Hallituksen ilmastolakiluonnos julkistettiin 11.2.2014.
Yleisesti ottaen kyse on merkittävästä parannuksesta suomalaisessa ilmastopolitiikassa, joka ei ole aiemmin ottanut ilmastotiedettä riittävällä tavalla huomioon (esim. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2011).
Toisaalta kunnianhimon taso on heikko, päästökauppa on osin ulkopuolella ja sanktiot puuttuvat.
.
Ohessa on arvio siitä, mitä hallituksen esityksessä on hyvää ja mitä huonoa.
Ilmastolakiesityksessä hyvää:
– Lisää ilmastopolitiikan avoimuutta, tietoperustaisuutta (esim. Ilmastopaneelin rooli laillistettu), selkeyttä ja kokonaisvaltaisuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä.
– Korostaa ilmastopolitiikan yleistä painoarvoa koko yhteiskunnassa ja politiikassa.
– Asettaa pitkän aikavälin sitovan päästövähennystavoitteen (80% 2050).
– Viestittää kansallisesti ja kansainvälisesti, että Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
Ilmastolakiesityksessä huonoa:
– Tavoitetaso olisi pitänyt olla selvästi kunnianhimoisempi, mieluummin 95% päästövähennys vuoteen 2050 mennessä.
– Päästökauppasektorin rajaaminen pitkälti lain ulkopuolelle (rajaa turhaa lain vaikuttavuutta ja aiheuttaa käytännön epäselvyyksiä ja valtakamppailuja, joka syö pohjaa lain kokonaisvaltaisuudelta ja selkeydeltä, jota lailla tavoitellaan).
– Välitavoitteet (päästöbudjetit) ja tietty selkeä polkumaisuus puuttuvat.
– Sanktiot puuttuvat: Jos tavoitteisiin ei päästä, ei sanktiointia (ei edes erityistoimenpiteitä, esim. Ekroosin ja Warstan taustaselvityksessä ehdotettiin erityisselontekoa eduskunnalle).
– Suomen ilmastopaneelin asema heikompi kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa (Ilmastopaneeli pelkästään neuvoa-antava elin).
– Työnjaossa mahdollisuus käytännön epäselvyyksiin eli toimivaltakysymykset epäselviä: TEM vs. YM. Ilmastolaki tuo lisää YM:n osaamista ilmastopolitiikkaan, mutta vaikeuttaa sitä, jos TEM heittäytyy hankalaksi.
Ympäristöministeriö kerää vielä eri toimijoiden lausuntoja 11.3.2014 saakka. Mitä mieltä itse olet nyt esitetystä ilmastolaista?
Lue myös Polttava Kysymys -koalition tiedote:
– Ilmastolakiluonnos tärkeä edistysaskel ilmastokatastrofin torjunnassa
”Tavoitetaso olisi pitänyt olla selvästi kunnianhimoisempi, mieluummin 95% päästövähennys vuoteen 2050 mennessä.”
Tämä on minusta erittäin mykistävä kommentti.
Koko ilmastolain suurin ongelma on ettei hiilidioksidi ole epäpuhtaan palamisen epätoivottu sivutuote, joka voidaan erotella palokaasuista suodattimilla, kuten esimerkiksi elohopea tai rikki ovat. Kun hiilivety (molekyyli joka koostuu hiilestä ja vedystä) palaa täydellisen puhtaasti, ei synny kuin vettä (H2O) ja hiilidioksidia (CO2). Näistä molempia syntyy tuotettuun energiamäärään suhteutettuna niin paljon, ettei käytännössä niille voida tehdä muuta kuin päästää ne ilmaan.
Valitettavasti kaikkeen mitä ei tehdä pelkällä ruumiillisella työllä, tarvitaan energiaa. Ja silloinkin yleensä työkaluihin on tarvittu energiaa. Emme voi sormia napsauttamalla taikoa maahamme kymmeniä uusia ydinvoimaloita tuottamaan meille tarpeeksi energiaa paitsi pistorasioihin ja sähköautoihin, myös ruoan ja vaatteiden kaltaisten kulutustarvikkeiden elinkaarten tarpeisiin. Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen tarkoittaakin valitettavasti käytännössä tekemisen lopettamista.
Jo 80%:n päästöleikkaus tarkoittaa käytännössä Suomen siirtymistä elintasoltaan tuonne 1900-luvun alun kieppeille, jolloin suurin osa ihmisistä kasvatti itse oman ruokansa ja lämmitti pienen torppansa, saunansa ja ruokansa kotimetsästään kaatamillaan ja sieltä reen avulla liiteriinsä kiskomilla puilla. Työt tehtiin yleensä kotipiirissä ja lapset hoituivat siinä jaloissa. Ylellisyyksiä, kuten päiväkoteja, terveydenhuoltoa, kodinkoneita tai jätevedenpuhdistamoita ei ollut. Elettiin niin marginaalien alarajoilla, että jos tuli nälkävuosi, kuoltiin.
Nykyään ongelmaksi tulee että kaikki ihmiset asuvat kaupungeissa ja harvalla on mahdollisuuksia asentaa taloonsa puukaminaa ja -liettä. Lisäksi jokainen voi kuvitella mitä ilmanlaadulle tapahtuisi esimerkiksi Helsingissä, kun muutama satatuhatta ihmistä yrittäisi lämmitellä puuhaloilla keskellä talven paukkupakkasia. Ja mikä sen valtavan määrän halkoja kuljettaisi sieltä metsästä helsikiläisten takkoihin, elleivät dieselillä pörisevät kuorma-autot? Mikä pitäisi tiet auki talvisin ja päällystettynä kesäisin?
Käytännössä tuo 80%:n vähennys on aivan täydellisen mahdoton toteuttaa. Mikään kansa ei suostu laskemaan elintasoaan ”vapaaehtoisesti” noin paljon. Jo parinkymmenen prosentin valtiovallan pakottama lasku synnyttää tähän maahan aseellisen vastarinnan. Naurettava ajatusko? Kun mietitään syitä aseellisten vastarintaliikkeiden syntyyn ihmiskunnan historiassa, ne ovat olleet aina paljon, paljon pienempiä kuin kansan elintason romahduttaminen murto-osaan. Omassa sisällissodassammekin taustalla oli halu nostaa köyhimmän työväestön elintasoa vähän siedettävämmäksi ja epäreiluiksi koettujen elinolojen aiheuttama silmitön viha paremmin toimeentulevaa väestöä kohtaan.
Todellisuudessa ilmastolaki tulee johtamaan parhaimmillaan siihen että se jätetään kokonaan huomiotta. Pidän tätä kaikkein todennäköisimpänä skenaariona joka tapauksessa. Sopimuksia ja aikeita voidaan aina esittää, mutta kun valtion talous törmää kiviseinään ja siirtyy vapaaseen pudotukseen, tuollaisilla paperinpaloilla on tapana unohtua hyvin nopeasti – onneksi.
Pahimmillaan laki johtaa sisällissotaan, jolloin ketään ei enää kiinnosta hiilidioksidi. Todellista mahdollisuutta päästöjen vähennyksille ei reaalimaailmassa ole.
En edes lähde kommentoimaan mitä tuo 95%:n päästöjen vähennys merkitsisi suomalaisten elintasolle.
Kiitos palautteesta Hannu! Muutama kommentti viestiisi.
– Voimme tuottaa energiaa uusiutuvilla energialähteillä, ydinvoimaa ei tarvita.
– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei mielestäni tarkoita elintason laskua vaan pikemminkin elintason selvää paranemista.
– Päästöjä vähentääkseemme meidän ei tarvitse siirtyä omavaraistalouteen.
– Mikäli päästöjä ei vähennetä, aiheutuu ilmaston lämpenemisestä suurempia kustannuksia kuin päästöjen vähentämisestä.
– EU:ssa päästöt ovat jo vähentyneet lähes 20 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon eikä sen seurauksena ole nähty aseellista vastarintaa.
Aurinkoista viikon jatkoa! Toivottavasti saamme tehokkaan ja toimivan ilmastolain, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää merkittävästi ja näin omalta osalta vaikuttaa tämän sukupolven kaikkein tärkeimpään ympäristökysymykseen.