Ympäristölautakunta 10.12.2013: Henkilövalintoja, Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajennus ja skeittiparkki

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 10.12. on paljon mielenkiintoisia asioita. Samalla kyse on vuoden viimeisestä kokouksesta.

Erityistä mielenkiintoa herättävät varmasti uuden johtosääntö- ja organisaatiouudistuksen myötä tehtävät henkilövalinnat, lausunnon antaminen Itä-Pakilan asemakaavamuutoksesta, jossa halutaan rakentaa 124 uutta siirtolapuutarhapalstaa ja yli 180 parkkipaikkaa sekä lausunto mahdollisesta skeittipuistosta Brahen kentälle.

Omasta mielestäni henkilövalinnat ovat hyvin valmisteltu ja esitykset perusteltua. Ainoastaan johtavaa ympäristölakimiestä nimettäessä pitäisin tärkeänä, että ympäristökeskus huomioisi Suomen kielen lautakunnan kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi ja muuttaisi nimikkeen esimerkiksi ympäristöjuristiksi. Tätä suosittelee Euroopan neuvostokin.

Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajentamisesta olen saanut paljon palautetta. Haastavaa demokratian toteutumisen kannalta tässä on se, että lausunnon antaa ympäristökeskus eikä lautakunta pääse näillä näkymin siihen vaikuttamaan. Itse pidän kuitenkin ongelmallisena kaavaesityksessä ja siihen liittyvässä aineistossa, että ympäristövaikutuksia ei ole perusteltu kovin tarkasti. On vaikea uskoa, ettei laajennuksella olisi haitallisia vaikutuksia Vantaanjoen kuormitukseen ja Lystinkukkulan metsäalueeseen. Lisäksi ihmetyttää, että 124 uutta siirtolapuutarhapalstaa tarvitsee yli 180 uutta parkkipaikkaa.

Kaupunginvaltuutettu Vesa Korkkula ja 13 muuta valtuutettua esittävät, että Wamma-parkiksi kutsuttu skeittipuisto Brahen kentän pohjoispäädyssä Helsingin Alppiharjussa saa virallisen aseman skeittipuistona. Mielestäni valtuustoaloite on hyvä! Ympäristölautakunnan lausuntoesityksessä skeittiparkkiin suhtaudutaan kuitenkin nihkeästi, koska sen pelätään aiheuttavan melua lähiasukkaille. Tästä tullaan varmasti tekemään palautus- tai vastaesityksiä.

Keskustelin aiheesta suoraan Vesa Korkkulan kanssa. Hänen mielestään mahdolliset meluhaitat voidaan ratkaista käyttämällä asfaltin sijaan betonia. Kalliossa ei ole myöskään yhtään virallista skeittipuistoa vaikka harrastajia on paljon. Tuolla alueella on aina skeitattu ja tullaan varmasti jatkossakin skeittaamaan. Brahen kentän tuntumassa on joka tapauksessa paljon taustamelua, joten on vaikea kuvitella, että 55 metrin päässä lähimmistä asuintaloista sijaitseva skeittiparkki olisi ongelma, kun ikkunan alla kulkee ratikka tai vieressä menee Sturenkatu ja Helsinginkatu. Tarvittaessa mahdollisia skeittiparkin meluhaittoja voisi ehkäistä myös rakentamalla graffitiseiniä melumuureiksi. Näin edistettäisiin elävää nuoriso- ja kaupunkikulttuuria.

Kokouksen asioista lisäksi kannattaa huomata HSY:n kehittämä uusi hieno Ilmastoveivi-työkalu, jolla kuka tahansa voi käydä tekemässä oman skenaarionsa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Itse väänsin Helsingille skenaanio-työkalulla -56% päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä nykytilaan verrattuna. Olisiko tämä realistista? Tekemäni skenaario löytyy täältä: http://ilmastoveivi.fi/841078389112

Pienenä yksityiskohtana esityslistalta voi mainita vielä myös sen, että VTT on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Otaniemessä vuodesta 1962 toimineen FiR 1 –tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten selvittämiseksi.

Esityslista kokonaisuudessaan alla hiukan avattuna ja oheisen linkin takana liitteineen:
http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El

* * *

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/E0B37A61-1DF4-496D-9CFC-86EDB3BB5911/Ilmoitusasiat.html

3 Ympäristökeskuksen talousarvion toteutumisennuste 4-2013

Ympäristölautakunta päättänee merkitä vuoden 2013 neljännen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta että lautakunta tekee esityksen säästyvien irtaimen omaisuuden määrärahojen siirrosta vuodelle 2014.

Muutama huomio:
– Palvelujen ostossa on säästetty, koska Helsingin Yliopisto ei saanut täytettyä kaupungin maksamaa Itämeri-professorin tehtävää kuin vasta lokakuun alusta lukien.
– Aineisiin ja tarvikkeisiin varattu määräraha ylittyy, koska uusiin toimitiloihin on jouduttu edelleen tekemään pieniä kalustehankintoja.
– Talousarvion mukaista tulotavoitetta ei maksutulojen osalta tulla saavuttamaan johtuen siitä, että tarkastuksia ei ole pystytty tekemään suunnitellusti.
– Irtaimen omaisuuden hankintoihin (atk-ohjelmien kehittäminen) varatusta määrärahasta jää käyttämättä 115 000 euroa (tätä esitetään siirrettäväksi vuodelle 2014).

Toiminnalliset tavoitteet toteutuvat hyvin tai tyydyttävästi.
– Suunnitelmallisten tarkastusten määrä jää hieman alle tavoitteen, mihin vaikuttaa mm. pitkäaikainen vaje henkilöstöresursseissa.
– Neuvonnan ennustetaan lisääntyvän, joten suoritteiden kokonaismäärä ei juurikaan laske.

Vuodelle 2013 myönnetty käyttötalouden määräraha (talousarviokohta 2 37) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan ja tuloja arvioidaan saatavan 26 000 euroa suunniteltua vähemmän. Lisäksi investointimäärärahasta (talousarviokohta 8 09 07) jää käyttämättä 115 000 euroa, joka tullaan esittämään siirrettäväksi ja käytettäväksi vuonna 2014 perusteena vastaava säästö vuonna 2013.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/FC392093-4DB3-428A-802F-8AC1DE2E6B34/Ymparistokeskuksen_talousarvion_toteutumisennuste_.html

4 Johtavan ympäristölakimiehen viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopalvelut -yksikköön sijoitetun johtavan ympäristölakimiehen virkaan (vak.nro 017655) siirretään oikeustieteen maisteri Päivi Korkeakoski 4 131,00 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

5 Johtavan erityissuunnittelijan toimen täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut –osaston tietohallinto –yksikköön sijoitetun johtavan erityissuunnittelijan työsuhteiseen toimeen (vak.nro 055573) siirretään diplomi-insinööri Tarja Rantanen 3 818,23 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

6 Johtavan tiedottajan toimen täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut –osaston viestintä –yksikköön sijoitetun johtavan tiedottajan toimeen (vak.nro 069295) siirretään filosofian maisteri Johanna Joutsiniemi 3 770,27 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

7 Kaupungineläinlääkärin viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalmistus ja eläinsuojelu -yksikköön sijoitetun kaupungineläinlääkärin virkaan (vak.nro 023133) siirretään eläinlääketieteen lisensiaatti Riikka Åberg 5 016,94 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

8 Johtavan elintarviketarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston ravintolat -yksikössä

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston ravintolat -yksikköön sijoitetun johtavan elintarviketarkastajan virkaan (vak.nro 128045) siirretään filosofian maisteri Leea Kultanen 3 794,84 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

9 Johtavan ympäristöntarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston asumisterveysyksikössä

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston asumisterveysyksikköön sijoitetun johtavan ympäristötarkastajan virkaan (vak.nro 054759) siirretään diplomi-insinööri Päivi Vepsäläinen 3 704,16 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

10 Johtavan ympäristöntarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston maaperä ja vedet -yksikössä

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston maaperä ja vedet -yksikköön sijoitetun johtavan ympäristötarkastajan virkaan (vak.nro 023011) siirretään rakennusinsinööri Merja Kurki-Suonio 3 621,24 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

11 Johtavan ympäristösuunnittelijan viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston ympäristö- ja ilmastoasioiden hallinta -yksikköön sijoitetun johtavan ympäristösuunnittelijan virkaan (vak.nro 016776) siirretään maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Markus Lukin 3739,45 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

12 Johtavan ympäristötutkijan viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston vedet-yksikköön sijoitetun johtavan ympäristötutkijan virkaan (vak.nro 055501) siirretään filosofian tohtori Jari-Pekka Pääkkönen 3733,92 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

13 Johtavan ympäristökasvattajan viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta päättänee, että ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluyksikön luonnonsuojelu ja ympäristötietoisuus -yksikköön sijoitetun johtavan ympäristökasvattajan virkaan (vak.nro 016925) siirretään filosofian kandidaatti Kaisa Pajanen 3702,09 euron tehtäväkohtaisen palkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.1.2014 lukien.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Pääkaupunkiseudun avainilmastoindikaattorit ja Ilmastoveivi -skenaariotyökalu

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY) valmistuneet ilmastotyön avainindikaattorit ja Ilmastoveivi -skenaariotyökalun.

Oman skenaarion pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä voi käydä tekemässä täällä:
www.ilmastoveivi.fi

2 Lausunnon antaminen Pakilan, Itä-Pakilan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12190, Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueet

Asemakaavalla osoitetaan 124 uutta siirtolapuutarhapalstaa ja -mökkiä alueiden reunoille ja rakentamattomille alueen osille sekä käytöstä poistetulle Ärtin koulupuutarha-alueelle. Lisäksi alueelle tulee uusi pysäköintialue, jolle osoitetaan yhteensä 188 (tai noin 180 tai 185) uutta pysäköintipaikkaa (nykyisin 149 paikkaa). Kaavan mukainen rakentaminen ei lisää Vantaanjoen kuormitusta eikä heikennä vuollejokisimpukan elinoloja.

Ympäristölautakunta päättänee, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/023A9A5C-3025-4E55-AF52-6A2C5B1F8422/Lausunnon_antaminen_Pakilan_Ita-Pakilan_asemakaava.html

3 Lausunnon antaminen Konalan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12216, Hilapellontie 2

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien asuntojen mahdollistaminen jo rakennetuille tonteille. Muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen kortteliin 32067. Korttelin kerrosala kasvaa 2 387 k-m²:llä. Uusien pihajärjestelyjen myötä nykyiset huonokuntoiset pihavarastorakennukset korvataan uusilla.

Ympäristölautakunta päättänee, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Tarkemmin täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/62BF64BB-4578-4F84-9A30-9C21E76933B9/Lausunnon_antaminen_Konalan_asemakaavan_muutosehdo.html

4 Lausunnon antaminen Sörnäisten, Kalasataman asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12222, Kalasataman keskuksen maanalainen pysäköintilaitos

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Kalasataman keskuksen ja sitä ympäröivien katualueiden alle Kalasataman keskuksen kaavan määrittelyjen mukaisesti. Pysäköintilaitos palvelee ensisijaisesti keskuksessa asuvia asukkaita ja siellä toimivia yrityksiä. Laitokseen tulee noin 1 100 autopaikkaa ja keskuksen tarvitsemat väestönsuojatilat.

Ympäristölautakunta päättänee, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/B1FCD820-9EFB-43BC-8967-ADC8B3409C83/Lausunnon_antaminen_Sornaisten_Kalasataman_asemaka.html

5 Lausunnon antaminen Herttoniemen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12220, Siilitien ja Kettutien alue

Asemakaavan muutos mahdollistaa Länsi-Herttoniemen asuntoalueen täydennysrakentamisen Siilitien ja Kettutien risteyksen ympäristössä, Siilitien metroaseman läheisyydessä.

Ympäristölautakunta päättänee, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/3706D462-961B-48A1-B5E8-CD12C50C1C4A/Lausunnon_antaminen_Herttoniemen_asemakaava-_ja_as.html

6 Lausunnon antaminen Herttoniemen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12235, kortteli 43270 tontti 1, Laivalahdenkaari 1

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuin- ja liikerakentaminen ja julkisten aukio- ja puistotilojen toteuttaminen pitkään rakentamattomana olleeseen yleisten rakennusten kortteliin.

Ympäristölautakunta päättänee, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/BD2C7AA3-8BDF-4C66-A436-7C012131F889/Lausunnon_antaminen_Herttoniemen_asemakaavan_muuto.html

7 Lausunnon antaminen Oulunkylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12225, korttelin 28148 tontti 7, Mäkitorpantie 30

Kaavamuutoksessa tontti on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Uuden kerrostalon rakennusala on merkitty purettavan liikerakennuksen paikalle ja se on 4-kerroksinen ympäröivien rakennusten tapaan.

Ympäristölautakunta päättänee, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/ED63FD23-7A27-49A4-B9BD-B5D021267879/Lausunnon_antaminen_Oulunkylan_asemakaavan_muutose.html

8 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Munkkiniemen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12226, Dosentintie 10 ja 12, korttelin 30098 tontit 4 ja 5

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä senioriasuntoja kohteeseen, jossa voidaan hyödyntää olemassa olevan senioritalon hoito- ja palvelukapasiteettia myös uusien asukkaiden tarpeisiin. Korttelialue säilyy erityisasumisen korttelialueena (AS), jolle saa sijoittaa vanhusten asuntoja ja niihin liittyviä palvelutiloja. Olemassa oleviin rakennuksiin ei tule muutoksia. Korttelialuetta on laajennettu puistoon noin 4 300 m². Munkinpuiston itänurkkauksen muuttuminen korttelialueeksi ei vaikuta puiston virkistyskäyttöön ja viheryhteyksiin. Uudisrakennuksen rakennusoikeus on 4 800 k-m². Kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan.

Ympäristölautakunta päättänee antaa seuraavan lausunnon:

Suunniteltujen rakennusten julkisivuihin ja oleskeluparvekkeisiin kohdistuu voimakas tieliikenteen melu (LAeq 7-22 60−69 dB, LAeq 22-7 52−62 dB), eikä rakennuksille muodostu hiljaisia julkisivuja, joilla melutason ohjearvot alittuisivat. Kaavaehdotuksessa parvekkeet on määrätty lasitettaviksi. Määräystä on tarpeen tarkentaa siten, että parvekejulkisivuilla myös asuntojen ikkunat jäisivät viitesuunnitelman mukaisesti lasituksen suojaan, koska pienasunnoille ei ole muuten järjestettävissä hiljaisempaa julkisivua.

Etenkin lounaaseen suuntautuvat asunnot muodostunevat kesällä kuumiksi varsinkin, jos parvekelasit pidetään kiinni meluntorjunnallisista syistä. Tämän vuoksi kaavaan tulisi lisätä myös tuloilman koneellista viilennystä koskeva määräys.

Ilmanlaadulle asetetut ns. herkkien kohteiden, joiksi vanhusten asuintalotkin luetaan, etäisyyssuositukset eivät lisärakentamisessa täyty.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/024DD80D-C250-431A-AA20-B37F84CA2E04/Lausunto_kaupunkisuunnitteluvirastolle_Munkkinieme.html

9 Lausunto kaupunginhallitukselle VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

VTT on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Otaniemessä vuodesta 1962 toimineen FiR 1 –tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten selvittämiseksi.

Ympäristölautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Arviointiohjelman mukaan hankkeen ympäristönäkökohtien alustavan tarkastelun perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkastelualueeksi Otaniemessä on määritelty tutkimusreaktorin ympäristö noin kahden kilometrin säteellä. Vaikutusalueen rajaukselle ei kuitenkaan esitetä perusteluja. YVA-menettelyssä arvioidaan myös käytetyn ydinpolttoaineen ja purkujätteen kuljettamisen vaikutuksia. YVA-ohjelman mukaan ydinpolttoaineen kuljetuksen aikana kuljetusreitin lähiympäristössä oleva väestö altistuu vähäisessä määrin ulkoiselle säteilylle. Ohjelmassa ei kerrota, kuinka laajaa vaikutusaluetta kuljetusreittien läheisyydessä on tarkoitus arvioida.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/7B468E2D-DA5D-4F74-A7AD-A7A56E5904C1/Lausunto_kaupunginhallitukselle_VTTn_tutkimusreakt.html

10 Lausunto Vesa Korkkulan valtuustoaloitteesta koskien Brahenkentän skeittipuiston aseman vakinaistamisesta

Kaupunginvaltuutettu Vesa Korkkula ja kolmetoista muuta valtuutettua esittävät, että Wamma-parkiksi kutsuttu skeittipuisto Brahen kentän pohjoispäädyssä Helsingin Alppiharjussa saa virallisen aseman skeittipuistona.

Ympäristölautakunta päättänee antaa seuraavan lausunnon:

Ympäristölautakunta huomauttaa, että Leikkipuisto Brahen jo entuudestaan skeittauskäytössä olleen alueen pääasiallisen temppukohdan (melulähde) etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on noin 55 metriä, joten ympäristökeskuksen ja skeittityöryhmän yhdessä linjaama minimisuositusetäisyys ei täyty. Ympäristölautakunnan mielestä minimietäisyydestä ei ole syytä tinkiä. Minimisuositusetäisyyden käyttö on toiminut hyvin ja se on käytännössä lähes lopettanut skeittipaikoista aiheutuneet meluvalitukset. Riittävä etäisyys ottaa huomioon myös skeittipaikkojen tyypillisen kesäyökäytön, jota käytännössä on hyvin vaikea esimerkiksi ohjeistuksella rajoittaa.

Ympäristölautakunnan mielestä skeittipaikan sijoittaminen leikkipuiston alueelle on mahdollista, mikäli voidaan varmistaa, ettei lähiasukkaille aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. Mikäli skeittipaikkaa suunnitellaan leikkipuiston alueelle, tulee skeittialueen sijaintiin ja rakenteisiin kiinnittää erityistä huomiota. Meluhaittojen ehkäisemiseksi skeittipaikan melua tulisi vaimentaa alueelle soveltuvilla meluntorjuntarakenteilla.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/105AD865-1488-4A2A-82DD-563A8FD53940/Lausunto_Vesa_Korkkulan_valtuustoaloitteesta_koski.html

11 Selvitys Helsingin lähteistä

Helsingin lähteiden veden laatu vaihteli hyvin paljon. Hygieeninen laatu oli lähdevesissä pääosin erinomainen. Vedet olivat varsin kirkkaita, mutta veden väriä lisäsi useissa tapauksissa raudan suuri määrä.

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Helsingin lähteet. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu_17_13_net.pdf

12 Selvitys Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston hiilidioksidipäästöistä 2011 – 2012

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja työkonekaluston hiilidioksidipäästöistä 2011 – 2012 ja päättänee lähettää raportin tiedoksi eri virastoille.

Kaupungin virastoilla oli käytössään vuonna 2012 yhteensä noin 2000 ajoneuvoa, joista Staran omistuksessa yli puolet. Henkilöautoja oli 579. Vajaa neljännes ajoneuvoista oli traktoreita ja työkoneita. Pakettiautoja oli noin 640 kpl ja kuorma-autoja 230.

Hiilidioksidipäästöt olivat 7281 tonnia vuonna 2011 ja 9642 tonnia vuonna 2012. Eri vuosien päästöt eivät ole vertailukelpoisia, koska vuonna 2012 saatiin tietoja useammalta hallintokunnalta.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/C6547F7D-7306-4FE7-A06D-37CC04FA4860/Selvitys_Helsingin_kaupungin_ajoneuvo-_ja_tyokonek.html

13 Helsingin hulevesistrategian toimenpiteiden edistymisen tilannekatsaus

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin hulevesistrategian toimenpiteiden edistymisen tilannekatsauksen ja päättänee, ettei asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/C0472833-8DC0-4FC0-8978-183BDF451C8D/Helsingin_hulevesistrategian_toimenpiteiden_edisty.html

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/1BC4437F-986D-4C8A-9415-0E5F4D034590/Ilmoitusasiat.html

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Stena Recycling Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 12.11.2013 No 226/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Stena Recycling Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yrityksen Helsingin Palveluyksikön toimintaa. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös hallintopakkohakemusasiassa

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 22.11.2013 antaman päätöksen Nro 259/2013/2, joka koskee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintopakkohakemusta Villingin saaressa kiinteistöjen 91-412-1-597 ja 91-412-7-2 vesi- ja vesijättöalueilla ilman asianmukaista lupaa tehtyjen vesialuetäyttöjen ja laiturirakennelman poistamisesta ja alueen palauttamisesta hyväksyttävään kuntoon.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/415749CC-193A-48A1-B1A0-40CD41DA3A88/Etela-Suomen_aluehallintoviraston_paatos_hallintop.html

4 Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle Finnavia Oyj:n ympäristölupa-asiassa

Korkein hallinto-oikeus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa kahdeksasta valituksesta, jotka koskevat Vaasan hallinto-oikeuden tekemää päätöstä Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupa-asiassa.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta, joka toimii Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, päättänee antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon valituksista, jotka koskevat Vaasan hallinto-oikeuden tekemää päätöstä Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupa-asiassa.

Ympäristölautakunta yhtyy valituksissa esitettyihin vaatimuksiin nykyisen lentomelualueen (maakuntakaavan verhokäyrä) laajentumisen kieltämiseksi ja yöaikaisen lentomelun torjumiseksi.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/D8937D9B-0885-47D6-835C-4D0B9B024B87/Helsingin_kaupungin_ymparistonsuojeluviranomaisen_.html

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/EC77ADD2-702A-4B9A-A324-C306A854565F/Ilmoitusasiat.html

2 Päätös Ratsastuskeskus Karlvik Oy / Viikin ponitalli, Ilmolanraitti 17, eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen käyttöönotosta

Ympäristölautakunta päättänee hyväksyä Ratsastuskeskus Karlvik Oy:n terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee Viikin ponitallin toiminnan aloittamista alla esitetyn mukaisesti.

Tarkemmin täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-12-10_Ylk_19_El/EF1F49BC-2A45-47D4-882B-59F6F9FF30AA/Paatos_Ratsastuskeskus_Karlvik_Oy_-_Viikin_ponital.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

14 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!