10 vinkkiä: Miten lisätä vaikuttavuutta?

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYksi tapa muuttaa maailmaa on toimia, kuten Greenpeacen aktivisti Sini Saarela.

Maailman muuttamisen ja vaikuttamisen perusta on se, että sinulla on elämää suurempi tarkoitus, visio siitä, miten maailmaa tulee muuttaa ja kyky toimia.

Koska harvalla meistä on kuitenkaan mahdollisuutta lähteä jäämerelle osoittamaan mieltä, on ohessa ehkä paremmin meille kaikille sopivia konkreettisia vinkkejä oman vaikuttavuuden lisäämiseksi.

10 vinkkiä vaikuttavuuden lisäämiseksi

1. Ole aktiivinen. Asioita ei voi muuttaa jatkamalla samaan vanhaan malliin. Aktiivisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kokeilee uusia asioita, luo uusia verkostoja ja yhteyksiä sekä tapaa paljon uusia ihmisiä.

2. Kuuntele huolella. Ennen kuin puhuu, kannattaa kuunnella, mitä muilla on sanottavaa. Ole läsnä tilanteessa ja pyri kuuntelemaan ymmärtääksesi, älä keskeyttääksesi. Kuuntelemalla kerää tietoa ja oppii uutta sekä luo luottamusta. Erityisesti kannattaa kuunnella niitä ihmisiä, jotka ovat itselle vieraita tai ajattelevat eri tavoin.

3. Ole myötätuntoinen. Pyri tunnistamaan, ymmärtämään ja jakamaan muiden ihmisten tunteet. Kun välität ihmisistä ympärilläsi, lisäät samalla myös omaa vaikuttavuuttasi. Kunhan pidät huolen, ettet manipuloi tai käytä muiden ihmisten tunteita hyväksesi.

4. Etsi ratkaisuja. Ongelmien märehtimisen sijaa, mieti ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Kun sinut opitaan tuntemaan ihmisenä, jolla on tarjolla myötätunnon lisäksi ratkaisuja, olet se, jolle soitetaan ja lähetetään viestiä, kun halutaan apua.

5. Ota vastuu. Hyvät johtajat ja vaikuttavat ihmiset ottavat vastuun silloin kun asiat menevät huonosti ja jakavat kiitosta onnistuneista teoista. Ota vastuu omien sanojen ja tekojen lisäksi myös läheisistäsi ja heidän hyvinvoinnista.

6. Arvosta muiden tekoja. Muista sanoa kiitos ja tee se myös julkisesti. Palkitse muita heidän työstään ja nosta hyviä esimerkkejä esille muiden nähtäväksi. Kaikki kaipaavat ainakin vähän arvostusta ja hyväksyntää. Näin näytät samalla muille, mitä asioita ja tekoja itse arvostat ja pidät oikeana.

7. Kysy oikeita kysymyksiä. Älä kysy miksi jotain tapahtuu tai miksi asiat ovat menneet pieleen. Kysy, kuinka muuttaa nykytila paremmaksi tai miten jatkamme tästä eteenpäin. Hyviä kysymyksiä voivat olla vaikka: Kuinka voin auttaa ja inspiroida ympärillä olevia ihmisiä? Kuinka voin ratkaista käsillä olevan tilanteen?

8. Ole intohimoinen. Ole liekeissä siitä mitä teet. Se näkyy myös ulospäin. Kun olet innostunut, innostaa se muitakin. Kun olet vaikuttunut, vaikuttuvat myös ympärillä olevat ihmiset. Suhtaudu asioihin lähtökohtaisesti positiivisesti ja suurella mielenkiinnolla.

9. Opi jatkuvasti uutta. Lue kirjoja, käy luennoilla ja kursseilla sekä kysele alan ammattilaisilta ja asiantuntijoilta. Varo kuitenkin infotulvaa. Mieti tarkkaan mitä tv-ohjelmia tai elokuvia todella haluat katsoa. Jos koet, että tarvitset jostain aiheesta uutta tietoa, hanki se.

10. Ole luotettava. Sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan. Kun ihmiset oppivat, että sanaasi ja antamaasi aikatauluun voi luottaa, he antavat sinulle mielellään lisää vastuuta ja tehtäviä.

Ja lopuksi kaikkein tärkein: Käytä vaikuttavuuttasi ja vaikutusvaltaasi muiden hyväksi ja jaa sitä eteenpäin.

Inspiraatio tälle kirjoitukselle syntyi tästä tekstistä:  17 Tips To Help You Expand Your Influence

Lisäksi kannattaa lukaista myös nämä:
Miksi Sini Saarela muuttaa maailmaa – Kolme ominaisuutta
Uuden vuoden lupaukset: Viisi vinkkiä, joilla varmistat tavoitteiden toteutumisen
Viisi vinkkiä onnelliseen ja hyvään parisuhteeseen
Kolme askelta ja 11 vinkkiä: Kuinka lisätä tehokkuutta päivään
Seitsemän vinkkiä maanantaiaamuun

4 kommenttia artikkeliin ”10 vinkkiä: Miten lisätä vaikuttavuutta?”

  1. Kiitos tästä hienosta listasta ja koko menneestä vuodesta. Olet minulle yksi vuoden 2013 tärkeistä vaikuttajista, siinä missä Sini Saarelakin. Usein huomasin ajattelevani, mitä Leo Stranius tässä ja tässä tilanteessa tekisi, sanoisi, valitsisi. Onnellista uutta vuotta sinulle ja perheellesi, läheisillesi.

  2. ”Kunhan pidät huolen, ettet manipuloi tai käytä muiden ihmisten tunteita hyväksesi.”

    Jos nyt näin aktivistien kesken puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä niin sanoisin, että esim. eläinoikeuspropagandan ihan keskeisimpiä tavoitteita on juurikin saada ihmiset tuntemaan vaikka empatiaa tai pahoinvointia eläinten hyväksikäytön edessä eli manipuloida heidän tunteitaan.

    Jos ajattelen suomalaista eläinoikeusaktivismia niin uskon, että sellainen kyyninen tunteiden manipulointi on jotain mitä tehdään aivan liian vähän. Tovereilla tuntuu joskus olevan sellainen kaunis kuvitelma, että jos ihmisille vain kertoo totuuden, niin sitten he täydellisen rationaalisina oivaltavat veganismin välttämättömyyden ja ryhtyvät asianmukaisiin toimiin. Tällaisen lähestymistavan sijaan pitäisi keskittyä tuuttaamaan tunteisiin vetoavia ”human interest” tarinoita. (tai no oikeastaan viime aikoina on kyllä kiinnitetty tähän puoleen ihan hyvin huomiota)

    Samoin kyyninen suhtautuminen tunteisiin olisi tarpeen myös uusien jäsenten rekrytoinnissa toimintaan. Esimerkiksi epävarmalle, ensi kertaa kokouksessa mukana olevalle nuorelle ihmisille pitäisi harkitusti järjestää jotain helppoa tehtävää, joka kuulostaa vastuulliselta, mutta on täydellisen helppoa ja joka saa hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi. Hieman samaan tapaan toiminnassa pitäisi hyödyntää sitä, että ihmiset usein kaipaavat aktivismilta viiteryhmää johon samaistua.

    Yhteenvetona minusta on selvää, että muiden ihmisten tunteiden käyttäminen poliittisten tavoitteiden edistämiseen on juuri sitä, mistä ruohonjuuritason politiikassa on kyse.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa