Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma

Osallistuin kaupunginvaltuutettuna Kumpulan kylätilassa järjestettyyn tilaisuuteen koskien Vallilanlaakson puistosuunnitelmaa ja hulevesisuunnitelmaa. Asiaa käsitellään maanantaina (14.1.) kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vallilanlaaksoon ollaan rakentamassa hulevesialtaita ehkäisemään mahdollisia tulvia.

Kumpulanpuron uomaan rakennetut altaat eivät nykyisin viivytä riittävässä määrin rankkasateista johtuvia vesimääriä. Tulvariskiä lisää myös Liikennevirastolle ja VR:lle 2011 myönnetty lupa laskea Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet jätevedenpuhdistamon sijasta Kumpulanpuroon.

Kumpulan kylätila oli täynnä porukkaa. Paikalla oli noin 50 ihmistä. Aika nopeasti kävi selväksi, että paikalliset asukkaat eivät pidä nykyistä suunnitelmaa onnistuneena.

Hulevesialtaiden rakentamisen on arvioitu maksavan kaupungille 2,5 miljoonaa euroa. Tulvariskiä voitaisiin kuitenkin merkittävästi pienentää ohjaamalla Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet Viikin jätevedenpuhdistamoon. Käytännössä tämän kustannukset olisivat Liikennevirastolle/VR:lle noin 200 000 euroa jätevesimaksujen muodossa.

Asukastilaisuudessa paljastui, että nykyisessä suunnitelmassa on monia ongelmia:
– Työt on aloitettu ilman, että asukkaille on kunnolla tiedotettu asiasta.
– Hulevesialtaiden kaivuun myötä on kaadettu paljon puita. Myös sellaisia, joita alkuperäisessä suunnitelmassa oli nimenomaan tarkoitus säästää.
– Kumpulanpuron vesi on huononnäköistä, siinä on suuria määriä rautaa, joka värjää veden punaiseksi.
– Suunnitellut altaat ovat varsin isot ja sijoittuvat lähelle asuintaloja.
– Mahdollisen viemäritunnelin louheenajo on suunniteltu järjestettävän käytöstä poistetun junaradan paikalle, läpi koko Vallilanlaakson.

Keskustelussa listattiin tavoitteita vallilanlaaksolle:
– Vallilanlaaksossa on puhdas puistovesi
– Vallilanlaakso on kiva ja viihtyisä puisto
– Junaradan paikalla kulkisi kevyen liikenteen viherbaana
– Vallilanlaakson tulvaongelma saadaan ratkaistua
– Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson alue jätetään rauhaan

Tätä taustaa vasten on mielestäni selvää, että kaupunginhallituksen tulisi palauttaa esitys valmisteluun. Käytännössä pitäisi:
– Pienentää altaita ja sijoittaa ne kauemmaksi asuintaloista.
– Sijoittaa kevyen liikenteen väylät niin, että puistossa on sujuvat liikenneyhteydet mm. Itä-länsisuunnassa.
– Suunnitella muutokset paikallisten asukkaiden ja alueen edustajien kanssa.
– Tuoda muutettu suunnitelma kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

Myöhemmin tulisi varmistaa, että Ilmalan ratapihalta tulevat hulevedet saadaan ohjattua Viikin jätevedenpuhdistamoon Kumpulanpuron sijaan.

Kaikkein parasta olisi, jos hulevesialtaat voitaisiin rakentaa Mäkelänkadun toiselle puolelle Velodromin parkkipaikalle. Näin koko puistoalue voitaisiin säästää sellaisenaan. Tämä vaatisi kuitenkin asemakaavan muutoksen.

LISÄYS 14.1. klo 18.45: Kaupunginhallitus päätti tänään palauttaa esityksen Vallilanlaakson puistosuunnitelman ja hulevesisuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että muutos suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja järjestöjen kanssa!

Edelliset Valtuustoblogi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma”

  1. Velodromin parkkipaikan rakennuskäyttö on toki erinomainen ajatus, mutta taloja sinne pitää tehdä. Siksi toisekseen mahdolliset altaiden haitat tuskin muuttuvat pienemmiksi sillä että ne sijoitetaan toiselle puolelle Mäkelänkatua.

    Muuten, kuljetuksiin tai muuhun. voitaisin ehkä käyttää vanhaa ratatunnelia, toinen pää on suurin piirtein Teollisuuskadulla.

  2. Hei mikä tuo viemäritunneli on? En muista nähneeni missään tähän liittyvissä suunnitelmissa viemäritunnelia.

    Pohjois-pasilan sadevedet laskevat jo kumpulanpuroon, eikä sitä varten olla rakentamassa uusia tunneleita (ja sitäpaitsi kyse ei ole viemäritunnelista).

    Vai onko kyse kumpulanpuron lyhyestä tunneliosuudesta Mäkerlänrinteen uimahallin itäpuolella? Muistaakseni tunnelin ei pitäisi siirtyä nykyisestä, mutta saatan muistaa väärin.

  3. Muutama pointti:
    1) Lähtökohtaisesti on ymmärtääkseni hyvä asia että hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle. Helsingin jätevedenpuhdistuksen yksi ongelma on että ei ole erillisiä sadevesi ja varsinaisia ”paskaviemäreitä”, ja esim muutamanvuodentakaiset viemäripäästöt (sitä itseään) vantaanjokeen ovat johtuneet siitä, että oikein rankan sateen aikana jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkea mitä sisään tulee – eikä kapasiteettia voi oikein mitoittaakaan.

    2) Investointina verrattuna jätevedenpuhdistamon käytön kustannuksiin 200k€/vuosi vs 2,5M€ investointi ei ole kai mitenkään kohtuuton – takaisinmaksuaika vaivaiset 12,5 vuotta. Tekstitäsi sai sellaisen kuvan että tuossa on joku taloudellinen järjettömyys. Toki kustannus kohdistuu kaupungille, mutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta näin pitääkin olla – hulevesiensä käsittelystä ei maksa kukaan muukaan kaupungissa? Toki voi ajatella, että tässä tapauksessa hulevesien käyttämisellä jätevedenpuhdistamon kautta olisi erityinen syy (puhdistus) – tästä en osaa sanoa mitään.

    2) Viherbaana on hyvä idea. Samalla pitäisi kuitenkin miettiä sitä missä määrin puistossa pitää risteillä ”kevyenliikenteenväyliä”. Tällaiset puistot ovat toki ainoita paikkoja joihin kevyenliikenteenväylät ylipäänsä sopii, mutta ei kyllä puistoihinkaan erityisen hyvin. Puistossakin pyrkisin erottamaan jalankulun pyöräilystä niissä paikoissa kuin mahdollista. Oikeastaan tällaisia puistoja varten tarvittaisiin ”kevyen liikenteen pihakatu” -tyyppinen ajosäännöstö koskien esim. alueen kivituhkapolkuja: eli että pyörällä saa ajaa mutta poluilla voi myös potkia palloa, ja jos peli on kesken niin pyöräilijä väistää. Nythän tuolla ajetaan monessa kohdassa aika kovaa ja taaperoiden kanssa on hiukan haastavaa joskus. Puiston karkeasti pohjoisesta etelään kulkeva asfalttihighway onkin sitten eri asia.

    3) Mitäköhän Itäpasilalaiset pitäisivät altaista? Toki pasilalaisilla taitaa olla keskimäärin vähemmän sosiaalista pääomaa nostaa asiasta meteliä. Ääni äänettömille, vai miten se meni? 🙂

    4) Rohkenen väittää että puiston länsipää oli oikeasti aika vähällä käytöllä lähellä tietä. Altaat voisi toki rakentaa lähemmäs Mäkelänkatua. Puiston ”painopistettä” voitaisiin ehkä samalla siirtää länteen päin siirtämällä maan alle putkeen nykyisen sorsalammikon jälkeistä osuutta hiukan pitemmälle ja laittamalla päälle nurtsia.

    5) Nykyiselläkin suunnitelmalla tuosta voi tulla ihan viihtyisä.

    6) Tunnelia voisi tosiaan ehkä käyttää kuljetuksiin. Se on aika jännä paikka – kannattaa käydä kävelemässä läpi! Suosittelen taskulamppua mukaan – itse menin ilman.

  4. Keskustelussa listattiin tavoitteita Vallilanlaaksolle:

    ”- Vallilanlaaksossa on puhdas puistovesi”

    Ei tule koskaan olemaan yläpuolisen vesitön humuspitoisuuden vuoksi. Asukasillassa oli ympäristökeskuksen valmisteltu puheenvuoro asiasta, mutta eipä mahtunut illan agendaan.

    ”- Vallilanlaakso on kiva ja viihtyisä puisto”

    Sitä se olisi erityisesti jatkossa. Nyt tuli pitkä stoppi. 5 000 kuutioita peitetään ja tasataan ja sitten aletaan pohtia mitä tehdään.

    ”- Junaradan paikalla kulkisi kevyen liikenteen viherbaana”

    Toki.

    ”- Vallilanlaakson tulvaongelma saadaan ratkaistua”

    Nyt ongelman ratkaiseminen on estetty. Altaiden näennäinen siirtäminen ja pienentäminen eivät ole asiaan ratkaisu. Valitettavasti vastulliset päätöksentekijät eivät vastaa mistään, kuten ensi kevään tulvien mahdollisesta torjunnasta. Palautuspäätös tehtiin ilman todellista tietoa asioiden luonteesta.

    ”- Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson alue jätetään rauhaan”

    Absurdi homma, jos muutoksia pitää tehdä. Ja tästähän pohjimmaltaan oli kysymys.

    ***

    Mitä Velodroomin alueeseen tulee, niin altaiden sijoittelu sinne vaatii kaavaratkaisun, siis useita vuosia.

    ***

    Tulikin mieleen että jäikö noista perusteluista muuta jäljelle kuin kevyenliikenteen väylien sijoittelu.

    • Kiitos kommentista Jarmo! Harmi, kun et itse päässyt tilaisuuteen. Mielestäni palautus oli paikallaan tässä tilanteessa. Näin ehditään edes hetki miettiä myös muita mahdollisia ratkaisuja. Jos esimerkiksi Ilmalan ratapihalta tulevat vedet ohjataan jätevedenpuhdistamoon, voidaan ehkä harkita pienempiä altaita. Tämä jättäisi enemmän tilaa puistolle = kiva ja viihtyisä puisto.

  5. Hei, eikö se tulvavesien ohjaaminen jätevedenpuhdistamoon ole mielestäsi huono asia kun se lisää viemäripäästöjen riskiä Vantaanjokeen? ks. esim. http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/6_Metropoli_ja_meri_sata_vuotta_jatevedenpuhdistusta_Helsingissa.pdf

    ”Kaikkien Vantaanjoen kuntien pääongelmana on kuitenkin huonosti toimivat
    jätevesiverkot, joiden pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta tapahtuu puhdistamattoman jäteveden päästöjä.” (s.34)

    ”Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry:stä näkee jätevedenpuhdistuksen yhtenä keskeisimpänä tulevaisuudenhaasteena poikkeustilanteiden jätevesipäästöt. Esimerkiksi jätevesiverkkojen pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta päästöjä tapahtuu edelleen usein. Nykyiset sekaviemärit pitäisikin Stenholmin mielestä muuttaa erillisviemäreiksi,
    niin että hulevedet ja jätevedet kulkevat eri viemäreissä.” (s.140)

    Toki hulevesien johtaminen suoraan mereen on sekin ongelmallista, mutta erillisten (puhdistamoon johtavien) hulevesiviemärien (jotka kuormatilanteessa saavat ”vuotaa yli” ohi puhdistamon) rakentaminen on kymmenien vuosien projekti, joten tässä kohdassa näkisin että ympäristön kannalta hulevesien johtaminen mereen on parempi vaihtoehto kuin potentiaaliset ulostepäästöt. Toisaalta voi olla että se riskin lisäys on tässä pieni – en tiedä volyymejä.

    * * *

    Toivottavasti ”paikalliset asukaat ja alueen edustajat” ymmärretään valmistelussa laajasti tarkoittaen (ainakin) Itäpasilan, Vallilan ja Kumpulan asukkaita ja edustajia.

  6. Onkohan projektissa kadonnut tietoa vuosien varrella. Alueella jo muinoin asuneena kyseistä ojaa sanottiin ”Kaasu-ojaksi”. Se oli silloin näkyvissä myös raviradan vieressä. Nimensä oja lienee saanut leimallisesta hiilivetyjen hajusta, mitkä ovat peräisin muinaiselta Pasilan kaatopaikalta. Kaatopaikka oli käytössä 60-luvulle asti ja 70-luvun alussa sen päälle alettiin rakentaa ratapihaa ja junahalleja.

    Kaatopaikan tavarat ovat edelleen siellä ratapihan alla varmassa tallessa ja pikku hiljaa valuvat kyseiseen ojaan. Vedestä varmaan löytyy aikamoinen alkuaineiden kirjo edelleen. Matkan varrella ojaan on varmaan liitetty muutakin pintavesien viemäröintiä, millä lienee aika lailla laimentava vaikutus nykyään. Ratapihan alta (kaatopaikalta) suotautuva vesi sen sijaan taitaa tulla sieltä melko tasiasella vauhdilla.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa