Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläLastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua.

Maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kuitenkin esimerkiksi kantoliinassa, rintarepussa tai muuten lastaan kuljettavat vanhemmat.

Nykyinen käytäntö kannustaa vanhempia kuljettamaan lastenvaunuja mukana julkisissa kulkuneuvoissa matkalipun ominaisuudessa. Tämä taas johtaa siihen, että liikennevälineet ruuhkautuvat eikä vaunuja oikeasti tarvitsevat mahdu aina kyytiin. Vaunuttomuus toisi sujuvuutta kaikille matkustajille.

Nykyistä käytäntöä perustellaan usein sillä, että rattaissa istuvaa lasta ei voi turvallisuussyistä jättää yksin lipun ostamisen ajaksi. Bussissa matkustaessa tämä on aito huoli. Samaan aikaan on kuitenkin useita muita liikennevälineitä, kuten metro tai paikallisjunat, joissa rattailla saa kulkea maksutta vaikka lipunosto ei edellytä lapsen luota poistumista.

Nykyinen käytäntö asettaa lapsiperheet näin epätasa-arvoiseen asemaan.

Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelivät keväällä 2013 Emma Karin (vihr) aiheesta tekemää valtuustoaloitetta ja päätyi sille kannalle, että nykyistä käytäntöä ei ole syytä muuttaa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee kuitenkin parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Näin ollen asia on mahdollista ottaa esille vielä tässä yhteydessä. Kantoliinojen ja rintareppujen yleistyessä matkalippupolitiikkaa on syytä tarkastella uudelleen.

Helsingin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen osuutta. Maksuttomuus on syytä laajentaa koskemaan kaikkia lapsiperheitä, oli matkantekovälineenä vaunut, rattaat, kantoväline tai lapsen omat jalat. Näin kannustettaisiin paljon autoa käyttäviä lapsiperheitä laajemminkin siirtymään joukkoliikenteen pariin.

Olen itse käyttänyt kaupungin joukkoliikennettä sekä vaunujen että kantorepun kanssa. Kun kulkee vaunujen ja kantoliinan kanssa, pitää erikseen muistaa eri käytännöt ja varata matkalippu tai sen ostoa varten rahat.

Joskus olenkin joutunut tilanteeseen, jossa lastenvaunut eivät mahdu bussiin. Seuraava bussi tulee puolen tunnin päästä, jolloin olisin valmis jättämään vaunut pysäkille, jotta pääsisin kyytiin. Itselläni ei satu juuri tuolla hetkellä olemaan kuitenkaan mukana bussilippua tai rahaa, koska olin varautunut pääsemään kyytiin ilman lippua vaunujen kanssa.

Ylipäätään kantoliinaa ja -reppua kannattaa suosia lapsen kanssa matkustaessa siitäkin syystä, että siinä vauva tai lapsi voi olla lähellä vanhempaa, se on turvallinen tapa kuljettaa lasta ja kantoväline vapauttaa kantajan kädet. Lisäksi kantoliina tai -reppu mahdollistaa liikkumisen vaikeissa tai epätasaisessa maastossa, esimerkiksi metsässä.

12 kommenttia artikkeliin ”Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville”

  1. Nyt sotket asioita:

    – lastenvaunullisten ihmisten (lapsi vaunussa, ei ostoksia 🙂 ) ilmainen kulkeminen julkisissa perusteltiin sillä, että lastenvaunujen roudaajan ei tarvitse pönkiä vastavirtaan maksamaan matkaansa kuljettajalle

    – jos mukero kulkee kantoliinassa (mitä ideaa muuten kannatan lämpimästi) matkustajat voivat tulla kulkuneuvoon etuovesta ja maksaa matkansa normaalisti.

    eli olisihan se kiva, jos kaikki olisi kaikille ilmaista, mutta maksuja kiertämällä ei kannattamasi askeettinen elämänmalli kyllä etene – joku/jotkut toiset joutuvat maksamaan vapaamatkustajat ja he paiskivat töitä ja maksavat veroja sitten toistenkin puolesta

    • Kiitos kommentista Juha! Kyse on siitä, miten asian näkee. Mikäli kyse on vain käytännöllisyydestä, ei maksuttomuutta voi perustella lastenvaunuja esimerkiksi metrossa tai junassa kuljettaville. Koska noissa kulkeminen on lastenvaunujen kanssa maksutonta, on kyse kykätevyyden lisäksi ilmeisesti myös siitä, että on haluttu ulottaa sama käytäntö kaikkialle lastenvaunuja kuljettaville. Tästä näkökulmasta olisi mielestäni perusteltua ulottaa käytäntö edelleen myös lasta kantoliinassa tai kantorepussa kuljettaville.

  2. Voi kun täällä Jyväskylässä tulisi edes tuo ilmaisuus lastenvaunujen kanssa! Lisäksi jo 4-vuotias maksaa matkastaan lastenlipun hinnan ja 12-vuotiaat luetaan aikuisiksi. Tarvitseeko mainitakaan vuoroväleistä tai puolen tunnin vuorovälillä kokonaan ajamatta jäävistä vuoroista?

    • Kyllä vain Elina! Tilanne on joukkoliikenteen suhteen muualla Suomessa varmasti pääkaupunkiseutua merkittävästi huonompi. Toivottavasti saisitte vietyä siellä kuitenkin asiaa eteenpäin!

  3. Heipsan! Puhuttiin just täällä meidän ”kommuunissa”, että perheitä lapsineen pitäisi rohkaista entistä enemmän joukkoliikenteen pariin. Monet pikkulasten kanssa kokevat jotakin ihmeellistä kauhua julkisiin astumisessa, mitä itse en pysty ymmärtämään, ellei kyse ole sitten jostakin kello kolmen juoppojunasta aamuyöllä. Sen verran olen kuitenkin kulkenut lasteni kanssa pitkin ja poikin. Tottakai myös liinailijoiden päästäminen ilmaiseksi bussiin lisäisi sujuvuttaa ja turvallisuutta: Minua on kauhistuttanut aina kulkea pitkä bussinkäytävä vauva tai taapero sylissäni, kun aika usein bussi ehtii kuitenkin lähteä ennen kuin istumapaikka on löytynyt. Tämä varsinkin, jos olen bussiin tulevan jonon hännillä. En ole ikinä edes ajatellut kulkevani vauva sylissä vastavirtaan.

    P.S. Tämä hulvaton autoilu on harmittanut viime aikoina, kun esikoinen lähti kouluun ja kulkee matkat itsekseen. Koulun piha on täynnä autoja, kun vanhemmat kuskaavat murulaiset kouluun, jotta nämä eivät jäisi samaisten autojen alle. Olemme pohtineet, mitä tälle asialle voisi nyt oikeasti alkaa tehdä. Onneksi koulun henkilökunta puhuu systemaattisesti itsekseen kulkeminen tai ainakin autoilun välttämisen puolesta.

  4. Kannattaisiko ottaa aina mukaan kolikoita niin niin pystyy maksamaan yllättävät tilanteet käteisellä? Minäkin jouduin maksamaan juuri seutulipun bussiin, kun en muistanut, ettei kortilla ole enää kautta tai rahaa ja jos ei olisi ollut käteistä (eikä kukaan olisi lainannut), olisi suunnitelmat muuttunut; sellaista elämä on. Lastenvaunujen kanssa bussiin menevä joutuu aina ottamaan huomioon sen, että joku muukin vanhempi on lähtenyt vaunujen kanssa liikenteeseen eikä kaikki mahdu bussiin. Kaikki eivät syystä tai toisesta halua tai voi käyttää kantoliinaa tai -reppua.

    Jos halutaan turvallisuutta, huonosti liikkuvat vanhukset tai vammaiset pitäisi myös päästää bussiin ilmaiseksi, koska heilläkin on riski kaatua. Näille ryhmille, ette kuitenkaan ilmaista joukkoliikennettä ole ehdottomassa vaan aikuisille, jotka ovat ylipäätään niin hyvässä kunnossa, että voivat kantaa vauvaa! 🙂 Monet vanhemmat turvautuvat vaunuihin, kun eivät voi kantaa vauvaa ja muita kantamuksia…

    Muistutan vielä, ettei ilmaista joukkoliikennettä ole olemassa eli joku sen maksaa, vaikka käyttäjälle olisi ilmaista. Helsingin taloushan on sellaisessa kunnossa, että ylimääräistä löytyy. 😉 Ja tästä tulikin mieleen; kannattaisiko ajaakin sellaista vaihtoehtoa, että junissa ja metroissa myös vaunujen kanssa liikkeellä olevat joutuisivat maksaa matkansa, kun sitä ei voi perustella turvallisuudella?

    • Kiitos kommentista Sara!

      Oikeassa olet. Käteistä kannattaisi aina olla jonkin verran mukana.

      Sen sijaan olet väärässä siinä, etten olisi ehdottanut maksutonta joukkoliikennettä muillekin ryhmille. Olen esittänyt maksutonta joukkoliikennettä Helsingissä ihan kaikille esimerkiksi tässä Helsingin Sanomissa ja blogissani julkaistussa mielipidekirjoituksessa: Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin ja tässä HBL:n haastattelussa: ”Gratis kollektivtrafik skulle vara häftigt”

      Ja vaikka ilmaista joukkoliikennettä ei ole (aina sen joku maksaa), niin käytäjilleen maksuton se voi olla ihan kuten Suomessa peruskoulutus. Eli kannattaa huomata, että puhun yllä maksuttomasta joukkoliikenteestä, en suinkaan ilmaisesta.

      Aurinkoista elokuun jatkoa!

  5. Tarkoitin maksutonta julkista liikennettä muille ryhmille tietenkin tässä yhteydessä, jossa pohdit kantoliinaa käyttävän vanhemman oikeutta maksuttomaan joukkoliikenteeseen ja ainakin kommenteissa vedotaan turvallisuuteen. Kuitenkin ihminen, joka jaksaa kantaa vauvaa, on paremmassa fyysisessä kunnossa, kuin monet muut, joten jos maksutonta joukkoliikennettä halutaan joillekin ryhmille, pitäisi minusta katsoa oman navan ulkopuolelle, kun ryhmiä määritellään. Kaikille maksuton joukkoliikenne on sen verran kallista, että tuskin todennäköinen vaihtoehto.

    Ja maksuton ja ilmainen ovat kyllä lähellä synonyymia; jos menen maksuttomaan tapahtumaan, se on minulle maksuton eli ilmainen, vaikka joku tapahtuman kulut maksaakin. Maksuton peruskoulu maksetaan veroista.
    Maksuttomat tapahtumat maksaa AINA joku muu jollakin tavalla (työ, aika, raha), Helsingin joukkoliikennettä ei voi järjestää ilman rahaa. Joten tässä yhteydessä en oikein ymmärrä sanoilla kikkailua.

  6. Lapset pitäisi opettaa käyttämään jalkojaan ja joukkoliikennettä, sen vuoksi olisi hyvä jos alle kouluikäisen lapsen vanhempi saisi matkustaa lapsen kanssa maksutta. Sen sijaan kolme vuotta täyttäneen lapsen rattaista pitäisi periä maksu. Muutama vuosi sitten sydänvikaisen lapsen äiti ehdotti lapsille rattaisin myönnettävää invalidimerkkiä – hyvä ajatus, ehkäpä terveiden lasten vanhemmat huomaisivat, että lapset eivät olekaan invalideja ja voisivat kävellä bussipysäkille!

  7. Haluaisin kantaa lasta kantoliinassa ja liikkua julkisilla, mutta pienituloisena ilmainen matka rattaiden kanssa on kyllä niin houkutteleva, että anteeksi jos vien rattaideni kanssa tilaa muilta.

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa