Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa päätettiin tänään (8.10.2013) mm. lausunnoista koskien Jätkäsaaren Kvarteret Victoriaa, Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmaa sekä Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemusta.

Lisäksi ennen kokousta jaettiin kaikille viestintäsuunnitelma koskien ympäristölautakunnan marraskuussa pidettävää (19.11.) avointa kokousta kaupungintalolla. Avoimen kokouksen myötä kaupungin päätöksenteko (lautakuntatyö) aukeaa toivottavasti edes hiukan asukkaille.

Kaikki päätökset menivät esitysten mukaan – lukuun ottamatta lausuntoa Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, joka otettiin ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Erityisesti keskustelua käytiin kuitenkin ilmoitusasioissa olleesta Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista.

Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelmän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on päässyt jätevettä arviolta 1600 m3 pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin.

Ympäristökeskus sai 19.9.2013 tiedon Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista, jotka olivat ilmenneet jo 17.9. Ilmoitus koski myös kalakuolemahavaintoja. Ympäristötarkastaja paikallisti em. haittojen lähteeksi Kärrin jätevesipumppaamon ylivuotojärjestelmän. Mittausten perusteella arvioitiin, että vuoto oli kestänyt ainakin pari päivää.

Vesinäytetuloksien ulosteperäisten bakteerien (E. colit) pitoisuus torstaina 19.9. otetussa vesinäytteessä oli 6 100 000 mpn/100 ml ja 23.9. otetussa näytteessä vielä erittäin korkea, 142 000 mpn/100 ml. Luonnonvesissä ei normaalisti esiinny ulosteperäisten bakteerien korkeita pitoisuuksia, esim. merialueella olevien virallisten EU-uimarantojen korkein sallittu E. coli-määrä on 500 mpn/100 ml.

Ympäristökeskus on aloittanut neuvottelut Sipoon vesihuollon kanssa häiriötilanteiden ilmoittamismenettelyistä ja ympäristöselvitysvastuista.

Alla kokouksen asiat ja päätökset vielä tarkemmin.

Ympäristölautakunta  15 / 8.10.2013

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Oikaisuvaatimus ympäristöjohtajan päätökseen 27.8.2013 § 16 koskien kahden terveystarkastajan viran täyttämistä

Henkilö on hakenut muutosta päätökseen oikaisuvaatimuksella ympäristölautakunnalle. Muutoksenhakija on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut ympäristöjohtajan päätöksen kumoamista ja muutoksenhakijan nimittämistä terveystarkastajan virkaan. Ympäristölautakunta päätti hylätä muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunnon antaminen Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12215

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon antaa ympäristölautakunta. Täällä tarkemmin.

2 Lausunnon antaminen Lauttasaaren tontin 31112/5, Perttulantie 6 asemakaavaehdotuksesta nro 12113

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus. Täällä tarkemmin.

3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Länsisataman, Jätkäsaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12204 , Kvarteret Victoria

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Uusi asuinkortteli rajoittuu yhdeltä reunaltaan Välimerenkatuun, joka on yksi Jätkäsaaren tulevista kokoojakaduista, ja jolle on suunniteltu myös raitiotielinjaa. Kadun ennusteliikennemäärä on noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 10 %. Kaavassa on asetettu 32 dB:n ääneneristävyysvaatimus Välimerenkadun puoleiselle rakennuksen julkisivulle ja kadunpuoleiset parvekkeet on määrätty lasitettaviksi. Kaavaselostuksesta puuttuvat kuitenkin selvitykset, joiden perusteella ajoneuvoliikenteen ja raitiotieliikenteen meluntorjunnan riittävyys on arvioitu. Selvitykset tulee liittää kaava-aineistoon.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

Keskustelua käytiin Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista. Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi alkuviikosta 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on arviolta 1600 m3 jätevettä pääsyt pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin. Ympäristökeskus on aloittanut neuvottelut Sipoon vesihuollon kanssa häiriötilanteiden ilmoittamismenettelyistä ja ympäristöselvitysvastuista.

2 Autopurkamo Hyötyosa Oy:n ympäristölupa-asia

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 173/2013/1 ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista Autopurkamo Hyötyosa Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koski autopurkamotoimintaa. Aluehallintovirasto on lopettanut asian käsittelyn, koska toiminta on lopetettu. Päätöksestä ei voi valittaa.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 157/2013/1 ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta rakennusviraston hakemuksesta, joka koski erilaisten maa- ja kiviainesten sekä purkujätteiden välivarastointia ja esikäsittelyä Tattarisuon pohjoisosassa Suurmetsäntien, Rattitien ja Autotallintien rajaamalla alueella. Aluehallintovirasto on jättänyt asian käsittelyn sikseen, koska rakennusvirasto peruutti hakemuksensa.

4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmasta

Helsingin rakentamisen yhteydessä kaivettavien maiden sijoitus on ajautunut ongelmiin sijoituspaikkojen puuttumisen vuoksi.

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Helsingin kaivumaiden hyödyntämisohjelmasta seuraavan lausunnon.

Kehittämisohjelma täällä (pdf)

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutoksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 19.9.2013, nro 178/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski Vuosaaren kaatopaikan kunnostustoiminnan muutosta, ja hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

6 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja hallintokeskukselle Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemuksesta sekä ruopatun sedimentin ja betonijätteen hyötykäytöstä rannan täytössä

Rakennusvirasto hakee aluehallintovirastolta lupaa Verkkosaaren edustan merialueen ruoppaamiseen, täyttöihin, rantarakenteiden rakentamiseen ja Verkkosaaren venereitin lakkauttamiseen. Samalla haetaan lupaa ruopatun sedimentin sekä betonijätteen hyötykäyttöön merialueen täytöissä Verkkosaaren alueella.

Ympäristölautakunta päätti antaa Verkkosaaren ruoppaus- ja täyttötöitä sekä ruopatun sedimentin ja betonijätteen hyötykäyttöä koskevasta rakennusviraston lupahakemuksesta seuraavan lausunnon.

7. Kyläsaaren maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelykentän toimintaa koskeva Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 27.9.2013, nro 183/2013/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran ympäristölupahakemuksesta, joka koski Kyläsaaren maa-ainesten välivarastointi- ja käsittelykentän toiminnan jatkamista sekä hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Asian päättäminen asiassa Good Pie Bakery Oy, elintarvikelain 55 §:n mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen

Good Pie Bakery Oy:n tilat ja toiminta tarkastettiin edellä mainitussa määräyksessä asetetun määräajan jälkeen 10.9.2013. Tarkastuksella todettiin, että Good Pie Bakery Oy on korjannut määrätyt epäkohdat. Leipomo- ja konditoriatoiminnoille oli omat asianmukaiset tilat. Suoritetun tarkastuksen jälkeen Helsingin kaupungin Ympäristökeskus katsoo, että asian käsittely päättyy Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen osalta tähän.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

***

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin”

  1. Virho ilmoitteli keväällä, että ELY ei anna enää tietoja jätevesivuodoista Vantaanjoen vesistöön ja ilmeisesti onkin niin, että niistä kerrotaan vain jos ne ovat merkittävä uhka ihmisten terveydelle, eli lämpimän ja vähäisen veden aikaan. Nyt on ollut niin vähäsateista, että ylivuotoja ei liene paljoa tapahtunut, mutta sinänsä vain erikoinen tilanne jos todella päästöistä vaietaan.

    ELY:n toiminta on tässä muutenkin hassua, kun toinen puoli siitä hoitaa kunnostuksia, mutta toinen puoli hyssyttelee, kun samojen kunnostettujen vesistöjen läpi ohjataan merkittävät jätevesimäärät. Persperäiset bakteerit ovat toki varsinaisia ihmisten murhaajia esimerkiksi susiin verrattuina, mutta minusta viranomaisilla olisi velvollisuus olla avoimia tiedoistaan muutenkin kuin hengenvaarallisissa tilanteissa. Vaikeaa se on kenenkään luoda painetta tilanteen korjaamiseksi, jos asiasta vastaava viranomainen pitää kaikkia lankoja käsissään. Mätijyvä ei kakkaa kestä ja sitä tulee yhä ihan liikaa.

    Näytti olevan taas Mustikkamaan ja Korkeasaaren väli verkotettu umpeen, tai ainakin siltä näytti keskustasta päin katsellessa. Oli hienoa, että verkkokalastuskieltoa pidennettiin vihreiden aloitteesta, mutta jokseenkin erikoinen tämä meidän luonnonsuojelulaki, kun luonnonkudusta syntyneiden uhanalaisten kalojen nousuväylälle saa ylipäätään laittaa verkot ja vielä noin massiivisella tavalla. Ei sinne Kulosaaren sillan alle montaa väylää tule mereltä, ja jos kalat vaihtavat rataa kesken matkan, niin tuo saarten väli on se kohta.

    Hienoa muuten tuo eilinen Pääkkönen&Haavisto-seminaari, joka jo sinänsä antaa toivoa, että yhä useammalla kasvaisi sellainen ajatuksen siemen, että vapaata koskea nouseva hopeakylki on kaikin puolin arvokkaampi kuin nykyinen kulttuuri ja päästäisiin puheista tekoihin. Vantaan vihreissäkin näyttää jo olevan merkkejä, että siemen Tikkurilankosken vapauttamiseksi on laitettu kasvamaan. Koko Vantaajoen vesistön laajuista lohikalojen vapautuspakkoa olisi syytä miettiä vakavasti, jotta kunnostetuille soraikoille riittäisi aina vain enemmän kutevia kaloja. Nyt kenelläkään ei tulisi olla oikeutta verottaa uhanalaista kantaa, joka on saatu jokeen syntymään.

    Kun nyt etsitään uusia paikkoja rakentaa, niin näyttää heränneen ajatuksia käyttää meritäyttöjä laajemminkin. Pitäisi ottaa huomioon näin silakkamarkkinoiden aikaan, että monessa paikkaa on silakan kutualueita ja olisi aika stereotyyppisen cityvihreää, jos silakkamarkkinoilla myytäisiin eioota sen takia, että vihreiltä kaupunkisuunnittelijoilta lähti kaavoitusmopo käsistä. Sama ongelma tullee vastaan merituulivoimassa kaapeleineen. Toki samoja alueita tarvitsee moni muukin otus. Tämänkin takia näkisin kaupungin kasvavan mieluusti paikoillaan ja ylöspäin, jos jonnekin. Itse näen tämän kaupungin leviämisen elintilan viemisenä muilta otuksilta, oltiin sitten maalla tai meressä. Tässä katsannossa on kummallista kun vihreitä parjataan city-porukaksi, kun jotkut haluavat estää kaupungin leviämisen tiivistämällä nykyistä jo luonnolta vallattua aluetta, eikä rakentaa pitkin uusia metsiä.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!