Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa päätettiin tänään (8.10.2013) mm. lausunnoista koskien Jätkäsaaren Kvarteret Victoriaa, Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmaa sekä Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemusta.

Lisäksi ennen kokousta jaettiin kaikille viestintäsuunnitelma koskien ympäristölautakunnan marraskuussa pidettävää (19.11.) avointa kokousta kaupungintalolla. Avoimen kokouksen myötä kaupungin päätöksenteko (lautakuntatyö) aukeaa toivottavasti edes hiukan asukkaille.

Kaikki päätökset menivät esitysten mukaan – lukuun ottamatta lausuntoa Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, joka otettiin ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Erityisesti keskustelua käytiin kuitenkin ilmoitusasioissa olleesta Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista.

Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelmän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on päässyt jätevettä arviolta 1600 m3 pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin.

Ympäristökeskus sai 19.9.2013 tiedon Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista, jotka olivat ilmenneet jo 17.9. Ilmoitus koski myös kalakuolemahavaintoja. Ympäristötarkastaja paikallisti em. haittojen lähteeksi Kärrin jätevesipumppaamon ylivuotojärjestelmän. Mittausten perusteella arvioitiin, että vuoto oli kestänyt ainakin pari päivää.

Vesinäytetuloksien ulosteperäisten bakteerien (E. colit) pitoisuus torstaina 19.9. otetussa vesinäytteessä oli 6 100 000 mpn/100 ml ja 23.9. otetussa näytteessä vielä erittäin korkea, 142 000 mpn/100 ml. Luonnonvesissä ei normaalisti esiinny ulosteperäisten bakteerien korkeita pitoisuuksia, esim. merialueella olevien virallisten EU-uimarantojen korkein sallittu E. coli-määrä on 500 mpn/100 ml.

Ympäristökeskus on aloittanut neuvottelut Sipoon vesihuollon kanssa häiriötilanteiden ilmoittamismenettelyistä ja ympäristöselvitysvastuista.

Alla kokouksen asiat ja päätökset vielä tarkemmin.

Ympäristölautakunta  15 / 8.10.2013

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Oikaisuvaatimus ympäristöjohtajan päätökseen 27.8.2013 § 16 koskien kahden terveystarkastajan viran täyttämistä

Henkilö on hakenut muutosta päätökseen oikaisuvaatimuksella ympäristölautakunnalle. Muutoksenhakija on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut ympäristöjohtajan päätöksen kumoamista ja muutoksenhakijan nimittämistä terveystarkastajan virkaan. Ympäristölautakunta päätti hylätä muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunnon antaminen Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12215

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon antaa ympäristölautakunta. Täällä tarkemmin.

2 Lausunnon antaminen Lauttasaaren tontin 31112/5, Perttulantie 6 asemakaavaehdotuksesta nro 12113

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Täällä tarkemmin.

3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Länsisataman, Jätkäsaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12204 , Kvarteret Victoria

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Uusi asuinkortteli rajoittuu yhdeltä reunaltaan Välimerenkatuun, joka on yksi Jätkäsaaren tulevista kokoojakaduista, ja jolle on suunniteltu myös raitiotielinjaa. Kadun ennusteliikennemäärä on noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 10 %. Kaavassa on asetettu 32 dB:n ääneneristävyysvaatimus Välimerenkadun puoleiselle rakennuksen julkisivulle ja kadunpuoleiset parvekkeet on määrätty lasitettaviksi. Kaavaselostuksesta puuttuvat kuitenkin selvitykset, joiden perusteella ajoneuvoliikenteen ja raitiotieliikenteen meluntorjunnan riittävyys on arvioitu. Selvitykset tulee liittää kaava-aineistoon.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

Keskustelua käytiin Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista. Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi alkuviikosta 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on arviolta 1600 m3 jätevettä pääsyt pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin. Ympäristökeskus on aloittanut neuvottelut Sipoon vesihuollon kanssa häiriötilanteiden ilmoittamismenettelyistä ja ympäristöselvitysvastuista.

2 Autopurkamo Hyötyosa Oy:n ympäristölupa-asia

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 173/2013/1 ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista Autopurkamo Hyötyosa Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koski autopurkamotoimintaa. Aluehallintovirasto on lopettanut asian käsittelyn, koska toiminta on lopetettu. Päätöksestä ei voi valittaa.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 157/2013/1 ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta rakennusviraston hakemuksesta, joka koski erilaisten maa- ja kiviainesten sekä purkujätteiden välivarastointia ja esikäsittelyä Tattarisuon pohjoisosassa Suurmetsäntien, Rattitien ja Autotallintien rajaamalla alueella. Aluehallintovirasto on jättänyt asian käsittelyn sikseen, koska rakennusvirasto peruutti hakemuksensa.

4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmasta

Helsingin rakentamisen yhteydessä kaivettavien maiden sijoitus on ajautunut ongelmiin sijoituspaikkojen puuttumisen vuoksi.

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin kaivumaiden hyödyntämisohjelmasta seuraavan lausunnon.

Kehittämisohjelma täällä (pdf)

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutoksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 19.9.2013, nro 178/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutosta, ja hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

6 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja hallintokeskukselle Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemuksesta sekä ruopatun sedimentin ja betonijätteen hyötykäytöstä rannan täytössä

Rakennusvirasto hakee aluehallintovirastolta lupaa Verkkosaaren edustan merialueen ruoppaamiseen, täyttöihin, rantarakenteiden rakentamiseen ja Verkkosaaren venereitin lakkauttamiseen. Samalla haetaan lupaa ruopatun sedimentin sekä betonijätteen hyötykäyttöön merialueen täytöissä Verkkosaaren alueella.

Ympäristölautakunta päätti antaa Verkkosaaren ruoppaus- ja täyttötöitä sekä ruopatun sedimentin ja betonijätteen hyötykäyttöä koskevasta rakennusviraston lupahakemuksesta seuraavan lausunnon.

7. Kyläsaaren maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelykentän toimintaa koskeva Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 27.9.2013, nro 183/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran ympäristölupahakemuksesta, joka koski Kyläsaaren maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelykentän toiminnan jatkamista sekä hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Asian päättäminen asiassa Good Pie Bakery Oy, elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen

Good Pie Bakery Oy:n tilat ja toiminta tarkastettiin edellä mainitussa määräyksessä asetetun määräajan jälkeen 10.9.2013. Tarkastuksella todettiin, että Good Pie Bakery Oy on korjannut määrätyt epäkohdat. Leipomo- ja konditoriatoiminnoille oli omat asianmukaiset tilat. Suoritetun tarkastuksen jälkeen Helsingin kaupungin Ympäristökeskus katsoo, että asian käsittely päättyy Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen osalta tähän.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

***

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin”

  1. Virho ilmoitteli keväällä, että ELY ei anna enää tietoja jätevesivuodoista Vantaanjoen vesistöön ja ilmeisesti onkin niin, että niistä kerrotaan vain jos ne ovat merkittävä uhka ihmisten terveydelle, eli lämpimän ja vähäisen veden aikaan. Nyt on ollut niin vähäsateista, että ylivuotoja ei liene paljoa tapahtunut, mutta sinänsä vain erikoinen tilanne jos todella päästöistä vaietaan.

    ELY:n toiminta on tässä muutenkin hassua, kun toinen puoli siitä hoitaa kunnostuksia, mutta toinen puoli hyssyttelee, kun samojen kunnostettujen vesistöjen läpi ohjataan merkittävät jätevesimäärät. Persperäiset bakteerit ovat toki varsinaisia ihmisten murhaajia esimerkiksi susiin verrattuina, mutta minusta viranomaisilla olisi velvollisuus olla avoimia tiedoistaan muutenkin kuin hengenvaarallisissa tilanteissa. Vaikeaa se on kenenkään luoda painetta tilanteen korjaamiseksi, jos asiasta vastaava viranomainen pitää kaikkia lankoja käsissään. Mätijyvä ei kakkaa kestä ja sitä tulee yhä ihan liikaa.

    Näytti olevan taas Mustikkamaan ja Korkeasaaren väli verkotettu umpeen, tai ainakin siltä näytti keskustasta päin katsellessa. Oli hienoa, että verkkokalastuskieltoa pidennettiin vihreiden aloitteesta, mutta jokseenkin erikoinen tämä meidän luonnonsuojelulaki, kun luonnonkudusta syntyneiden uhanalaisten kalojen nousuväylälle saa ylipäätään laittaa verkot ja vielä noin massiivisella tavalla. Ei sinne Kulosaaren sillan alle montaa väylää tule mereltä, ja jos kalat vaihtavat rataa kesken matkan, niin tuo saarten väli on se kohta.

    Hienoa muuten tuo eilinen Pääkkönen&Haavisto-seminaari, joka jo sinänsä antaa toivoa, että yhä useammalla kasvaisi sellainen ajatuksen siemen, että vapaata koskea nouseva hopeakylki on kaikin puolin arvokkaampi kuin nykyinen kulttuuri ja päästäisiin puheista tekoihin. Vantaan vihreissäkin näyttää jo olevan merkkejä, että siemen Tikkurilankosken vapauttamiseksi on laitettu kasvamaan. Koko Vantaajoen vesistön laajuista lohikalojen vapautuspakkoa olisi syytä miettiä vakavasti, jotta kunnostetuille soraikoille riittäisi aina vain enemmän kutevia kaloja. Nyt kenelläkään ei tulisi olla oikeutta verottaa uhanalaista kantaa, joka on saatu jokeen syntymään.

    Kun nyt etsitään uusia paikkoja rakentaa, niin näyttää heränneen ajatuksia käyttää meritäyttöjä laajemminkin. Pitäisi ottaa huomioon näin silakkamarkkinoiden aikaan, että monessa paikkaa on silakan kutualueita ja olisi aika stereotyyppisen cityvihreää, jos silakkamarkkinoilla myytäisiin eioota sen takia, että vihreiltä kaupunkisuunnittelijoilta lähti kaavoitusmopo käsistä. Sama ongelma tullee vastaan merituulivoimassa kaapeleineen. Toki samoja alueita tarvitsee moni muukin otus. Tämänkin takia näkisin kaupungin kasvavan mieluusti paikoillaan ja ylöspäin, jos jonnekin. Itse näen tämän kaupungin leviämisen elintilan viemisenä muilta otuksilta, oltiin sitten maalla tai meressä. Tässä katsannossa on kummallista kun vihreitä parjataan city-porukaksi, kun jotkut haluavat estää kaupungin leviämisen tiivistämällä nykyistä jo luonnolta vallattua aluetta, eikä rakentaa pitkin uusia metsiä.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa