Vastaukset Lauri Kontrolle: Kansalaiskampanja turkistarhauksen kieltämiseksi onnistui yli odotusten

Leo Stranius ja Kati Pulli kansalaisaloiteLauri Kontro kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa (26.6.) turkistarhauksen kieltämistä koskevasta kampanjastamme viitaten samalla Luonto-Liittoon ja allekirjoittaneeseen.

Juttua varten hän ei ole pyytänyt minulta kommentteja vaikka blogiani siteeraakin.

Lähetin oheisen vastineen Maaseudun Tulevaisuuteen.

Kirjoituksen alla vastaan lisäksi Kontron muihin väitteisiin vielä yksityiskohtaisemmin.

Hienoa, että kansalaisaloitekampanjamme synnyttää keskustelua ja turkistarhauksesta puhutaan vielä eduskuntaäänestyksen jälkeenkin!

Mielipide/vastine Maaseudun Tulevaisuuteen:
Kansalaiskampanja turkistarhauksen kieltämiseksi onnistui yli odotusten

Lauri Kontro kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa (26.6.) turkistarhauksen kieltämistä koskevasta kampanjastamme. Kontron mukaan lopputulos oli surkea.

Itse pidän tulosta hyvänä. Tavoitteenamme oli kerätä vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kansalaisaloitteen taakse ja saada asia eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä onnistuimme hienosti. Aloitteen allekirjoitti puolen vuoden aikana 69 381 täysi-ikäistä suomalaista.

Sadat vapaaehtoiset kohtasivat satojatuhansia ihmisiä kadulla ja keskustelivat turkistarhauksen mielekkyydestä. Näin aihe tuotiin julkisuuteen sekä ihmisten arkeen lounas- ja työpaikkakeskusteluiden muodossa. Turkistarhauksesta on viimeisen vuoden aikana keskusteltu Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Samalla kampanjassa tehtiin suomalaisen demokratian historiaa. Se oli kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite.

Ennen kansalaisaloitekampanjaa turkistarhaukseen selvästi kielteisesti suhtautuvia kansanedustajia oli noin parikymmentä. Eduskunnassa kansalaisaloitteen puolesta äänesti kuitenkin 36 edustajaa. Mukana oli seitsemän ministeriä. Pidän muutosta vaikuttavana.

Eduskunnan keskustelussa lähes kaikki kansanedustajat pitivät eläinten hyvinvointiin liittyviä parannuksia tarpeellisina. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä.

Lisäksi asia noussee esille seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Tuolloin on mahdollista saada aikaan kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen, kannustimia muihin elinkeinoihin siirtymiseen, päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. investointituki, aloitustuki, luopumistuki, lomitustuki) sekä eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä.

Turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin, ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

Se, että joku on nyt laillista tai taloudellisesti kannattavaa, ei tee siitä välttämättä eettisesti kestävää. On vain ajan kysymys, että turkistarhaus tullaan kieltämään koko EU:n alueella siinä missä koirien ja kissojenkin tarhaus sekä kosmetiikan eläinkokeet on jo kielletty.

Toisin kuin Kontro kirjoituksessaan arvelee, ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta on usein bileet ja juhlahumu kaukana. Omaa motivaatiota lisää kuitenkin mahdollisuus toimia niiden hiljaisten äänitorvena, jotka eivät pysty omasta puolestaan puhumaan.

Leo Stranius
Luonto-Liitto, toiminnanjohtaja (hoitovapaalla), kansalaisaloitteen yksi vireillepanijoista

***

Lauri Kontro Kuva WikipediaYksityiskohtaiset vastauksen Lauri Kontron kirjoitukseen

LAURI KONTRO:

Lauri Kontro: ”Eihän ilman turkistarhoja olisi myöskään kettutyttöjä.”

Moni on miettinyt, kannattiko eläinaktivistien sittenkään tehdä aloite turkistarhauksen kieltämisestä. Tulos oli selvä, vain 36 kansanedustajaa äänesti Luonto-liiton ja muiden turkistarhauksen vastustajien aloitteen puolesta.

Lopputulos oli aktivisteille surkea. Silti olisi voinut käydä huonommin. Ääniä tuli sen verran, että kampanjointia voidaan jatkaa.

***

LEO STRANIUS:

Lopputulos oli hyvä. Ennen kansalaisaloitekampanjaa turkistarhaukseen selvästi kielteisesti suhtautuvia kansanedustajia oli noin parikymmentä. Pidän määrän kasvamista 36 edustajaan vaikuttavana. Lisäksi mukana kiellon puolesta oli seitsemän ministeriä.

***

LAURI KONTRO:

Turkisaktivistit ovat jo ilmoittaneet, että asiaan palataan. Niin on syytä uskoa. Ensi eduskuntavaaleissa jankutetaan taas, pitääkö maaseudun menestyvin elinkeino tappaa.

***

LEO STRANIUS:

Varmasti aihe nousee esiin niin eduskuntavaaleissa kuin hallitusneuvotteluissakin. Se, että joku on nyt laillista tai taloudellisesti kannattavaa, ei tee siitä välttämättä eettisesti kestävää.

Eduskunnan keskustelussa lähes kaikki kansanedustajat pitivät eläinten hyvinvointiin liittyviä parannuksia tarpeellisina. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa siis jo ennen eduskuntavaalejakin tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä.

***

LAURI KONTRO:

Hyvän analyysin tekee kampanjan pyörittäjä, vihreä poliittinen lupaus Leo Stranius. Stranius on paitsi poliitikko, myös järjestöjohtaja Luonto-liitossa. Liitto on virallisesti nuorisojärjestö, jota valtio tukee vuosittain 60 eurolla jokaista sen ilmoittamaa jäsentä kohti.

***

LEO STRANIUS:

Vuonna 2013 Luonto-Liitolle myönnettiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille tarkoitettua avustusta yhteensä 430 000 euroa. Tämän lisäksi saamme valtiolta myös projektirahoitusta esimerkiksi ympäristökasvatustyöhön.

***

LAURI KONTRO:

Äskettäin liitto joutui selittelemään, kun siltä ei löytynyt edes paperilla lain vaatimaa määrää nuoria jäseniä. Jäsenrekisteri korjattiin kuntoon yhdessä yössä.

***

LEO STRANIUS:

Jäsenrekisteriä ei korjattu. Kyse oli hakemuslomakkeessa olleesta virheestä. Lomakkeella on kysytty erikseen alle 16-vuotiaiden ja alle 28-vuotiaiden jäsenten määriä. Alle 16-vuotiaita jäseniä on 2167 henkilöä ja alle 28-vuotiaita hakemuslomakkeella virheellisesti vain 2853 henkilöä. Tässä kohtaa on kuitenkin ilmoitettu ainoastaan 16-27-vuotiaat jäsenet. Lomakkeen tässä kohdassa olisi pitänyt olla kaikki alle 28-vuotiaat, joita on yhteensä ollut hakemusajankohtana 5020 henkilöä. Tämä on n. 69 % koko järjestön jäsenmäärästä.

***

LAURI KONTRO:

Stranius kertoo blogissaan, miksi vihreät iskivät juuri turkistarhauksen kimppuun. Miksi kohteena ei ollut hiilivoima tai viinanjuonti?

***

LEO STRANIUS:

Vihreät eivät iskeneet turkistarhauksen kimppuun vaikka kielteisesti siihen eduskunnassa suhtautuivatkin. Kansalaisaloitekampanjan takana olivat Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja SEY – Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

***

LAURI KONTRO:

”Turkistarhaus on mielipiteitä jyrkästi jakava aihe”, selvittää Stranius.

***

LEO STRANIUS:

Yllä oleva lainaus on irrotettu blogistani. Minua tätä juttua varten ei ole haastateltu. Koko kirjoitukseni, johon yllä oleva sitaatti liittyy, löytyy täältä: Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti.

***

LAURI KONTRO:

Vastakkainasettelun aika ei siis olekaan ohi. Ristiriitoja ei saa pelätä, niitä pitää luoda.

Hyvän kampanjan takasi hyvä suunnittelu, vahvat resurssit, uutuuden viehätys, tukijat ja verkostot sekä mukaan pääsyn helppous, kirjoittaja huomauttaa.

Tämä kaikki on varmasti totta. Takana oli hyvin toimeentulevia järjestöjä, nuorta intomieltä, sopivasti seikkailunhalua ja paljon hyviä bileitä. Se on samaa, mitä aiemmat sukupolvet ovat kokeneet milloin taistolaisporukoissa milloin hippiliikkeessä.

***

Turkismielenosoitus eduskuntatalollaLEO STRANIUS:

Sadat vapaaehtoiset kohtasivat satojatuhansia ihmisiä kadulla ja keskustelivat turkistarhauksen mielekkyydestä. Näin aihe tuotiin julkisuuteen sekä ihmisten arkeen lounas- ja työpaikkakeskusteluiden muodossa. Turkistarhauksesta on viimeisen vuoden aikana keskusteltu Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Samalla teimme suomalaisen demokratian historiaa olemalla kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Bileitä emme järjestäneet.

***

LAURI KONTRO:

Hyviin verkostoihin kuuluu myös Helsingin Sanomat, joka pitää Straniusta erityisasiantuntijanaan. Vain pari viikkoa sitten lehti teki Straniuksesta koko sivun jutun. Sellaista kunniaa ei suoda aina edes pääministerille.

***

LEO STRANIUS:

Kyseessä oli kahden sivun juttu lehden Sunnuntai-sivuilla 3.6.2013. Helsingin Sanomien toimittajat kysyvät usein näkemystäni eri aiheisiin. Uskallan kuitenkin väittää, että pääministeri saa selvästi enemmän palstatilaa lehdessä kuin minä.

***

LAURI KONTRO:

Kampanja siis onnistui. Vain tulos oli huono. Turkistarhaus, kampanjan kohde, menestyy entistä paremmin.

***

LEO STRANIUS:

Kampanja oli onnistunut. Samoin tulos. Tavoitteenamme oli kerätä vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kansalaisaloitteen taakse ja saada asia eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä onnistuimme hienosti.

***

LAURI KONTRO:

Se sopii myös viheraktivisteille. Tärkeintä on liike, mahdollisuus jatkaa riitelyä.

***

LEO STRANIUS:

Tärkeintä on toimia niiden hiljaisten äänien puolesta, jotka eivät muuten pysty omasta puolesta puhumaan. Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin, ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

***

LAURI KONTRO:

Eihän ilman turkistarhoja olisi myöskään kettutyttöjä.

***

LEO STRANIUS:

Kiitos Lauri Kontrolle ajatuksia herättävästä kirjoituksesta ja aurinkoista kesän jatkoa! Ilman Kontron tekstiä ei olisi tätäkään dialogia ja yhteistä ymmärrystä syntynyt.

***

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa