Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 1: Pitäisikö kerjääminen kieltää Helsingissä?

Keep-your-coinsKaupunginvaltuuston kokouksessa 29.5.2013 keskusteltiin mm. Helsingin vuokralaisdemokratiasäännöstä, kerjäämisestä ja kantoliinoista.

Tämän lisäksi kokouksessa käsiteltiin valtuustoaloitteeni vuosittaisista päästökiintiöistä ja kyselytunnin yhteydessä sain kirjallisen vastauksen kysymykseeni koskien keskuspuiston merkintöjen selkiyttämistä.

Eniten keskustelua herätti kuitenkin kerjääminen.  

Itse olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tänne: Kerjääminen – Mitä pitäisi tehdä?

Eli mitä siis pitäisi tehdä? Tässä kolme toimenpide-ehdotusta meille jokaiselle:
– Lahjoita rahaa ihmisoikeustyötä tekeville järjestöille.
– Vaadi poliittisilta päättäjiltä kieltojen sijaan toimia ongelman ratkaisemiseksi.
– Anna konkreettista apua hädässä oleville ihmisille.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin 29.5.2013 käytännössä kuitenkin valtuutettu Belle Selene Xian aloitteesta. Xian esittää, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuden kerjäläisten asiattoman oleskelun kieltämiseksi. Vaihtoehtoisesti esitetään, että romanikerjäläiset hankkisivat kaupungilta luvan kerjäämiseen.

Kaupunginhallituksen antaman vastauksen mukaan EU-kansalaisilla on Euroopan unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti oikeus oleskella maassa kolme kuukautta rekisteröitymättä. Yleiseen järjestykseen liittyvät säännöt ovat olleet koko maassa samat 1.10.2003 alkaen. Järjestyslain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen tai häiriön aiheuttaminen on kiellettyä. Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen voi puuttua, ellei se ole järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla häiritsevää.

Valtuutettu Jussi Halla-aho ei tähän vastaukseen tyytynyt, vaan teki valtuutettu Lasse Männistön kannattamana palautusehdotuksen, jonka mukaan ”kaupunginvaltuusto palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että kaupunki ryhtyy aktiiviseen vuoropuheluun valtion kanssa ja pyrkii edistämään lainsäädännöllisiä hankkeita kerjäämiskiellon sisällyttämiseksi järjestyslakiin.”

Halla-ahon esitys kaatui värikkään keskustelun jälkeen äänestyksessä lukemin 52-28 (3 tyhjää, 2 poissa). Eri valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen löytyy Helsinki-kanavan äänestyskartasta.

Tämän jälkeen valtuutettu Thomas Wallgrenin teki kuitenkin seuraavan toivomusponnen:
”Hyväksyessään vastauksen kyseiseen aloitteeseen valtuusto edellyttää, että kaupunginvaltuustolle tuodaan vaihtoehtoisia esityksiä siitä miten ulkomailta tuleville kerjäämällä Helsingissä toimeentulonsa hankkiville ihmisille voidaan tarjota pientä maksua vastaan paikkaa tai paikkoja, jossa he voivat yöpyä turvallisesti, huolehtia hygieniastaan ja päästä myönteiseen vuorovaikutukseen viranomaisten sekä muiden kaupunkilaisten kanssa.”

Wallgrenin toivomusponsi kerjäläisten tilanteen parantamiseksi hyväksyttiin äänin 47-25 (11 tyhjää, 2 poissa). Äänestyskartta löytyy täältä. Wallgren käytti hienosti tilannetta hyväkseen ja aloite kerjääjien aseman huonontamisesta muuttuikin päälaelleen.

Wallgren käytti näin tilannetta erinomaisen tehokkaasti ja onnistuneesti kerjäläisten hyväksi muuttamalla Sunzin Sodankäynnin taito -hengessä voimatasapainoa keskittämällä voiman uudestaan liikkeen ja asemoinnin avulla. Samalla saatiin uuden valtuuston kanta kerjäläiskysymykseen. Siinä missä aiempi kaupunginvaltuusto on ollut halukkaampi kieltämään kerjäyksen, on uusi valtuusto edeltäjäänsä selvästi suvaitsevampi. Hienoa!

Omasta mielestäni suhtautuminen kerjäämiseen on iso moraalinen valinta. Gandhia mukaillen yhteiskunnan mitta on se, miten suhtaudumme kaikkein heikko-osaisimpiin. Niihin, jotka eivät omasta puolestaan pysty muuten puhumaan.

Leo Stranius puhuu valtuustossaItse käytin valtuustosalissa suunnilleen seuraavan puheenvuoron:
En kannata palautusta (kerjäämisen kieltämistä), koska se johtaisi siihen, että myös muu liikevoittoon tähtäävä häiritsevä kerjuu, kuten katumainokset tai bussin, ratikan ja metron ikkunat peittävä kaupallinen informaatio, joka estää matkustajia näkemästä ulos, pitäisi kieltää. Tai itse asiassa kyllä mainosten kieltäminen minulle saattaisi sopia, mutta mielelläni kuulen kuitenkin esimerkiksi katusoittoa.

Tavarat liikkuvat maailmassa vapaasti ja niin myös ihmiset. Sen myötä globaali eriarvoisuus tulee silmille. Sen voi haistaa, maistaa, nähdä ja kuulla. Ja se on tämän inhottavan asian hyvä puoli. Se pakottaa meidän keskustelemaan asiasta ja miettimään oikeasti ratkaisuja.

Parasta on tietysti muuttaa yhteiskunnan rakenteita sellaiseksi, että kenenkään ei tarvitse kerjätä. Omasta mielestäni on kuitenkin vastuutonta jättää hädässä oleva ihminen pulaan. Siksi nykyisiä kerjäläisiä pitää auttaa eikä tehdä heistä rikollisia.

Köyhyys voidaan kieltää esimerkiksi sillä, että taataan kaikille kunnollinen perustulo.

4 kommenttia artikkeliin ”Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 1: Pitäisikö kerjääminen kieltää Helsingissä?”

  1. Lainaus dokumentista http://ec.europa.eu/justice/policies/citizenship/docs/guide_free_movement_low_fi.pdf

    ”Myös muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla henkilöillä (työttömillä, eläkeläisillä
    jne.) on oltava itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat, niin etteivät he muodostu oleskelunsa aikana rasitteeksi vastaanottavan EU-maan sosiaaliturvajärjestelmälle. Heillä on oltava myös kattava sairausvakuutusturva”

    Vaikka em. koskeekin EU-kansalaisen yli 3 kuukauden oleskelua toisessa EU-maassa (sitä lyhyempään on vaatimuksena vain henkilökortti tai passi), näkisin, ettei myöskään alle 3 kuukauden oleskelun aikana ole (lakiteknistä tai moraalista) velvollisuutta järjestää sosiaaliturvaa tai muutakaan erityiskohtelua, etenkään jollekin yksittäiselle ihmisryhmälle.

    Yhteiskunnan rakenteita voi ja pitääkin tarkastella, mutta minkään maan yhteiskunta ei voi olla se, jonka rakenteilla ratkaistaan muiden maiden kerjäläisten ongelmat. Mitä enemmän erityisvapauksia, -tukea, jne. kerjäläisille annetaan, sitä enemmän Suomeen tulee muista maista kerjäläisiä. Tämä syy-seuraus-suhde lienee aikalailla ilmeinen.

  2. Olisi ehkä viisasta joskus ehdottaa jotain mitä romanit voisivat itsekin tehdä ongelmiensa ratkaisemiseksi, eikä vain viitata syrjintään. Ajattelen esimerkiksi sitä, että romanitytöt otetaan usein koulusta, jos heidät on sinne päästetty, viimeistään 13 vuotiaina. Nyt kerjäävät naiset antavat lausuntoja, joiden mukaan he eivät voi saada mitään palkkatöitä, koska he eivät osaa lukea.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.