Osallistuin keskiviikkona 18.9. Helsingin Laiturilla Kestävyys uusilla asuinalueilla -tilaisuuteen.
Tunnin mittaisessa sessiossa käytiin läpi Kalasataman ja Jätkäsaaren ympäristöratkaisuja.
Tapahtuma oli osa kansainvälistä World Green Building viikkoa.
On tietysti hienoa, että Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa on huomioitu monia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Molempiin kaupunginosiin on tulossa ratikkalinja, pyöräily-yhteydet ovat vähintään kohtalaiset, on jätteiden putkikeräysjärjestelmä ja sähköautojen latauspisteitä. Lisäksi noudatetaan tietysti nykyisiä energianormeja.
Todellista ekokaupunkia voisi tehdä kuitenkin vähän kunnianhimoisemmin. Ohessa on kolme kriteeriä ekologisesti kestävälle kaupunginosalle:
1. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla. Esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman tapauksessa olisi hyvät mahdollisuudet ottaa lämpö ja jäähdytys merestä. Myös maalämpöä voisi hyödyntää. Erityisesti Jätkäsaaren edustalle voisi sopia hyvin muutama tuulivoimala. Jätteiden putkikeräys mahdollistaisi myös biokaasun tuottamisen paikan päällä.
2. Liikenne perustuu kävelyyn, pyöräilyyn ja kiskoihin. Kaupunginosien tulisi olla kokonaan autottomia. Autoille varattuja parkkipaikkoja tulisi olla korkeintaan muutamia. Pyöräkaistat tulisi olla jokaisen kadun molemmin puolin. Pyöräilijöille tulisi varata tarpeeksi pysäköinti- ja säilytystilaa katutasossa.
3. Rakennukset ovat ekotehokkaita. On laiskuutta noudattaa vain nykyisiä, vaikkakin suhteellisen tiukkoja, energianormeja. Lähtökohtana tulisi olla nolla- ja plusenergiatalojen rakentaminen. Rakennusten seiniin ja katoille tulisi asentaa aurinkopaneelit ja pientuulivoimaa. Myös puurakentaminen ja viherkattojen hyödyntäminen voisi olla paljon nykyistä laajempaa.
Erityisen hienoa on kuitenkin, että Jätkäsaareen on tulossa puukerrostaloja. Puurakentamisella on ainakin kolme hyötyä ilmastonäkökulmasta:
1. Puurakentaminen korvaa paljon päästöjä aiheuttavaa teräs- ja betonirakentamista
2. Puurakenteet ja -materiaalit toimivat hiilivarastoina
3. Sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voi kierrättää bioenergiaksi
Täällä lisää: Puurakentamisen ilmastovaikutukset
Helsingissä tullaan lähivuosikymmeninä rakentamaan paljon. Olisi suotavaa, että tännekin saataisiin vihdoin eurooppalaisen mittakaavan ekokaupunginosia.
Kiitos yhteenvedosta! Harmitti kun en itse ehtinyt paikalle. Uusilla asuinalueilla tulisi myös pohtia kuinka tiloja ja tarvikkeita voisi jakaa asukkaiden kesken. Esimerkkinä vaikkapa vierashuoneet, harvoin tarvittavat ja tilaavievät laitteet sekä autot.
Kaupungeista ja jakamistaloudesta:
http://shareable.sharedby.co/share/vfYm2w
Liian vähän puhutaan myös asumisväljyydestä ja sen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastokriisiin ja ylikulutukseen. Saatika ihmisten talouteen.
Jatka hyvää työtä!
Kiitos hyvistä täydennyksistä Eveliina!
Jos haluaisi puhua todellisesta kestävästä ekokaupungista, niin minä näkisin paikallisen ruuantuotannon ensimmäisenä ratkaistavana asiana. Ruoka kuitenkin on resurssi, joka täytyy jatkuvalla syötöllä tuoda nyt pysyvästi muualta. Helsingissä olisi mahdollista esimerkiksi kalastamisesta tehdä lähde suoraan suuhun, mutta myös kalanperkeillä voimistaa kompostia. Mittakaava pitäisi vain olla sellainen, että talojen katot ja julkisivut nähtäisiin ikään kuin peltoina, ja pihat sun muut hyötyviljelminä. Välillä näkee arkkitehtisuunnitelmia, joissa tätä on yritetty tuoda suurkaupunkimittakaavaan, mutta näyttää käyvän niin, että idealistiset opiskelijat muuntuvat konservatiivisiksi tylsimyksiksi ja uudistavat ideat katoavat.
Ekovinkkinä murhanhimoisille, että pienistä kaloista saa fileoimalla nopeasti maukkaita makupaloja, ja perkeistä sitten kompostia. Samalla lannoitteet, jotka karkasivat pelloilta vesistöön, pääsevät takaisin viljelykäyttöön. Vattu varsinkin näyttää nauttivan, kun saa oikein vahvaa multaa. Ongella voi kohdistaa kalastuksensa kestäviin kantoihin, ja ruokkia vaikka myös lemmikkejään. Kannattaa vain pysyä poissa merenlahdista, joissa tiedetään olevan paljon myrkkyjä. Joessa sitten pysyy poissa virtapaikoista, ettei taimenen pentu haukkaa koukkua vahingossa.
Ekokylät eivät näytä toimivan muina kuin pakopaikkoina joillekin ympäristöstä huolissaan oleville, joten jotenkin nämä ongelmat olisi ratkaistava kaupungin mittakaavassa. Puurakentaminen sinänsä hyvä, mutta tiiviys siinäkin minusta ykkösasia, koska mieluummin katselen vaikka neliökilometrien avohakkuuta, josta puut on viety rakentamiseen, kuin neliökilometrien lähiöitä entisen metsän päällä. Avohakkuu kuitenkin nuolee haavansa muutamassa vuodessa ja lähtee kasvamaan takaisin metsäksi. Päättivät tosin rajoittaa rakentamisen 8-kerrokseen tarpeettomasti. Näihin Helsingin mahdollisiin tornitaloihin saisi paljon hiiltä piiloon. Ulkomailla puuhaavat korkeampia, ja varmaan olisi parempi vientituotekin, jos tarjolla olisi myös koeteltuja tornitekniikoita. Vaikka sähköautoa hehkutetaan, niin sähköautokaupunki vie yhtä paljon tilaa kuin autokaupunki, ja niiden tuottaminen vaatii kuitenkin taas lisää tuhoamista jossain, joten kaavoituksella tarve niiltäkin pois.
Itse Jätkäsaari ja Kalasatama eivät todellakaan ole ekoa, mutta valitettavasti ne pilattiin vielä pahemmin samojen henkilöiden toimesta, jotka nyt markkinoivat itseään uudenlaisen kaupunkikulttuurin ja halvempien asuntojen lähetteinä. Nämä kun halusivat kalliit parkkihallit ja liikaa paikkoja nostamaan asuntojen hintoja näillä alueilla, joka säteilee myös niiden viereisille alueille nostamaan hintoja, ja kaiken kruunuksi tuhansien ihmisten asunnot jäävät nyt rakentamatta, joten KSV:n silmä tähyää tämänkin seikan takia nyt Kivinokkaa, Meri-Rastilaa, Vartiosaarta yms. Todella ikävää, että Helsingissä pärjää politiikassa näin helposti, vaikka sanat ja teot ovat täysin ristiriidassa, eikä mikään ulkopuolinen, kuten lehdistö, ole kiinnostunut arvioimaan kunnallispolitiikan kiemuroita. Itseäni ei tietysti kiinnosta yksittäisten poliitikkojen menestys, mutta jos poliittista valtaa saa itselleen luomalla tekoihin nähden täysin väärää kuvaa itsestään, joka johtaa sitten tuloksiin, jotka koskevat minuakin, niin sapettaahan se.
Näin tiedoksi sinne ympäristölautakuntaan, että Näsinoja kaipaisi parempaa kunnostusta, ja siltarumpujen vaihtamista silloiksi. Akuutein on rumpu golfkentän luona (toinen rumpu joesta lähtien(?)), joka on puroa ylempänä ja estää mahdollisten kututaimenten nousua ja toki kaiken muun puroelämän kulkua. Sinänsä kova paikka taimenpurolle, kun peltojen ja golfkentän lannoitteet ja myrkyt, sekä autoliikenteen päästöt valuvat puroon, mutta on siellä niitä taimenia nähty, joten kaupungin olisi syytä toimia, ei ole nimittäin ihan lapiotalkoo-settiä tuollainen. Vantaalaiset saavat Pakkalanpurostaan mahtavan taimenpuron jos jaksavat jatkaa kunnostamista, joten rajan tälläkin puolella on syytä jatkaa kunnostuksia.