Kaupunginvaltuuston kokouksessa eniten keskustelua herätti odotetusti strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016. Ohjelma jätettiin pöydälle seuraavaa kokousta varten tuntien keskustelun ja useiden toivomusponsiesitysten jälkeen.
Strategiaohjelma tulee olemaan lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2014 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2014–16 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.
Keskustelussa tein seuraavan ponsiesityksen:
”Hyväksyessään strategiaohjelman vuosiksi 2013-2016 kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki selvittää vuosittaisten tai valtuustokauden mittaisten päästökiintiöiden asettamista kaupungin virastoille 30 % päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi.”
Ilokseni ponsi sai heti kannatusta kaikkien suurimpien valtuustoryhmien valtuutetuilta eli Kokoomuksesta, SDP:stä ja Vasemmistoliitosta sekä omalta ryhmältäni Vihreiltä.
Valtuustossa pitämäni puheen voi katsoa Helsinki-kanavalta.
Ympäristön kannalta merkittäviä asioita strategiaohjelmassa ovat mm. seuraavat tavoitteet ja toimenpiteet:
Ympäristökriteerien käyttöä lisätään ja resurssitehokkuutta parannetaan.
– Uuden yleiskaavan tavoitteeksi asetetaan energiatehokas kaupunkirakenne.
– Asemakaavoituksella turvataan energiatehokkaan rakentamisen toteuttamisedellytykset.
– Yleisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon energia- ja materiaalitehokkuutta parannetaan mm. tehostamalla ylijäämämassojen hyödyntämistä ja purkumateriaalien uudelleen käyttöä ja kierrätystä.
– Elinkeinoelämän ja kaupungin kumppanuuksia edistetään siten, että ympäristövastuullisuus vahvistuu ja syntyy innovatiivista ja uutta liiketoimintaa älykkäiden teknologioiden, resurssitehokkaiden palveluiden ja hiilineutraalien tuotteiden ympärille.
– Kaupunki edistää uudenlaisten ympäristö- ja energiateknologioiden käyttöönottoa rakentamisen kehittämishankkeissa.
– Kalasatamasta luodaan älykkään kaupunkirakentamisen mallialue.
Koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.
– Energiantuotannon päästöjä vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.
– Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotantorakennetta muutetaan siten, että uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä noin 20 %
– Kaupunginvaltuuston käsittelyyn tuodaan vuonna 2015 päätösehdotus siitä, rakennetaanko Vuosaareen uusi biopolttoainetta hyödyntävä voimalaitos vai toteutetaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla muutosinvestoinnit biopolttoaineen osuuden kasvattamiseksi.
– Helsinki toteuttaa selvityksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista kustannusarvioineen päästöjen vähentämisen vuoden 2013 loppuun mennessä.
Kaupunki sopeutuu ilmastonmuutokseen.
– Parannetaan tulva- ja hulevesien sekä lumen hallintaa sekä sään ääri-ilmiöihin varautumista. Tarpeelliset tilavaraukset otetaan huomioon kaupunkisuunnittelussa.
– Monipuolisella kasvillisuudella kompensoidaan rakennettujen alueiden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö
– kaupunki laatii tavoitteet energiansäästön lisäämiseksi energiasäästöneuvottelukunnan suositusten pohjalta.
Edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoitteena lisäys prosenttiyksiköllä vuosittain, 4 prosenttiyksikköä valtuustokauden aikana.
– Joukkoliikennettä kehitetään mm. HSL:n runkolinjastosuunnitelman ja poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
– Joukkoliikenteen liityntäpysäköintiä ja terminaalien toimivuutta parannetaan.
– Helsingin kaupungin alueella tarvittavat joukkoliikenteen etuusjärjestelyt (mm. joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuudet) toteutetaan.
– Jalankulku- ja pyöräilyverkostojen jatkuvuutta ja turvallisuutta parannetaan. Kaupunkipyöräverkko rakennetaan joukkoliikenteen osaksi ja lisätään tietoisuutta kevyen liikenteen terveys- ja ympäristöhyödyistä.
– Edistetään kattavan sähköautojen latausverkoston luomista.
– Priorisoidaan joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn osuutta nostavat liikennehankkeita.
– Toteutetaan Pyöräilynedistämisohjelman suosituksia.
– Perustetaan poikkihallinnollinen ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä javalmistautumaan sen laajentamiseen.
– Pyritään aikaistamaan raide-Jokerin toteutusta.
Helsinki on tunnettu ympäristöviisas vihreän talouden kaupunki. Resurssitehokkuus paranee sekä omassa toiminnassa että yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
– Rakennetaan kumppanuuksia elinkeinoelämän kanssa siten, että yritysten kilpailukyky ja ympäristövastuullisuus vahvistuvat ja syntyy uutta innovatiivista liiketoimintaa esimerkiksi älykkäiden teknologioiden, resurssitehokkuuden ja hiilineutraalien tuotteiden ympärille.
– Edistetään uudenlaisten ympäristö- ja energiateknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa yhteistyössä yritysten sekä tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa.
– Itämerihaasteen toimenpideohjelma uudistetaan.
Lisäksi kannattaa huomata mm. seuraavat toimenpiteet strategiaohjelman eri kohdissa:
– Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Palveluiden ja työpaikka-alueiden saavutettavuutta parannetaan kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä sekä kävely- ja pyörätieverkostoja.
– Asukkaiden vastuunottoa lähiympäristöstään vahvistetaan lisäämällä mahdollisuuksia pitää huolta yhteisestä kaupungista sekä hyödyntää kaupunkitilaa tilapäiskäyttöön kuten tapahtumien järjestämiseen ja kaupunkiviljelyyn.
– Kaupungin luovuttamalle asuntotontille rakennettaessa edellytetään A-luokan energiatehokkuusvaatimusta. Pyritään kohti nollaenergiarakentamista.
– Kaupungin oman asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti C-energialuokkaan.
– 50 %:ssa kaupungin hankinnoista huomioidaan ympäristönäkökulma vuoteen 2015 mennessä.
– Östersundomista suunnitellaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen pilottialue ja houkutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen yrityksille.
Strategiaohjelman lisäksi Helsingin ympäristötavoitteet on kirjattu valtuuston vuonna 2012 hyväksymään ympäristöpolitiikkaan.
***
Lisäksi kaupunginvaltuustossa päätettiin 10.4.2013 seuraavaa:
Helsingin kaupungin vuosien 2013-2016 ja optioina vuosien 2017 ja 2018 tilintarkastajan valitseminen
Kaupunginvaltuusto päätti valita vuosille 2013–2016 tilintarkastajaksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Lakisääteisen tilintarkastuksen arvonlisäveroton kokonaishinta tilikausille 2013–2016 on 919 260 euroa laskettuna 500 vuosittaisen tarkastuspäivän mukaan. Laskuttavat siis 1838,52 euroa päivältä. Aika suolaista.
Palmia-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta
Kaupunginvaltuusto päätti myöntää Petri Roiniselle vapautuksen Palmia-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan luottamustoimista ja valita Pauliina Postin uudeksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Palmia-liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
Lainan myöntäminen HPS Areenat Oy:lle
Kaupunginvaltuusto päätti myöntää HPS areenat Oy:lle 354 888 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta Paloheinän kenttähankkeen rahoittamiseen.
Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle
Kaupunginvaltuusto päätti, kumoten 29.2.2012 § 54 tekemänsä päätöksen, myöntää Urheiluhallit Oy:lle 1 000 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista ilman vakuutta Malmin uimahallin allastilan peruskorjaukseen.
Lainan myöntäminen Helsinki Stadion Management Oy:lle
Kaupunginvaltuusto päätti myöntää Helsinki Stadion Management Oy:lle 214 800 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Pajamäenkentän tekonurmihankkeen rahoittamiseen.
Kaj /Kunnan asukkaan aloite asumisen hinnan alentamisesta
Kaupunginvaltuusto päätti merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi.
Noin 500 aloitteen allekirjoittanutta esittävät aloitteessaan (25.10.2012), että kaupungin omien vuokra-asuntojen rakennuttamista lisättäisiin nopeasti. Lisäksi esitetään, että kaupungin tonttien vuokrien määräytymisperusteet muutettaisiin niin, etteivät tontin vuokrat nouse kohtuuttomasti. Kaupunginhallitus katsoo, että homma on jo hoidossa.
Sj / Kunnan asukkaan aloite maksuttomasta sporttikortista yli 68-vuotiaille helsinkiläisille
Kaupunginvaltuusto päätti merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi.
Aloitteentekijä ja muut allekirjoittajat esittävät aloitteessaan maksuttomia uimahalli- kuntosalikäyntejä yli 68-vuotiaille helsinkiläisille eli ns. senioreiden sporttikorttia.
Kaupunginhallituksen mukaan yhteenvetona voidaan todeta, että terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on liikuntaharrastuksen ja sen tukemisen kiistaton yhteiskunnallinen perustelu. Kaupungin ja kaupunkikonsernin tuottamia liikuntapalveluja subventoidaan ja niiden voidaan katsoa olevan hinnaltaan hyvinkin edullisia. Kokemusten mukaan maksuton liikunta ei suoraan saa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia henkilöitä aktivoitumaan liikunnan harrastamiseen.
Kaupunginhallituksen mukaan senioriliikuntaa kehitetään Helsingissä mm. sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstön sekä vapaaehtoisten liikuntakavereiden ja vertaisohjaajien liikuntakoulutuksella eikä lisätoimenpiteitä tarvita.
Sj / Kunnan asukkaan aloite Jouko-kaupunginosalinjan saamiseksi maauimaloiden läheisyyteen
Kaupunginvaltuusto päätti merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi.
Aloitteentekijä ja muut allekirjoittajat esittävät aloitteessaan, että Jouko-kaupunginosalinja tulisi saada kulkemaan maauimaloiden porttien läheisyyteen, jotta ikä-ihmiset ja liikuntaesteiset saisivat mahdollisuuden käyttää kesällä maauimaloita.
Kaupunginhallituksen mukaan maauimalat (Uimastadion ja Kumpulan maauimala) sijaitsevat mäen päällä, joten lyhyetkin matkat pysäkeiltä voivat olla raskaita henkilöille, joilla liikuntakyky on alentunut. Tämän vuoksi olisi syytä selvittää mahdollisuudet Jouko-kaupunginosalinjojen reittien sijoittamisesta maauimaloiden välittömään läheisyyteen. Jouko-kaupunginosalinjojen toiminta tullaan vuoden sisällä korvaamaan uudella järjestelmällä ja suunnittelussa tullaan mahdollisuuksien mukaan huomioimaan aloitteessa esitetty.
Malmin tontin 38006/3 vuokrausperusteet (Vuolukiventie 1)
Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 38. kaupunginosan (Malmi) asemakaavan muutokseen nro 11520 merkityn asuntolarakennuksen tontin lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2060 saakka.
Taitaa olla niin, että tarvitaan armeija avuksi, jos halutaan pitää joitakin alueita rakentamatta. Näyttää nimittäin siltä, että Santahamina on paremmin suojeltu kuin Keskuspuisto tai mikään muukaan. Ei siinä mitään, mutta ärsyttävää, kun monen mielenkiinto loppui Santahaminan suojelemiseen, mutta sitten aivan rakentamattomien alueiden kohtalo ei kiinnosta. Meri-Rastila on oma kumma tapaus, mutta jatkuukohan tuo sitten Vartiosaareen ja Ramsinniemeen seuraavaksi. Lienee vain ajan kysymys, kun tuolle kasvulle ei ole vielä vaihtoehtoa.
Paljon tavoitteita, mutta on näitä papereita nähty ennenkin. Päästöt eivät ainakaan lähde nopeaan laskuun, kun kaupunkia rakennetaan toinen mokoma lisää. Kritisoisin myös vihreiden/ympäristöliikkeiden tapaa miettiä korvaavia polttoaineita esimerkiksi autoiluun, vaikka ratkaisevaa olisi kaavoittaa autontarve pois. Teemanahan se on tuollakin, mutta se ei näy ainakaan vielä kaavoissa, mikä on huono juttu, kun kaupunki rakennetaan käytännössä vain kerran ihmisiässä.
Erinomaista tuo rakentamisen alle menneen maan korvaaminen kasvillisuuden lisäämisellä, mutta käytännössä vaikeaa tiivistyspaineissa, ja autopuolueen kaavoittaessa asfalttikenttiään. Muutenkin pitäisi päästä viheralueissa sellaiseen luonnonmatkimiseen, eikä nurmikenttiin muutamalla tuolilla. Esimerkiksi Kalasataman ja Arabianrannan välisen ranta-alueen voisi hyvinkin tehdä lintuystävälliseksi puiston ja lehtimetsän yhdistelmäksi. Nyt se näyttää jatkuvan havainnekuvissa samanlaisena valkoposkihanhien ruohokenttänä kuin tuo valmis Arabianrannan puoli. Yliopiston vanhat tynit tulee ainakin jättää. Samalle alueella laskee muuten tuo VR:n sotkema Kumpulanpuro, joka on myös yksi osoitus Helsingin vesistöjen tilasta, ja ympäristölakien heikkoudesta. Sitäkin ehdittiin jo kunnostaa ennen päästöjä, kuten esimerkikisi Lokapoikien sotkemaa Longinojaa.
Sinänsä ikävä homma, että päästövähennykset eivät näytä herättävän keskustelua, kun eihän 30 prossaakaan ole vielä oikein mitään, mutta kuitenkin jo monelle näköjään liikaa. Uusiutuvissakin riittäisi mietittävää, mutta harvinaisen vähän poliitikot näyttävät asialle antavan tilaa. Itse pelkään sellaista tilannetta, jossa keskitytään voimaloihin ja unohdetaan kaikki muu, eli poliitikot antavat kuvaa, että he hoitavat kaikki ongelmat uusilla voimaloilla ja kansalaiset saavat jatkaa muuttamatta mitään käytöksessään. Amerikkalaisilla on kuvaava sanonta, että asteen verran lisälämpenemistä on jo ladattuna piipussa, eli míhin oikeastaan kaupungin pitäisi varautua?
”Östersundomista suunnitellaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen pilottialue ja houkutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen yrityksille.”
Kävin eilen Laiturilla kaupunkisuunnittelumessuilla tilaisuudessa, jonka otsikko oli ”Itä-Helsingin puhuttavimmat suunnitelmat” ja Östersundomin suunnitelmaa markkinoitiin mm. aurinkoenergialla. Tähän lankaan ei kannata mennä – silloin, kun kaavoitusta ollaan sijoittamassa sinne, missä luontoarvot siitä eniten kärsivät, suunnitelmia yritetään pestä sellaisilla Vihreisiin helposti uppoavilla iskusanoilla kuten ”uusiutuva energia”, ”pyöräily” tai ”joukkoliikenne”.
Kannattaa siis olla tarkkana eikä uhrata luontoarvoja pelkkien iskusanojen vuoksi. Aurinkoenergiaan pohjautuvaa suunnittelua on mahdollista kokeilla Östersundomin sijaan esimerkiksi Kontulassa.