-Liiton valtuusto myönsi kevätkokouksessaan Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille.

Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Aiempina vuosina Siilin piikki on myönnetty mm. maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, Talvivaaralle ja Vapolle

Mitä mieltä olet? Menikö palkinto tänä vuonna oikeaan osoitteeseen?

Alla ja oheisen linkin takana koko tiedote aiheesta perusteluineen.

* * *

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille uudisraivaajahenkeen jämähtämisestä

Luonto-Liiton valtuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille. Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Kaupungin kasvua suunnitellaan edelleen uudisraivaajahengessä asukkaiden tärkeimmille virkistysalueille ja kaupungin hienoimmille luontokohteille. Viheralueiden kaavoitusta edistetään erillisillä osayleiskaavoilla yksi kerrallaan, vaikka samaan aikaan on tekeillä uusi, koko kaupungin yleiskaava, jonka yhteydessä alueiden arvoa olisi mahdollisuus arvioida kokonaisvaltaisesti.

Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti niukalla enemmistöllä asuinalueen rakentamisesta Meri-Rastilan metsään – asukkaiden laajasta vastarinnasta huolimatta. Asukkaiden ehdoilla laadittu vaihtoehtoinen täydennysrakentamisen suunnitelma olisi mahdollistanut saman asukasmäärän asuttamisen metsää tuhoamatta.

Samoihin aikoihin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti edistää luonnoltaan arvokkaan Vartiosaaren rakentamista. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet Vartiosaaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, ja alueen metsistä suurin osa täyttää luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit.

Viimeisimpänä esillä on ollut suunnitelma pikkukaupungin asukasmäärän asuttamisesta Kivinokan virkistys- ja luontoalueelle. Suuri osa Kivinokasta on luokiteltu erittäin arvokkaaksi ja esitetty suojeltavaksi voimassaolevassa Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa. Kivinokassa on yksi Helsingin hienoimmista ja lajistollisesti arvokkaimmista aarniometsistä.

Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto. Viimeiset viheralueet uhraamalla voidaan parhaimmillaankin lykätä muita asuinrakentamishankkeita vain muutamalla vuodella, mutta kerran rakennettua luontoaluetta ei saada takaisin koskaan.

Valitettavasti Helsinki ei ole ainoa kunta, jonka päätöksenteossa vastuu luonnon monimuotoisuudesta unohtuu. Esimerkiksi Oulun kaupunginhallitus päätti äskettäin pysäyttää Sanginjoen alueen suojelun sivuuttaen niin laajan kansalaisliikkeen toiveet, asiaa valmistelleen virkamiestyöryhmän suositukset kuin yhdyskuntalautakunnan aiemman päätöksenkin

Aiemmat Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinnot:

2013: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MMM (yhteiskunnan kokonaisedun unohtamisesta)
2012: Metsähallitus (valtion arvometsien myymisestä)
2011: Talvivaara ja Yara (ympäristövaikutusten vähättelystä ja härskistä vastuun pakoilusta)
2010: Vapo (viherpesusta)
2009: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta)
2008: Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (piittaamattomuudesta ympäristön tilaa kohtaan)
2007: Kesko ja SOK (osallistumisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen)

Lisätiedot:

Ville Laitinen
liittovaltuuston puheenjohtaja, Luonto-Liitto
ville.laitinen(at)luontoliitto.fi
puh. 040 770 0065

Pia Pässilä
hallituksen puheenjohtaja, Luonto-Liitto
pia.passila(at)luontoliitto.fi
puh. 040 743 0624

Lauri Kajander
metsävastaava, Luonto-Liitto
lauri.kajander(at)luontoliitto.fi
puh. 045 117 9610

3 kommenttia artikkeliin ”Meri-Rastila, Vartiosaari ja Kivinokka: Siilin piikki Helsingille”

  1. Palkinto meni ehdottomasti oikeaan osoitteeseen. Olisi monia mahdollisuuksia suunnitella Helsinkiä toisin ja tiivistää jo rakennettuja alueita, mutta edelleen suunnittelun lähtökohtana tuntuu olevan kaupunkirakenteen levittäminen luontoalueille.

    Helsingin yleiskaavan aineistoihin tutustuessa on tuntunut ikävältä, että virasto on ottanut omaan käyttöönsä luonto- ja asukasaktiiveilta lainaamiaan termejä ja jopa kokonaisia lauseita, mutta ei sisältöä niiden takana.

    Olisi kiinnostavaa tietää, miten palkinto luovutettiin saajille…

    • Kiitos Hanna-Leena! Palkinto on symbolinen, joten mitään erityistä luovutustilaisuutta ei järjestetty. Vai olisiko sinulla joku hyvä idea, miten homman voisi järjestää?

  2. Tämän arvasinkin ja palkinto on varmasti löytänyt tiensä perille. Silti on hauska leikkiä ajatuksella, että kaupunkisuunnittelijat Mikko Ahon johdolla pönöttäisivät vastaanottamassa palkintoa Luonto-Liiton delegaatiolta.

    Palkinto on joka tapauksessa jo tuottanut hyvää mieltä monille.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa