Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläLastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua.

Maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kuitenkin esimerkiksi kantoliinassa, rintarepussa tai muuten lastaan kuljettavat vanhemmat.

Nykyinen käytäntö kannustaa vanhempia kuljettamaan lastenvaunuja mukana julkisissa kulkuneuvoissa matkalipun ominaisuudessa. Tämä taas johtaa siihen, että liikennevälineet ruuhkautuvat eikä vaunuja oikeasti tarvitsevat mahdu aina kyytiin. Vaunuttomuus toisi sujuvuutta kaikille matkustajille.

Nykyistä käytäntöä perustellaan usein sillä, että rattaissa istuvaa lasta ei voi turvallisuussyistä jättää yksin lipun ostamisen ajaksi. Bussissa matkustaessa tämä on aito huoli. Samaan aikaan on kuitenkin useita muita liikennevälineitä, kuten metro tai paikallisjunat, joissa rattailla saa kulkea maksutta vaikka lipunosto ei edellytä lapsen luota poistumista.

Nykyinen käytäntö asettaa lapsiperheet näin epätasa-arvoiseen asemaan.

Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelivät keväällä 2013 Emma Karin (vihr) aiheesta tekemää valtuustoaloitetta ja päätyi sille kannalle, että nykyistä käytäntöä ei ole syytä muuttaa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee kuitenkin parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Näin ollen asia on mahdollista ottaa esille vielä tässä yhteydessä. Kantoliinojen ja rintareppujen yleistyessä matkalippupolitiikkaa on syytä tarkastella uudelleen.

Helsingin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen osuutta. Maksuttomuus on syytä laajentaa koskemaan kaikkia lapsiperheitä, oli matkantekovälineenä vaunut, rattaat, kantoväline tai lapsen omat jalat. Näin kannustettaisiin paljon autoa käyttäviä lapsiperheitä laajemminkin siirtymään joukkoliikenteen pariin.

Olen itse käyttänyt kaupungin joukkoliikennettä sekä vaunujen että kantorepun kanssa. Kun kulkee vaunujen ja kantoliinan kanssa, pitää erikseen muistaa eri käytännöt ja varata matkalippu tai sen ostoa varten rahat.

Joskus olenkin joutunut tilanteeseen, jossa lastenvaunut eivät mahdu bussiin. Seuraava bussi tulee puolen tunnin päästä, jolloin olisin valmis jättämään vaunut pysäkille, jotta pääsisin kyytiin. Itselläni ei satu juuri tuolla hetkellä olemaan kuitenkaan mukana bussilippua tai rahaa, koska olin varautunut pääsemään kyytiin ilman lippua vaunujen kanssa.

Ylipäätään kantoliinaa ja -reppua kannattaa suosia lapsen kanssa matkustaessa siitäkin syystä, että siinä vauva tai lapsi voi olla lähellä vanhempaa, se on turvallinen tapa kuljettaa lasta ja kantoväline vapauttaa kantajan kädet. Lisäksi kantoliina tai -reppu mahdollistaa liikkumisen vaikeissa tai epätasaisessa maastossa, esimerkiksi metsässä.

12 kommenttia artikkeliin ”Joukkoliikenne maksuttomaksi kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville”

  1. Nyt sotket asioita:

    – lastenvaunullisten ihmisten (lapsi vaunussa, ei ostoksia 🙂 ) ilmainen kulkeminen julkisissa perusteltiin sillä, että lastenvaunujen roudaajan ei tarvitse pönkiä vastavirtaan maksamaan matkaansa kuljettajalle

    – jos mukero kulkee kantoliinassa (mitä ideaa muuten kannatan lämpimästi) matkustajat voivat tulla kulkuneuvoon etuovesta ja maksaa matkansa normaalisti.

    eli olisihan se kiva, jos kaikki olisi kaikille ilmaista, mutta maksuja kiertämällä ei kannattamasi askeettinen elämänmalli kyllä etene – joku/jotkut toiset joutuvat maksamaan vapaamatkustajat ja he paiskivat töitä ja maksavat veroja sitten toistenkin puolesta

    • Kiitos kommentista Juha! Kyse on siitä, miten asian näkee. Mikäli kyse on vain käytännöllisyydestä, ei maksuttomuutta voi perustella lastenvaunuja esimerkiksi metrossa tai junassa kuljettaville. Koska noissa kulkeminen on lastenvaunujen kanssa maksutonta, on kyse kykätevyyden lisäksi ilmeisesti myös siitä, että on haluttu ulottaa sama käytäntö kaikkialle lastenvaunuja kuljettaville. Tästä näkökulmasta olisi mielestäni perusteltua ulottaa käytäntö edelleen myös lasta kantoliinassa tai kantorepussa kuljettaville.

  2. Voi kun täällä Jyväskylässä tulisi edes tuo ilmaisuus lastenvaunujen kanssa! Lisäksi jo 4-vuotias maksaa matkastaan lastenlipun hinnan ja 12-vuotiaat luetaan aikuisiksi. Tarvitseeko mainitakaan vuoroväleistä tai puolen tunnin vuorovälillä kokonaan ajamatta jäävistä vuoroista?

    • Kyllä vain Elina! Tilanne on joukkoliikenteen suhteen muualla Suomessa varmasti pääkaupunkiseutua merkittävästi huonompi. Toivottavasti saisitte vietyä siellä kuitenkin asiaa eteenpäin!

  3. Heipsan! Puhuttiin just täällä meidän ”kommuunissa”, että perheitä lapsineen pitäisi rohkaista entistä enemmän joukkoliikenteen pariin. Monet pikkulasten kanssa kokevat jotakin ihmeellistä kauhua julkisiin astumisessa, mitä itse en pysty ymmärtämään, ellei kyse ole sitten jostakin kello kolmen juoppojunasta aamuyöllä. Sen verran olen kuitenkin kulkenut lasteni kanssa pitkin ja poikin. Tottakai myös liinailijoiden päästäminen ilmaiseksi bussiin lisäisi sujuvuttaa ja turvallisuutta: Minua on kauhistuttanut aina kulkea pitkä bussinkäytävä vauva tai taapero sylissäni, kun aika usein bussi ehtii kuitenkin lähteä ennen kuin istumapaikka on löytynyt. Tämä varsinkin, jos olen bussiin tulevan jonon hännillä. En ole ikinä edes ajatellut kulkevani vauva sylissä vastavirtaan.

    P.S. Tämä hulvaton autoilu on harmittanut viime aikoina, kun esikoinen lähti kouluun ja kulkee matkat itsekseen. Koulun piha on täynnä autoja, kun vanhemmat kuskaavat murulaiset kouluun, jotta nämä eivät jäisi samaisten autojen alle. Olemme pohtineet, mitä tälle asialle voisi nyt oikeasti alkaa tehdä. Onneksi koulun henkilökunta puhuu systemaattisesti itsekseen kulkeminen tai ainakin autoilun välttämisen puolesta.

  4. Kannattaisiko ottaa aina mukaan kolikoita niin niin pystyy maksamaan yllättävät tilanteet käteisellä? Minäkin jouduin maksamaan juuri seutulipun bussiin, kun en muistanut, ettei kortilla ole enää kautta tai rahaa ja jos ei olisi ollut käteistä (eikä kukaan olisi lainannut), olisi suunnitelmat muuttunut; sellaista elämä on. Lastenvaunujen kanssa bussiin menevä joutuu aina ottamaan huomioon sen, että joku muukin vanhempi on lähtenyt vaunujen kanssa liikenteeseen eikä kaikki mahdu bussiin. Kaikki eivät syystä tai toisesta halua tai voi käyttää kantoliinaa tai -reppua.

    Jos halutaan turvallisuutta, huonosti liikkuvat vanhukset tai vammaiset pitäisi myös päästää bussiin ilmaiseksi, koska heilläkin on riski kaatua. Näille ryhmille, ette kuitenkaan ilmaista joukkoliikennettä ole ehdottomassa vaan aikuisille, jotka ovat ylipäätään niin hyvässä kunnossa, että voivat kantaa vauvaa! 🙂 Monet vanhemmat turvautuvat vaunuihin, kun eivät voi kantaa vauvaa ja muita kantamuksia…

    Muistutan vielä, ettei ilmaista joukkoliikennettä ole olemassa eli joku sen maksaa, vaikka käyttäjälle olisi ilmaista. Helsingin taloushan on sellaisessa kunnossa, että ylimääräistä löytyy. 😉 Ja tästä tulikin mieleen; kannattaisiko ajaakin sellaista vaihtoehtoa, että junissa ja metroissa myös vaunujen kanssa liikkeellä olevat joutuisivat maksaa matkansa, kun sitä ei voi perustella turvallisuudella?

    • Kiitos kommentista Sara!

      Oikeassa olet. Käteistä kannattaisi aina olla jonkin verran mukana.

      Sen sijaan olet väärässä siinä, etten olisi ehdottanut maksutonta joukkoliikennettä muillekin ryhmille. Olen esittänyt maksutonta joukkoliikennettä Helsingissä ihan kaikille esimerkiksi tässä Helsingin Sanomissa ja blogissani julkaistussa mielipidekirjoituksessa: Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin ja tässä HBL:n haastattelussa: ”Gratis kollektivtrafik skulle vara häftigt”

      Ja vaikka ilmaista joukkoliikennettä ei ole (aina sen joku maksaa), niin käytäjilleen maksuton se voi olla ihan kuten Suomessa peruskoulutus. Eli kannattaa huomata, että puhun yllä maksuttomasta joukkoliikenteestä, en suinkaan ilmaisesta.

      Aurinkoista elokuun jatkoa!

  5. Tarkoitin maksutonta julkista liikennettä muille ryhmille tietenkin tässä yhteydessä, jossa pohdit kantoliinaa käyttävän vanhemman oikeutta maksuttomaan joukkoliikenteeseen ja ainakin kommenteissa vedotaan turvallisuuteen. Kuitenkin ihminen, joka jaksaa kantaa vauvaa, on paremmassa fyysisessä kunnossa, kuin monet muut, joten jos maksutonta joukkoliikennettä halutaan joillekin ryhmille, pitäisi minusta katsoa oman navan ulkopuolelle, kun ryhmiä määritellään. Kaikille maksuton joukkoliikenne on sen verran kallista, että tuskin todennäköinen vaihtoehto.

    Ja maksuton ja ilmainen ovat kyllä lähellä synonyymia; jos menen maksuttomaan tapahtumaan, se on minulle maksuton eli ilmainen, vaikka joku tapahtuman kulut maksaakin. Maksuton peruskoulu maksetaan veroista.
    Maksuttomat tapahtumat maksaa AINA joku muu jollakin tavalla (työ, aika, raha), Helsingin joukkoliikennettä ei voi järjestää ilman rahaa. Joten tässä yhteydessä en oikein ymmärrä sanoilla kikkailua.

  6. Lapset pitäisi opettaa käyttämään jalkojaan ja joukkoliikennettä, sen vuoksi olisi hyvä jos alle kouluikäisen lapsen vanhempi saisi matkustaa lapsen kanssa maksutta. Sen sijaan kolme vuotta täyttäneen lapsen rattaista pitäisi periä maksu. Muutama vuosi sitten sydänvikaisen lapsen äiti ehdotti lapsille rattaisin myönnettävää invalidimerkkiä – hyvä ajatus, ehkäpä terveiden lasten vanhemmat huomaisivat, että lapset eivät olekaan invalideja ja voisivat kävellä bussipysäkille!

  7. Haluaisin kantaa lasta kantoliinassa ja liikkua julkisilla, mutta pienituloisena ilmainen matka rattaiden kanssa on kyllä niin houkutteleva, että anteeksi jos vien rattaideni kanssa tilaa muilta.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!