Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa päätettiin tänään (8.10.2013) mm. lausunnoista koskien Jätkäsaaren Kvarteret Victoriaa, Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmaa sekä Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemusta.

Lisäksi ennen kokousta jaettiin kaikille viestintäsuunnitelma koskien ympäristölautakunnan marraskuussa pidettävää (19.11.) avointa kokousta kaupungintalolla. Avoimen kokouksen myötä kaupungin päätöksenteko (lautakuntatyö) aukeaa toivottavasti edes hiukan asukkaille.

Kaikki päätökset menivät esitysten mukaan – lukuun ottamatta lausuntoa Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, joka otettiin ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Erityisesti keskustelua käytiin kuitenkin ilmoitusasioissa olleesta Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista.

Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelmän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on päässyt jätevettä arviolta 1600 m3 pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin.

Ympäristökeskus sai 19.9.2013 tiedon Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista, jotka olivat ilmenneet jo 17.9. Ilmoitus koski myös kalakuolemahavaintoja. Ympäristötarkastaja paikallisti em. haittojen lähteeksi Kärrin jätevesipumppaamon ylivuotojärjestelmän. Mittausten perusteella arvioitiin, että vuoto oli kestänyt ainakin pari päivää.

Vesinäytetuloksien ulosteperäisten bakteerien (E. colit) pitoisuus torstaina 19.9. otetussa vesinäytteessä oli 6 100 000 mpn/100 ml ja 23.9. otetussa näytteessä vielä erittäin korkea, 142 000 mpn/100 ml. Luonnonvesissä ei normaalisti esiinny ulosteperäisten bakteerien korkeita pitoisuuksia, esim. merialueella olevien virallisten EU-uimarantojen korkein sallittu E. coli-määrä on 500 mpn/100 ml.

Ympäristökeskus on aloittanut neuvottelut Sipoon vesihuollon kanssa häiriötilanteiden ilmoittamismenettelyistä ja ympäristöselvitysvastuista.

Alla kokouksen asiat ja päätökset vielä tarkemmin.

Ympäristölautakunta  15 / 8.10.2013

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Oikaisuvaatimus ympäristöjohtajan päätökseen 27.8.2013 § 16 koskien kahden terveystarkastajan viran täyttämistä

Henkilö on hakenut muutosta päätökseen oikaisuvaatimuksella ympäristölautakunnalle. Muutoksenhakija on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut ympäristöjohtajan päätöksen kumoamista ja muutoksenhakijan nimittämistä terveystarkastajan virkaan. Ympäristölautakunta päätti hylätä muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunnon antaminen Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12215

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon antaa ympäristölautakunta. Täällä tarkemmin.

2 Lausunnon antaminen Lauttasaaren tontin 31112/5, Perttulantie 6 asemakaavaehdotuksesta nro 12113

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Täällä tarkemmin.

3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Länsisataman, Jätkäsaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12204 , Kvarteret Victoria

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Uusi asuinkortteli rajoittuu yhdeltä reunaltaan Välimerenkatuun, joka on yksi Jätkäsaaren tulevista kokoojakaduista, ja jolle on suunniteltu myös raitiotielinjaa. Kadun ennusteliikennemäärä on noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 10 %. Kaavassa on asetettu 32 dB:n ääneneristävyysvaatimus Välimerenkadun puoleiselle rakennuksen julkisivulle ja kadunpuoleiset parvekkeet on määrätty lasitettaviksi. Kaavaselostuksesta puuttuvat kuitenkin selvitykset, joiden perusteella ajoneuvoliikenteen ja raitiotieliikenteen meluntorjunnan riittävyys on arvioitu. Selvitykset tulee liittää kaava-aineistoon.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

Keskustelua käytiin Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista. Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi alkuviikosta 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on arviolta 1600 m3 jätevettä pääsyt pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin. Ympäristökeskus on aloittanut neuvottelut Sipoon vesihuollon kanssa häiriötilanteiden ilmoittamismenettelyistä ja ympäristöselvitysvastuista.

2 Autopurkamo Hyötyosa Oy:n ympäristölupa-asia

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 173/2013/1 ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista Autopurkamo Hyötyosa Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koski autopurkamotoimintaa. Aluehallintovirasto on lopettanut asian käsittelyn, koska toiminta on lopetettu. Päätöksestä ei voi valittaa.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 157/2013/1 ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta rakennusviraston hakemuksesta, joka koski erilaisten maa- ja kiviainesten sekä purkujätteiden välivarastointia ja esikäsittelyä Tattarisuon pohjoisosassa Suurmetsäntien, Rattitien ja Autotallintien rajaamalla alueella. Aluehallintovirasto on jättänyt asian käsittelyn sikseen, koska rakennusvirasto peruutti hakemuksensa.

4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmasta

Helsingin rakentamisen yhteydessä kaivettavien maiden sijoitus on ajautunut ongelmiin sijoituspaikkojen puuttumisen vuoksi.

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin kaivumaiden hyödyntämisohjelmasta seuraavan lausunnon.

Kehittämisohjelma täällä (pdf)

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutoksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 19.9.2013, nro 178/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutosta, ja hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

6 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja hallintokeskukselle Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemuksesta sekä ruopatun sedimentin ja betonijätteen hyötykäytöstä rannan täytössä

Rakennusvirasto hakee aluehallintovirastolta lupaa Verkkosaaren edustan merialueen ruoppaamiseen, täyttöihin, rantarakenteiden rakentamiseen ja Verkkosaaren venereitin lakkauttamiseen. Samalla haetaan lupaa ruopatun sedimentin sekä betonijätteen hyötykäyttöön merialueen täytöissä Verkkosaaren alueella.

Ympäristölautakunta päätti antaa Verkkosaaren ruoppaus- ja täyttötöitä sekä ruopatun sedimentin ja betonijätteen hyötykäyttöä koskevasta rakennusviraston lupahakemuksesta seuraavan lausunnon.

7. Kyläsaaren maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelykentän toimintaa koskeva Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 27.9.2013, nro 183/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran ympäristölupahakemuksesta, joka koski Kyläsaaren maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelykentän toiminnan jatkamista sekä hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Asian päättäminen asiassa Good Pie Bakery Oy, elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen

Good Pie Bakery Oy:n tilat ja toiminta tarkastettiin edellä mainitussa määräyksessä asetetun määräajan jälkeen 10.9.2013. Tarkastuksella todettiin, että Good Pie Bakery Oy on korjannut määrätyt epäkohdat. Leipomo- ja konditoriatoiminnoille oli omat asianmukaiset tilat. Suoritetun tarkastuksen jälkeen Helsingin kaupungin Ympäristökeskus katsoo, että asian käsittely päättyy Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen osalta tähän.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

***

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin”

  1. Virho ilmoitteli keväällä, että ELY ei anna enää tietoja jätevesivuodoista Vantaanjoen vesistöön ja ilmeisesti onkin niin, että niistä kerrotaan vain jos ne ovat merkittävä uhka ihmisten terveydelle, eli lämpimän ja vähäisen veden aikaan. Nyt on ollut niin vähäsateista, että ylivuotoja ei liene paljoa tapahtunut, mutta sinänsä vain erikoinen tilanne jos todella päästöistä vaietaan.

    ELY:n toiminta on tässä muutenkin hassua, kun toinen puoli siitä hoitaa kunnostuksia, mutta toinen puoli hyssyttelee, kun samojen kunnostettujen vesistöjen läpi ohjataan merkittävät jätevesimäärät. Persperäiset bakteerit ovat toki varsinaisia ihmisten murhaajia esimerkiksi susiin verrattuina, mutta minusta viranomaisilla olisi velvollisuus olla avoimia tiedoistaan muutenkin kuin hengenvaarallisissa tilanteissa. Vaikeaa se on kenenkään luoda painetta tilanteen korjaamiseksi, jos asiasta vastaava viranomainen pitää kaikkia lankoja käsissään. Mätijyvä ei kakkaa kestä ja sitä tulee yhä ihan liikaa.

    Näytti olevan taas Mustikkamaan ja Korkeasaaren väli verkotettu umpeen, tai ainakin siltä näytti keskustasta päin katsellessa. Oli hienoa, että verkkokalastuskieltoa pidennettiin vihreiden aloitteesta, mutta jokseenkin erikoinen tämä meidän luonnonsuojelulaki, kun luonnonkudusta syntyneiden uhanalaisten kalojen nousuväylälle saa ylipäätään laittaa verkot ja vielä noin massiivisella tavalla. Ei sinne Kulosaaren sillan alle montaa väylää tule mereltä, ja jos kalat vaihtavat rataa kesken matkan, niin tuo saarten väli on se kohta.

    Hienoa muuten tuo eilinen Pääkkönen&Haavisto-seminaari, joka jo sinänsä antaa toivoa, että yhä useammalla kasvaisi sellainen ajatuksen siemen, että vapaata koskea nouseva hopeakylki on kaikin puolin arvokkaampi kuin nykyinen kulttuuri ja päästäisiin puheista tekoihin. Vantaan vihreissäkin näyttää jo olevan merkkejä, että siemen Tikkurilankosken vapauttamiseksi on laitettu kasvamaan. Koko Vantaajoen vesistön laajuista lohikalojen vapautuspakkoa olisi syytä miettiä vakavasti, jotta kunnostetuille soraikoille riittäisi aina vain enemmän kutevia kaloja. Nyt kenelläkään ei tulisi olla oikeutta verottaa uhanalaista kantaa, joka on saatu jokeen syntymään.

    Kun nyt etsitään uusia paikkoja rakentaa, niin näyttää heränneen ajatuksia käyttää meritäyttöjä laajemminkin. Pitäisi ottaa huomioon näin silakkamarkkinoiden aikaan, että monessa paikkaa on silakan kutualueita ja olisi aika stereotyyppisen cityvihreää, jos silakkamarkkinoilla myytäisiin eioota sen takia, että vihreiltä kaupunkisuunnittelijoilta lähti kaavoitusmopo käsistä. Sama ongelma tullee vastaan merituulivoimassa kaapeleineen. Toki samoja alueita tarvitsee moni muukin otus. Tämänkin takia näkisin kaupungin kasvavan mieluusti paikoillaan ja ylöspäin, jos jonnekin. Itse näen tämän kaupungin leviämisen elintilan viemisenä muilta otuksilta, oltiin sitten maalla tai meressä. Tässä katsannossa on kummallista kun vihreitä parjataan city-porukaksi, kun jotkut haluavat estää kaupungin leviämisen tiivistämällä nykyistä jo luonnolta vallattua aluetta, eikä rakentaa pitkin uusia metsiä.

Kommentointi on suljettu.

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa