Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläLastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua.

Maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kuitenkin esimerkiksi kantoliinassa, rintarepussa tai muuten lastaan kuljettavat vanhemmat.

Nykyinen käytäntö kannustaa vanhempia kuljettamaan lastenvaunuja mukana julkisissa kulkuneuvoissa matkalipun ominaisuudessa. Tämä taas johtaa siihen, että liikennevälineet ruuhkautuvat eikä vaunuja oikeasti tarvitsevat mahdu aina kyytiin. Vaunuttomuus toisi sujuvuutta kaikille matkustajille.

Nykyistä käytäntöä perustellaan usein sillä, että rattaissa istuvaa lasta ei voi turvallisuussyistä jättää yksin lipun ostamisen ajaksi. Bussissa matkustaessa tämä on aito huoli. Samaan aikaan on kuitenkin useita muita liikennevälineitä, kuten metro tai paikallisjunat, joissa rattailla saa kulkea maksutta vaikka lipunosto ei edellytä lapsen luota poistumista.

Nykyinen käytäntö asettaa lapsiperheet näin epätasa-arvoiseen asemaan.

Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelivät keväällä 2013 Emma Karin (vihr) aiheesta tekemää valtuustoaloitetta ja päätyi sille kannalle, että nykyistä käytäntöä ei ole syytä muuttaa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee kuitenkin parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Näin ollen asia on mahdollista ottaa esille vielä tässä yhteydessä. Kantoliinojen ja rintareppujen yleistyessä matkalippupolitiikkaa on syytä tarkastella uudelleen.

Helsingin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen osuutta. Maksuttomuus on syytä laajentaa koskemaan kaikkia lapsiperheitä, oli matkantekovälineenä vaunut, rattaat, kantoväline tai lapsen omat jalat. Näin kannustettaisiin paljon autoa käyttäviä lapsiperheitä laajemminkin siirtymään joukkoliikenteen pariin.

Olen itse käyttänyt kaupungin joukkoliikennettä sekä vaunujen että kantorepun kanssa. Kun kulkee vaunujen ja kantoliinan kanssa, pitää erikseen muistaa eri käytännöt ja varata matkalippu tai sen ostoa varten rahat.

Joskus olenkin joutunut tilanteeseen, jossa lastenvaunut eivät mahdu bussiin. Seuraava bussi tulee puolen tunnin päästä, jolloin olisin valmis jättämään vaunut pysäkille, jotta pääsisin kyytiin. Itselläni ei satu juuri tuolla hetkellä olemaan kuitenkaan mukana bussilippua tai rahaa, koska olin varautunut pääsemään kyytiin ilman lippua vaunujen kanssa.

Ylipäätään kantoliinaa ja -reppua kannattaa suosia lapsen kanssa matkustaessa siitäkin syystä, että siinä vauva tai lapsi voi olla lähellä vanhempaa, se on turvallinen tapa kuljettaa lasta ja kantoväline vapauttaa kantajan kädet. Lisäksi kantoliina tai -reppu mahdollistaa liikkumisen vaikeissa tai epätasaisessa maastossa, esimerkiksi metsässä.

12 kommenttia artikkeliin ”Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville”

  1. Nyt sotket asioita:

    – lastenvaunullisten ihmisten (lapsi vaunussa, ei ostoksia 🙂 ) ilmainen kulkeminen julkisissa perusteltiin sillä, että lastenvaunujen roudaajan ei tarvitse pönkiä vastavirtaan maksamaan matkaansa kuljettajalle

    – jos mukero kulkee kantoliinassa (mitä ideaa muuten kannatan lämpimästi) matkustajat voivat tulla kulkuneuvoon etuovesta ja maksaa matkansa normaalisti.

    eli olisihan se kiva, jos kaikki olisi kaikille ilmaista, mutta maksuja kiertämällä ei kannattamasi askeettinen elämänmalli kyllä etene – joku/jotkut toiset joutuvat maksamaan vapaamatkustajat ja he paiskivat töitä ja maksavat veroja sitten toistenkin puolesta

    • Kiitos kommentista Juha! Kyse on siitä, miten asian näkee. Mikäli kyse on vain käytännöllisyydestä, ei maksuttomuutta voi perustella lastenvaunuja esimerkiksi metrossa tai junassa kuljettaville. Koska noissa kulkeminen on lastenvaunujen kanssa maksutonta, on kyse kykätevyyden lisäksi ilmeisesti myös siitä, että on haluttu ulottaa sama käytäntö kaikkialle lastenvaunuja kuljettaville. Tästä näkökulmasta olisi mielestäni perusteltua ulottaa käytäntö edelleen myös lasta kantoliinassa tai kantorepussa kuljettaville.

  2. Voi kun täällä Jyväskylässä tulisi edes tuo ilmaisuus lastenvaunujen kanssa! Lisäksi jo 4-vuotias maksaa matkastaan lastenlipun hinnan ja 12-vuotiaat luetaan aikuisiksi. Tarvitseeko mainitakaan vuoroväleistä tai puolen tunnin vuorovälillä kokonaan ajamatta jäävistä vuoroista?

    • Kyllä vain Elina! Tilanne on joukkoliikenteen suhteen muualla Suomessa varmasti pääkaupunkiseutua merkittävästi huonompi. Toivottavasti saisitte vietyä siellä kuitenkin asiaa eteenpäin!

  3. Heipsan! Puhuttiin just täällä meidän ”kommuunissa”, että perheitä lapsineen pitäisi rohkaista entistä enemmän joukkoliikenteen pariin. Monet pikkulasten kanssa kokevat jotakin ihmeellistä kauhua julkisiin astumisessa, mitä itse en pysty ymmärtämään, ellei kyse ole sitten jostakin kello kolmen juoppojunasta aamuyöllä. Sen verran olen kuitenkin kulkenut lasteni kanssa pitkin ja poikin. Tottakai myös liinailijoiden päästäminen ilmaiseksi bussiin lisäisi sujuvuttaa ja turvallisuutta: Minua on kauhistuttanut aina kulkea pitkä bussinkäytävä vauva tai taapero sylissäni, kun aika usein bussi ehtii kuitenkin lähteä ennen kuin istumapaikka on löytynyt. Tämä varsinkin, jos olen bussiin tulevan jonon hännillä. En ole ikinä edes ajatellut kulkevani vauva sylissä vastavirtaan.

    P.S. Tämä hulvaton autoilu on harmittanut viime aikoina, kun esikoinen lähti kouluun ja kulkee matkat itsekseen. Koulun piha on täynnä autoja, kun vanhemmat kuskaavat murulaiset kouluun, jotta nämä eivät jäisi samaisten autojen alle. Olemme pohtineet, mitä tälle asialle voisi nyt oikeasti alkaa tehdä. Onneksi koulun henkilökunta puhuu systemaattisesti itsekseen kulkeminen tai ainakin autoilun välttämisen puolesta.

  4. Kannattaisiko ottaa aina mukaan kolikoita niin niin pystyy maksamaan yllättävät tilanteet käteisellä? Minäkin jouduin maksamaan juuri seutulipun bussiin, kun en muistanut, ettei kortilla ole enää kautta tai rahaa ja jos ei olisi ollut käteistä (eikä kukaan olisi lainannut), olisi suunnitelmat muuttunut; sellaista elämä on. Lastenvaunujen kanssa bussiin menevä joutuu aina ottamaan huomioon sen, että joku muukin vanhempi on lähtenyt vaunujen kanssa liikenteeseen eikä kaikki mahdu bussiin. Kaikki eivät syystä tai toisesta halua tai voi käyttää kantoliinaa tai -reppua.

    Jos halutaan turvallisuutta, huonosti liikkuvat vanhukset tai vammaiset pitäisi myös päästää bussiin ilmaiseksi, koska heilläkin on riski kaatua. Näille ryhmille, ette kuitenkaan ilmaista joukkoliikennettä ole ehdottomassa vaan aikuisille, jotka ovat ylipäätään niin hyvässä kunnossa, että voivat kantaa vauvaa! 🙂 Monet vanhemmat turvautuvat vaunuihin, kun eivät voi kantaa vauvaa ja muita kantamuksia…

    Muistutan vielä, ettei ilmaista joukkoliikennettä ole olemassa eli joku sen maksaa, vaikka käyttäjälle olisi ilmaista. Helsingin taloushan on sellaisessa kunnossa, että ylimääräistä löytyy. 😉 Ja tästä tulikin mieleen; kannattaisiko ajaakin sellaista vaihtoehtoa, että junissa ja metroissa myös vaunujen kanssa liikkeellä olevat joutuisivat maksaa matkansa, kun sitä ei voi perustella turvallisuudella?

    • Kiitos kommentista Sara!

      Oikeassa olet. Käteistä kannattaisi aina olla jonkin verran mukana.

      Sen sijaan olet väärässä siinä, etten olisi ehdottanut maksutonta joukkoliikennettä muillekin ryhmille. Olen esittänyt maksutonta joukkoliikennettä Helsingissä ihan kaikille esimerkiksi tässä Helsingin Sanomissa ja blogissani julkaistussa mielipidekirjoituksessa: Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin ja tässä HBL:n haastattelussa: ”Gratis kollektivtrafik skulle vara häftigt”

      Ja vaikka ilmaista joukkoliikennettä ei ole (aina sen joku maksaa), niin käytäjilleen maksuton se voi olla ihan kuten Suomessa peruskoulutus. Eli kannattaa huomata, että puhun yllä maksuttomasta joukkoliikenteestä, en suinkaan ilmaisesta.

      Aurinkoista elokuun jatkoa!

  5. Tarkoitin maksutonta julkista liikennettä muille ryhmille tietenkin tässä yhteydessä, jossa pohdit kantoliinaa käyttävän vanhemman oikeutta maksuttomaan joukkoliikenteeseen ja ainakin kommenteissa vedotaan turvallisuuteen. Kuitenkin ihminen, joka jaksaa kantaa vauvaa, on paremmassa fyysisessä kunnossa, kuin monet muut, joten jos maksutonta joukkoliikennettä halutaan joillekin ryhmille, pitäisi minusta katsoa oman navan ulkopuolelle, kun ryhmiä määritellään. Kaikille maksuton joukkoliikenne on sen verran kallista, että tuskin todennäköinen vaihtoehto.

    Ja maksuton ja ilmainen ovat kyllä lähellä synonyymia; jos menen maksuttomaan tapahtumaan, se on minulle maksuton eli ilmainen, vaikka joku tapahtuman kulut maksaakin. Maksuton peruskoulu maksetaan veroista.
    Maksuttomat tapahtumat maksaa AINA joku muu jollakin tavalla (työ, aika, raha), Helsingin joukkoliikennettä ei voi järjestää ilman rahaa. Joten tässä yhteydessä en oikein ymmärrä sanoilla kikkailua.

  6. Lapset pitäisi opettaa käyttämään jalkojaan ja joukkoliikennettä, sen vuoksi olisi hyvä jos alle kouluikäisen lapsen vanhempi saisi matkustaa lapsen kanssa maksutta. Sen sijaan kolme vuotta täyttäneen lapsen rattaista pitäisi periä maksu. Muutama vuosi sitten sydänvikaisen lapsen äiti ehdotti lapsille rattaisin myönnettävää invalidimerkkiä – hyvä ajatus, ehkäpä terveiden lasten vanhemmat huomaisivat, että lapset eivät olekaan invalideja ja voisivat kävellä bussipysäkille!

  7. Haluaisin kantaa lasta kantoliinassa ja liikkua julkisilla, mutta pienituloisena ilmainen matka rattaiden kanssa on kyllä niin houkutteleva, että anteeksi jos vien rattaideni kanssa tilaa muilta.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin