Sonja Vartiala: Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Vieraskynäblogissa SoSonja Vartialanja Vartiala

Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä.

Ilmastopolitiikassa totuus on kuitenkin toinen: kansainvälisessä vertailussa Suomen ilmastopolitiikka on kelvotonta, kunnianhimottomuudessaan kuudenneksi surkeinta koko EU:ssa.

Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, oli oikeastaan muhinut mielessä jo pari vuotta. Tänä syksynä päätimme kaveriporukalla, että nyt olisi aika toimia.

Päätimme lanseerata Rajalla-tempauksen heti IPCC:n raportin julkaisun jälkeen. Silloin media olisi pullollaan keskustelua ilmastopolitiikasta. Miten typerä ajatuksemme olikaan – poliittista keskustelua ei syntynyt lainkaan ja raportti vaiettiin kuoliaaksi muutamassa päivässä.

Yritin itse kahlata läpi kuluvan vuoden keväällä julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Milloin sen ympäripyöreä epämääräisyys ei nukuttanut, se jätti jälkeensä hämmennystä:

1) Suomen hallitus on sitoutunut pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen sekä hallitusohjelmassa että EU:n tasolla. Tämä tarkoittaa, että Suomen päästöjä on vähennettävä vähintään 80-95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Jotta kahden asteen tavoitteeseen päästäisiin ilman haastavia ja kalliita päästöjen romahdutuksia tulevilla vuosikymmenillä, pitäisi päästövähennysten tahdin olla paljon nykyistä rivakampi. Päästöjä pitäisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Suomen päästövähennystavoite – osana EU:ta – on kuitenkin vain 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

2) Energia- ja ilmastostrategia linjaa, että Suomi irtautuu kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Ohjaus ei taida oikein toimia. Muun muassa Helsingissä harkitaan nykyisten hiilivoimaloiden remontoimista, jotta ne voisivat jatkaa kivihiilen polttamista vielä seuraavat 50 vuotta. Helsingin päätös on merkittävä, sillä tuotamme noin 5 prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä.

3) Strategiassa kuvataan mittavasti EU:n ilmastopolitiikkaa. Paperi toteaa esimerkiksi, että ”Suomen energia- ja ilmastostrategia perustetaan oletukseen, että EU tekee tarvittavat toimenpiteet, jotta päästöoikeuksien hinta vuosina 2020–2030 on selvästi nykyistä korkeampi.” Epäselväksi jää, mitä Suomi itse tekee ja millaisia kantoja se ajaa EU:ssa? Erityisen ajankohtainen kysymys on nyt kun päästökauppa vesitettiin Euroopan parlamentissa huhtikuussa 2013.

Yhtä hämmentävää on myös työ- ja elinkeinoministeriön ilmastopuhe.

Ministeriön sivuja selatessa käy ilmi, että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan ensimmäinen tavoite on talouskasvun tukeminen. Tämä varmaan selittää sen, miksi monen suomalaisen poliitikon mielestä arktinen öljynporaus on hyvää bisnestä ja öljy pitää hyödyntää. ”Joku poraa sen sieltä kuitenkin.”

Arktiksen tapauksessa yhtälö on yhteen sovittamaton. Suomen pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen, että arktinen öljy pysyy meren pohjassa, tai sanoa suoraan, että ilmastonmuutoksen torjunta ei kiinnosta.

Suomeen tuotiin vuonna 2011 energiatuotteita 13,2 miljardilla eurolla. Kotimaisen uusiutuvan energian markkinat olisivat valtavat ja korjaisivat Suomen vaihtotasetta kuntoon. Suomessa investoidaan kuitenkin ranskalaiseen tai venäläiseen ydinvoimaan ja haitataan pienenergian tuotantoa monimutkaisilla lupajärjestelyillä. Onneksi ohjausta tulee ulkopuolelta. Viime viikolla 72 globaalia sijoitusyhtiötä lähettivät energiayhtiöille kirjeen, jossa ne pyysivät harkitsemaan tarkkaan sijoittamista fossiiliseen energiaan. Yhdysvalloissa eläkevaroja hallinnoivan Calpers-yhtiön toimitusjohtaja totesi ”Emme voi investoida ilmastokatastrofiin”.

Vihoviimeinen tekosyy on isompien maiden vielä isommat ilmastosynnit. Suomi ei voi muuttaa Kiinaa, mutta voimme varmistaa omalla ilmastopolitiikallamme, että itse olemme mukana ratkaisemassa ilmastokatastrofia.

Ja ihan aluksi meidän kansalaisten on varmistettava, että saamme omat päättäjämme mukaan ratkaisemaan maapallon kohtalonkysymystä.

Rajalla Kuumentuneet kansalaisetOsallistun 14.11. järjestettävään mielenosoitukseen Rautatientorilla ja annan ilmastokatastrofin torjunnalle 15 minuuttia aikaani. Etujärjestöjen ristitulessa päättäjille on välitettävä viesti siitä, että kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on meidän tavallisten kansalaisten tuki. Tulethan sinäkin ottamaan paikkasi Rajalla ja kertomaan, ettei ilmastokatastrofia saa päästää karkaamaan käsistä.

Sonja Vartiala toimii vapaaehtoisena kansalaisten Rajalla 2013 -ilmastotempauksessa. Ilmastoaktivismin lomassa hän viettää vapaa-aikaansa soittaen viulua ja lukien hyviä kirjoja.

Nyt tuli raja vastaan

3 kommenttia artikkeliin ”Sonja Vartiala: Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen”

  1. Suomessa tätä ilmastokeskustelua hyödyttäisi valtavasti sekin, että vihreät eivät ottaisi kiltisti kannettavakseen muiden tekojen seurauksia. Nyt viimeksi hiilen hinta globaalissa kaupassa, ja sen verotus Suomessa, on kuulemma V. Niinistön hyppysissä. Kun valtavirran näkyvät poliitikot eivät heti suorista näitä väitteitä ja tee asioita selviksi sille suurimmalle osalle ihmisistä, jotka eivät asiaa muuten seuraa, niin myös sitten sivupurojen poliittiset vastavirtauimarit, väristä riippumatta, joutuvat mahdottomaan tilanteeseen ilmastoasioissa, kun valtamedia on jo ehtinyt tiedottaa väärät väitteet totuutena ja saaneet ne myös muuttumaan todeksi useimpien päissä. Ja jos sitten nämä sivupurojen kansalaisvaikuttajat haluavat, että heidän protesteillaan on myös kuulijoita päättäjien joukossa, niin esimerkiksi V. Niinistön ei kannattaisi kerätä puolueelleen turhaa painolastia, kun vihreät joutuvat muutenkin tasapainoilemaan muiden tuottamien ristiriitojen kanssa.

    Talouskasvu ja ekologinen kestävyys ei nykymaailmassa millään minusta onnistu – ehkäpä siitä syystä ekologisella kestävyydellä ei enää tarkoiteta sitä, että otettaisiin ne muutkin öttiäiset huomioon, vaan sillä nähtävästi tarkoitetaan vain ihmisen ilmastopäästöjen leikkaamista vähäsen, mutta ne muut öttiäiset ja vehkaparat saavat mennä. Ainakin niitä on tällä pallolla joka joulu vähemmän kuin edellisenä, vaikka se pihapuu siinä kasvaisikin komeasti, ja suunta ei näytä olevan ainakaan kääntymässä.

    Tässä ollaankin paitsi ympäristö- ja ilmastokysymysten äärellä, niin myös minusta moraalisen pähkinän äärelle – eli onko oikein hyötyä siitä taloudellisesta toiminnasta, joka ehkäpä ilman suomalaistenkin apua kuitenkin toteutuisi, mutta jossa ei nykytiedon valossa ole mitään järkeä. Itse mieluummin jätän tuon verran turhaa elintasoa hankkimatta ja kiukuttelen niille, jotka tuota toimintaa harjoittavat.

  2. Muuten hyvä, mutta tekstistä läpi paistava käsitys siitä, että ydinvoiman rakentaminen olisi millään järkevällä tavalla ilmasto- tai ympäristövihamielinen teko on lyhyesti sanoen täysin perusteeton uskomus.

    Teollisuusmaiden nopeimmat päästövähennykset on tehty nimenomaan ydinvoimalla, vahingossa ja ilman minkäänlaista ilmastopolitiikkaa. Esimerkiksi Ruotsi ja Ranska kykenivät tuottamaan yli 80% sähköstään hiilettömästi jo 1990, vaikka päästöt eivät edes ohjanneet energiapolitiikkaa – siinä missä esim. Saksan ilmastopolitiikan tavoite on päästä samaan vasta 2050!

    Olen asiaa käsitellyt esim. täällä:

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152852-saksan-kehuttu-ilmastopolitiikka-toimii-huonommin-kuin-ei-politiikkaa-ollenkaan

    Selvitän mielelläni asian juurta jaksaen, tarvittaessa yksityiskohtaisten lähteiden kera. Toivoisin, että mahdolliset vastaväittäjät vaivautuisivat edes perustelemaan väitteensä. Ja toivon, että epäilijät katsoisivat todisteita ihan itse ja avoimin mielin, ennakkoluulot hyläten.

    Ei ole minkäänlaista perusteltua syytä olettaa, etteikö ydinvoimalla kyettäisi – jos siis vain haluttaisiin – vähintään yhtä hyviin suorituksiin nykyään. Vähintäänkin tämä vaihtoehto pitäisi ottaa avoimesti pöydälle sen sijaan, että se a priori hylätään ideologiaan sopimattomana.

    Vaikka sinänsä kannatankin kotimaisen uusiutuvan energian lisäämistä, pitää muistaa sekin, että biomassa ei ole ilmastoneutraalia. Hätäillen ja suurissa määrissä käytettynä se ei itse asiassa ole paljon kivihiiltä parempaa, kun myös maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt lasketaan. Ja vaikka me emme niitä laskisi, luonto kyllä laskee.

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa