Vieraskynäblogissa Hilkka Pellikka
Lahjoita tehokkaasti
On paljon järjestöjä, joiden kautta rahaa voi lahjoittaa hyvään tarkoitukseen. Toiset ovat kuitenkin tehokkaampia kuin toiset – jopa yli tuhat kertaa tehokkaampia.
Esimerkiksi opaskoiran kouluttaminen sokealle länsimaalaiselle on hyvä asia. Opaskoiran hinnalla olisi kuitenkin mahdollista kustantaa näön palauttava leikkaus sadoille ihmisille kehitysmaissa.
Tehokkaan altruismin (effective altruism) ideaa on levittänyt etenkin australialaisfilosofi Peter Singer.
Pähkinänkuoressa ajatus menee näin: yhtä tärkeää kuin rahan antaminen on pohtia lahjoituksensa tehokkuutta. Näin voi saada vähälläkin rahalla merkittävästi enemmän hyvää aikaan.
Avustuskohdetta ei tarvitse eikä kannata valita hetken mielijohteesta, sillä järjestöjen tehokkuudesta on olemassa paljon tutkittua tietoa. Tällaista tutkimustyötä tekee esimerkiksi GiveWell, jonka suositusten kärjessä ovat viime vuosina olleet malariaverkkoja jakava Against Malaria Foundation sekä loistauteja torjuva SCI. Vertailujen pohjana on yleensä ihmiselämän pelastamisen hinta tai toimintakykyisen elinvuoden hinta.
Yksinkertaista järjestöjen tehokkuuden arvioiminen ei kuitenkaan ole. Ympäristötietoisen ihmisen silmiin elinvuosiin keskittyminen voi näyttäytyä kapeana tehokkuuden arvioinnin mittarina. Jos ympäristökatastrofien torjunta ei edisty, ponnistelut terveyden edistämiseksi, nälänhädän lievittämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi valuvat pitkällä aikavälillä hukkaan. Ilman elinkelpoista planeettaa ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.
Näitäkin kysymyksiä pohditaan jo tehokkaan altruismin liikkeen piirissä ja tutkimus edistyy jatkuvasti. Tärkeintä on tiedostaa avustuskohteen valinnan suuri merkitys ja pyrkiä löytämään tehokkaita tapoja auttaa. Ne voivat olla terveydenhuoltoa, koulutuksen edistämistä, kestävien elinkeinojen tukemista, ilmastonmuutoksen torjumista, korruption tai asevarustelun kitkemistä, poliittista vaikuttamista tai jotakin muuta.
Lopuksi viisi vinkkiä tehokkaaseen hyväntekeväisyyteen.
- Päätä minkä verran voit antaa ja tee lahjoittamisesta säännöllistä, rutiininomaista toimintaa. Aivotyötä säästyy, kun lahjoittamispäätöstä ei tarvitse pohtia joka kerta erikseen. Hyvä apukeino säännölliseen lahjoittamiseen on sitoutua antamaan tietty prosenttiosuus tuloistaan. Vetoapua voi saada tehokkaaseen antamiseen sitouttavista vertaisyhteisöistä, kuten The Life You Can Save ja Giving What We Can.
- Raha on valtaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Vaikka maailman ongelmat ovat liian suuria yhden ihmisen ratkaistaviksi ja omat uhraukset voivat tuntua merkityksettömiltä, apua saavan yksilön näkökulmasta ne eivät sitä ole, ja joukkovoimalla suuretkin ongelmat ovat ratkaistavissa. Paljon puhutaan yksilön kulutuskäyttäytymisestä vaikutuskanavana, vähemmän siitä, että rahan lahjoittaminen antaa kenelle tahansa valtaa muuttaa maailmaa. Käytä valtaasi.
- Pohdi antamisesi tehokkuutta. Tee päätös lahjoituksesi kohteesta harkitusti, älä perusta sitä tunteeseen tai sattumaan. Vaikka parhaan avustuskohteen valinta ei ole yksiselitteistä, vertailua kannattaa tehdä, sillä tarjolla on selvästi enemmän ja vähemmän hyviä vaihtoehtoja.
- Tee antamisesta julkista. Ihmiset ovat laumasieluja ja seuraavat toisten esimerkkiä. Antamisesta puhuminen ja kirjoittaminen on yksi keino lisätä oman lahjoittamisen vaikuttavuutta.
- Nauti antamisesta. Rahan käyttäminen muiden hyväksi tunnetusti lisää ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia enemmän kuin sen käyttäminen omaksi hyväkseen. Jo 10 % keskituloisen suomalaisen kuukausipalkasta riittää vaikkapa rahoittamaan leikkauksen, jolla epäonnistuneen synnytyksen runtelema ja yhteisönsä hylkäämä nainen voi saada elämänsä takaisin. Jos leipätyö leipäännyttää, antamisen kautta voi hakea työhönsä uutta sisältöä ja merkitystä.
Hilkka Pellikka kuuluu Giving What We Can -yhteisöön, jonka jäsenet sitoutuvat lahjoittamaan 10 % tuloistaan äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Leo,
Tämä tarinojntisi on hyvin toimeentulevien ihmisten pikkuporvarillista kaunistelua, Lahjoittaminen on sinänsä hyvä asia, mutta miksi ihmeessä siitäkin pitäisi tehdä niin valtavan ”tehokasta” ? Jotenkin juuri tämantapainen altruismin aatteen levittäminen muistuttaa omalla tavallaan vegaanisuuden ideologian levittämistä…
Reaaliteetti on se, että nykyään yhä kasvava joukko suomalaisia ei voi hyvästä tahdosta huolimatta lahjoittaa senttiäkään mihinkään hyväntekeväisyyteen, koska heillä ei ole itsellään edes tarpeellista toimeentuloa. He eivät voi ”nauttia” antamisesta, jos ei nyt sitten oman aikansa ja ideoidensa antamisesta avustamalla järjestöjä konkreettisella henkilökohtaisella tavalla .
Ja miksi suomalaisen altruismin tulisi perustua johonkin nk.länsimaiseen ajatteluun ja länsimaisiin tapoihin ? Miksi juuri näitä tapoja ja kulttuureja tulisi levittää kaikkialle,muodostamaan yhtäläisen kerroksen samanlaista massaa ?
Otat useimmiten esimerkkejä juuri englanninkielisistä maista ( USA, Britannia ja Common Welth-maat ) , joiden kulttuuri tänä päivänä on jo onnistunut pääsemään vallitsevaksi elämäntavaksi, valtakulttuuriksi Suomessakin kaikkine kielteisine seurauksineen. Näihin haitallisiin seurauksiin kuuluu juuri osana se, mikä aiheuttaa niitä auttamisen kohteita ja avun tarvetta ! Ei-länsimaisilta kulttuureilta olisi paljon opittavaa nk. altruistikysymyksissäkin.
Joka tapauksessa pelkällä altruismilla ( hyväntahtoisuudella ) ja hyväntekeväisyydellä ei maailmaa muuteta paremmaksi nykyään. Pitäisi aloittaa niistä sitä laajenevaa ja tehokkaampaa hyväntekeväisyyttä vaativista perusteista , niiden tehokkaasta purkamisesta. Siihen tarvitaan ensisijaisesti vieläkin vahvaa poliittista tahtoa ja osaamista. Siis sitä kansallista ja kansainvälistä ”tehokasta” poliittista toimintaa , jolla voitaisiin parhaiten parantaa monenlaisen avun tarpeen poistamista päiväjärjestyksestä. Valtiolla on vielä roolinsa ja kaikkia hyödyttävää politiikantekoa tulisi siis tehostaa, eikä huonosta politiikasta johtuvan avun tarpeen ”paikkaamista” hyväntekeväisyydellä.
PS.
Toimit eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiedätkö millaiseen ruljanssiin joutuu sokeiden ihmisten opaskoiraksi aiottu ja sellaiseksi koulutettava koiranpentu ? Minkälainen elämä sillä on eläimen kannalta katsoen ?
Sokeiden auttaminen on hyvä asia, mutta ehkä et antaisikaan rahaa sokeiden
opaskoirien koulutukseen, jos tietäisit mitä nämä koirat joutuvat sietämään pennusta hautaan asti.
Olen rotukoirieni esittämisellä osallistunut mm.Rotary Clubin hankkeisiin kerätä varoja opaskoirien kasvattamiseen ja kouluttamiseen ja niiden luovuttamiseen vammaiille. En anna enää opaskoirakoulutukseen avustusta, koska olen mm.koiraharrastajana nähnyt ja kokenut niin tämän toiminnan hyvät kuin kielteisetkin puolet, nimenomaan eläimen kannalta katsoen.
Ja esim. afrikkalaisille sokeille henkilöille ei kannata tarjota opaskoiraa tietämättä sopiiko koira edes heidän kulttuurinsa ja uskontonsa vaatimuksiin ja tapoihin. Monille siellä päin maailmaa uskomuksista johtuen koira nähdään ” saastaisena ” eläimenä ja sitä pelätään. Suoraan ei monia nk.länsimaisia kulttuuriarvoja ja hyväntekeväisyyden muotojakaan voida siirtä maasta toiseen ja maanosasta toiseen ottamatta huomioon paikallisia olosuhteita.