Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 1: Pitäisikö kerjääminen kieltää Helsingissä?

Keep-your-coinsKaupunginvaltuuston kokouksessa 29.5.2013 keskusteltiin mm. Helsingin vuokralaisdemokratiasäännöstä, kerjäämisestä ja kantoliinoista.

Tämän lisäksi kokouksessa käsiteltiin valtuustoaloitteeni vuosittaisista päästökiintiöistä ja kyselytunnin yhteydessä sain kirjallisen vastauksen kysymykseeni koskien keskuspuiston merkintöjen selkiyttämistä.

Eniten keskustelua herätti kuitenkin kerjääminen.  

Itse olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tänne: Kerjääminen – Mitä pitäisi tehdä?

Eli mitä siis pitäisi tehdä? Tässä kolme toimenpide-ehdotusta meille jokaiselle:
– Lahjoita rahaa ihmisoikeustyötä tekeville järjestöille.
– Vaadi poliittisilta päättäjiltä kieltojen sijaan toimia ongelman ratkaisemiseksi.
– Anna konkreettista apua hädässä oleville ihmisille.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin 29.5.2013 käytännössä kuitenkin valtuutettu Belle Selene Xian aloitteesta. Xian esittää, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuden kerjäläisten asiattoman oleskelun kieltämiseksi. Vaihtoehtoisesti esitetään, että romanikerjäläiset hankkisivat kaupungilta luvan kerjäämiseen.

Kaupunginhallituksen antaman vastauksen mukaan EU-kansalaisilla on Euroopan unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti oikeus oleskella maassa kolme kuukautta rekisteröitymättä. Yleiseen järjestykseen liittyvät säännöt ovat olleet koko maassa samat 1.10.2003 alkaen. Järjestyslain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen tai häiriön aiheuttaminen on kiellettyä. Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen voi puuttua, ellei se ole järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla häiritsevää.

Valtuutettu Jussi Halla-aho ei tähän vastaukseen tyytynyt, vaan teki valtuutettu Lasse Männistön kannattamana palautusehdotuksen, jonka mukaan ”kaupunginvaltuusto palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että kaupunki ryhtyy aktiiviseen vuoropuheluun valtion kanssa ja pyrkii edistämään lainsäädännöllisiä hankkeita kerjäämiskiellon sisällyttämiseksi järjestyslakiin.”

Halla-ahon esitys kaatui värikkään keskustelun jälkeen äänestyksessä lukemin 52-28 (3 tyhjää, 2 poissa). Eri valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen löytyy Helsinki-kanavan äänestyskartasta.

Tämän jälkeen valtuutettu Thomas Wallgrenin teki kuitenkin seuraavan toivomusponnen:
”Hyväksyessään vastauksen kyseiseen aloitteeseen valtuusto edellyttää, että kaupunginvaltuustolle tuodaan vaihtoehtoisia esityksiä siitä miten ulkomailta tuleville kerjäämällä Helsingissä toimeentulonsa hankkiville ihmisille voidaan tarjota pientä maksua vastaan paikkaa tai paikkoja, jossa he voivat yöpyä turvallisesti, huolehtia hygieniastaan ja päästä myönteiseen vuorovaikutukseen viranomaisten sekä muiden kaupunkilaisten kanssa.”

Wallgrenin toivomusponsi kerjäläisten tilanteen parantamiseksi hyväksyttiin äänin 47-25 (11 tyhjää, 2 poissa). Äänestyskartta löytyy täältä. Wallgren käytti hienosti tilannetta hyväkseen ja aloite kerjääjien aseman huonontamisesta muuttuikin päälaelleen.

Wallgren käytti näin tilannetta erinomaisen tehokkaasti ja onnistuneesti kerjäläisten hyväksi muuttamalla Sunzin Sodankäynnin taito -hengessä voimatasapainoa keskittämällä voiman uudestaan liikkeen ja asemoinnin avulla. Samalla saatiin uuden valtuuston kanta kerjäläiskysymykseen. Siinä missä aiempi kaupunginvaltuusto on ollut halukkaampi kieltämään kerjäyksen, on uusi valtuusto edeltäjäänsä selvästi suvaitsevampi. Hienoa!

Omasta mielestäni suhtautuminen kerjäämiseen on iso moraalinen valinta. Gandhia mukaillen yhteiskunnan mitta on se, miten suhtaudumme kaikkein heikko-osaisimpiin. Niihin, jotka eivät omasta puolestaan pysty muuten puhumaan.

Leo Stranius puhuu valtuustossaItse käytin valtuustosalissa suunnilleen seuraavan puheenvuoron:
En kannata palautusta (kerjäämisen kieltämistä), koska se johtaisi siihen, että myös muu liikevoittoon tähtäävä häiritsevä kerjuu, kuten katumainokset tai bussin, ratikan ja metron ikkunat peittävä kaupallinen informaatio, joka estää matkustajia näkemästä ulos, pitäisi kieltää. Tai itse asiassa kyllä mainosten kieltäminen minulle saattaisi sopia, mutta mielelläni kuulen kuitenkin esimerkiksi katusoittoa.

Tavarat liikkuvat maailmassa vapaasti ja niin myös ihmiset. Sen myötä globaali eriarvoisuus tulee silmille. Sen voi haistaa, maistaa, nähdä ja kuulla. Ja se on tämän inhottavan asian hyvä puoli. Se pakottaa meidän keskustelemaan asiasta ja miettimään oikeasti ratkaisuja.

Parasta on tietysti muuttaa yhteiskunnan rakenteita sellaiseksi, että kenenkään ei tarvitse kerjätä. Omasta mielestäni on kuitenkin vastuutonta jättää hädässä oleva ihminen pulaan. Siksi nykyisiä kerjäläisiä pitää auttaa eikä tehdä heistä rikollisia.

Köyhyys voidaan kieltää esimerkiksi sillä, että taataan kaikille kunnollinen perustulo.

4 kommenttia artikkeliin ”Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 1: Pitäisikö kerjääminen kieltää Helsingissä?”

  1. Lainaus dokumentista http://ec.europa.eu/justice/policies/citizenship/docs/guide_free_movement_low_fi.pdf

    ”Myös muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla henkilöillä (työttömillä, eläkeläisillä
    jne.) on oltava itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat, niin etteivät he muodostu oleskelunsa aikana rasitteeksi vastaanottavan EU-maan sosiaaliturvajärjestelmälle. Heillä on oltava myös kattava sairausvakuutusturva”

    Vaikka em. koskeekin EU-kansalaisen yli 3 kuukauden oleskelua toisessa EU-maassa (sitä lyhyempään on vaatimuksena vain henkilökortti tai passi), näkisin, ettei myöskään alle 3 kuukauden oleskelun aikana ole (lakiteknistä tai moraalista) velvollisuutta järjestää sosiaaliturvaa tai muutakaan erityiskohtelua, etenkään jollekin yksittäiselle ihmisryhmälle.

    Yhteiskunnan rakenteita voi ja pitääkin tarkastella, mutta minkään maan yhteiskunta ei voi olla se, jonka rakenteilla ratkaistaan muiden maiden kerjäläisten ongelmat. Mitä enemmän erityisvapauksia, -tukea, jne. kerjäläisille annetaan, sitä enemmän Suomeen tulee muista maista kerjäläisiä. Tämä syy-seuraus-suhde lienee aikalailla ilmeinen.

  2. Olisi ehkä viisasta joskus ehdottaa jotain mitä romanit voisivat itsekin tehdä ongelmiensa ratkaisemiseksi, eikä vain viitata syrjintään. Ajattelen esimerkiksi sitä, että romanitytöt otetaan usein koulusta, jos heidät on sinne päästetty, viimeistään 13 vuotiaina. Nyt kerjäävät naiset antavat lausuntoja, joiden mukaan he eivät voi saada mitään palkkatöitä, koska he eivät osaa lukea.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin