Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma

Osallistuin kaupunginvaltuutettuna Kumpulan kylätilassa järjestettyyn tilaisuuteen koskien Vallilanlaakson puistosuunnitelmaa ja hulevesisuunnitelmaa. Asiaa käsitellään maanantaina (14.1.) kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vallilanlaaksoon ollaan rakentamassa hulevesialtaita ehkäisemään mahdollisia tulvia.

Kumpulanpuron uomaan rakennetut altaat eivät nykyisin viivytä riittävässä määrin rankkasateista johtuvia vesimääriä. Tulvariskiä lisää myös Liikennevirastolle ja VR:lle 2011 myönnetty lupa laskea Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet jätevedenpuhdistamon sijasta Kumpulanpuroon.

Kumpulan kylätila oli täynnä porukkaa. Paikalla oli noin 50 ihmistä. Aika nopeasti kävi selväksi, että paikalliset asukkaat eivät pidä nykyistä suunnitelmaa onnistuneena.

Hulevesialtaiden rakentamisen on arvioitu maksavan kaupungille 2,5 miljoonaa euroa. Tulvariskiä voitaisiin kuitenkin merkittävästi pienentää ohjaamalla Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet Viikin jätevedenpuhdistamoon. Käytännössä tämän kustannukset olisivat Liikennevirastolle/VR:lle noin 200 000 euroa jätevesimaksujen muodossa.

Asukastilaisuudessa paljastui, että nykyisessä suunnitelmassa on monia ongelmia:
– Työt on aloitettu ilman, että asukkaille on kunnolla tiedotettu asiasta.
– Hulevesialtaiden kaivuun myötä on kaadettu paljon puita. Myös sellaisia, joita alkuperäisessä suunnitelmassa oli nimenomaan tarkoitus säästää.
– Kumpulanpuron vesi on huononnäköistä, siinä on suuria määriä rautaa, joka värjää veden punaiseksi.
– Suunnitellut altaat ovat varsin isot ja sijoittuvat lähelle asuintaloja.
– Mahdollisen viemäritunnelin louheenajo on suunniteltu järjestettävän käytöstä poistetun junaradan paikalle, läpi koko Vallilanlaakson.

Keskustelussa listattiin tavoitteita vallilanlaaksolle:
– Vallilanlaaksossa on puhdas puistovesi
– Vallilanlaakso on kiva ja viihtyisä puisto
– Junaradan paikalla kulkisi kevyen liikenteen viherbaana
– Vallilanlaakson tulvaongelma saadaan ratkaistua
– Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson alue jätetään rauhaan

Tätä taustaa vasten on mielestäni selvää, että kaupunginhallituksen tulisi palauttaa esitys valmisteluun. Käytännössä pitäisi:
– Pienentää altaita ja sijoittaa ne kauemmaksi asuintaloista.
– Sijoittaa kevyen liikenteen väylät niin, että puistossa on sujuvat liikenneyhteydet mm. Itä-länsisuunnassa.
– Suunnitella muutokset paikallisten asukkaiden ja alueen edustajien kanssa.
– Tuoda muutettu suunnitelma kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

Myöhemmin tulisi varmistaa, että Ilmalan ratapihalta tulevat hulevedet saadaan ohjattua Viikin jätevedenpuhdistamoon Kumpulanpuron sijaan.

Kaikkein parasta olisi, jos hulevesialtaat voitaisiin rakentaa Mäkelänkadun toiselle puolelle Velodromin parkkipaikalle. Näin koko puistoalue voitaisiin säästää sellaisenaan. Tämä vaatisi kuitenkin asemakaavan muutoksen.

LISÄYS 14.1. klo 18.45: Kaupunginhallitus päätti tänään palauttaa esityksen Vallilanlaakson puistosuunnitelman ja hulevesisuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että muutos suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja järjestöjen kanssa!

Edelliset Valtuustoblogi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma”

  1. Velodromin parkkipaikan rakennuskäyttö on toki erinomainen ajatus, mutta taloja sinne pitää tehdä. Siksi toisekseen mahdolliset altaiden haitat tuskin muuttuvat pienemmiksi sillä että ne sijoitetaan toiselle puolelle Mäkelänkatua.

    Muuten, kuljetuksiin tai muuhun. voitaisin ehkä käyttää vanhaa ratatunnelia, toinen pää on suurin piirtein Teollisuuskadulla.

  2. Hei mikä tuo viemäritunneli on? En muista nähneeni missään tähän liittyvissä suunnitelmissa viemäritunnelia.

    Pohjois-pasilan sadevedet laskevat jo kumpulanpuroon, eikä sitä varten olla rakentamassa uusia tunneleita (ja sitäpaitsi kyse ei ole viemäritunnelista).

    Vai onko kyse kumpulanpuron lyhyestä tunneliosuudesta Mäkerlänrinteen uimahallin itäpuolella? Muistaakseni tunnelin ei pitäisi siirtyä nykyisestä, mutta saatan muistaa väärin.

  3. Muutama pointti:
    1) Lähtökohtaisesti on ymmärtääkseni hyvä asia että hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle. Helsingin jätevedenpuhdistuksen yksi ongelma on että ei ole erillisiä sadevesi ja varsinaisia ”paskaviemäreitä”, ja esim muutamanvuodentakaiset viemäripäästöt (sitä itseään) vantaanjokeen ovat johtuneet siitä, että oikein rankan sateen aikana jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkea mitä sisään tulee – eikä kapasiteettia voi oikein mitoittaakaan.

    2) Investointina verrattuna jätevedenpuhdistamon käytön kustannuksiin 200k€/vuosi vs 2,5M€ investointi ei ole kai mitenkään kohtuuton – takaisinmaksuaika vaivaiset 12,5 vuotta. Tekstitäsi sai sellaisen kuvan että tuossa on joku taloudellinen järjettömyys. Toki kustannus kohdistuu kaupungille, mutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta näin pitääkin olla – hulevesiensä käsittelystä ei maksa kukaan muukaan kaupungissa? Toki voi ajatella, että tässä tapauksessa hulevesien käyttämisellä jätevedenpuhdistamon kautta olisi erityinen syy (puhdistus) – tästä en osaa sanoa mitään.

    2) Viherbaana on hyvä idea. Samalla pitäisi kuitenkin miettiä sitä missä määrin puistossa pitää risteillä ”kevyenliikenteenväyliä”. Tällaiset puistot ovat toki ainoita paikkoja joihin kevyenliikenteenväylät ylipäänsä sopii, mutta ei kyllä puistoihinkaan erityisen hyvin. Puistossakin pyrkisin erottamaan jalankulun pyöräilystä niissä paikoissa kuin mahdollista. Oikeastaan tällaisia puistoja varten tarvittaisiin ”kevyen liikenteen pihakatu” -tyyppinen ajosäännöstö koskien esim. alueen kivituhkapolkuja: eli että pyörällä saa ajaa mutta poluilla voi myös potkia palloa, ja jos peli on kesken niin pyöräilijä väistää. Nythän tuolla ajetaan monessa kohdassa aika kovaa ja taaperoiden kanssa on hiukan haastavaa joskus. Puiston karkeasti pohjoisesta etelään kulkeva asfalttihighway onkin sitten eri asia.

    3) Mitäköhän Itäpasilalaiset pitäisivät altaista? Toki pasilalaisilla taitaa olla keskimäärin vähemmän sosiaalista pääomaa nostaa asiasta meteliä. Ääni äänettömille, vai miten se meni? 🙂

    4) Rohkenen väittää että puiston länsipää oli oikeasti aika vähällä käytöllä lähellä tietä. Altaat voisi toki rakentaa lähemmäs Mäkelänkatua. Puiston ”painopistettä” voitaisiin ehkä samalla siirtää länteen päin siirtämällä maan alle putkeen nykyisen sorsalammikon jälkeistä osuutta hiukan pitemmälle ja laittamalla päälle nurtsia.

    5) Nykyiselläkin suunnitelmalla tuosta voi tulla ihan viihtyisä.

    6) Tunnelia voisi tosiaan ehkä käyttää kuljetuksiin. Se on aika jännä paikka – kannattaa käydä kävelemässä läpi! Suosittelen taskulamppua mukaan – itse menin ilman.

  4. Keskustelussa listattiin tavoitteita Vallilanlaaksolle:

    ”- Vallilanlaaksossa on puhdas puistovesi”

    Ei tule koskaan olemaan yläpuolisen vesitön humuspitoisuuden vuoksi. Asukasillassa oli ympäristökeskuksen valmisteltu puheenvuoro asiasta, mutta eipä mahtunut illan agendaan.

    ”- Vallilanlaakso on kiva ja viihtyisä puisto”

    Sitä se olisi erityisesti jatkossa. Nyt tuli pitkä stoppi. 5 000 kuutioita peitetään ja tasataan ja sitten aletaan pohtia mitä tehdään.

    ”- Junaradan paikalla kulkisi kevyen liikenteen viherbaana”

    Toki.

    ”- Vallilanlaakson tulvaongelma saadaan ratkaistua”

    Nyt ongelman ratkaiseminen on estetty. Altaiden näennäinen siirtäminen ja pienentäminen eivät ole asiaan ratkaisu. Valitettavasti vastulliset päätöksentekijät eivät vastaa mistään, kuten ensi kevään tulvien mahdollisesta torjunnasta. Palautuspäätös tehtiin ilman todellista tietoa asioiden luonteesta.

    ”- Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson alue jätetään rauhaan”

    Absurdi homma, jos muutoksia pitää tehdä. Ja tästähän pohjimmaltaan oli kysymys.

    ***

    Mitä Velodroomin alueeseen tulee, niin altaiden sijoittelu sinne vaatii kaavaratkaisun, siis useita vuosia.

    ***

    Tulikin mieleen että jäikö noista perusteluista muuta jäljelle kuin kevyenliikenteen väylien sijoittelu.

    • Kiitos kommentista Jarmo! Harmi, kun et itse päässyt tilaisuuteen. Mielestäni palautus oli paikallaan tässä tilanteessa. Näin ehditään edes hetki miettiä myös muita mahdollisia ratkaisuja. Jos esimerkiksi Ilmalan ratapihalta tulevat vedet ohjataan jätevedenpuhdistamoon, voidaan ehkä harkita pienempiä altaita. Tämä jättäisi enemmän tilaa puistolle = kiva ja viihtyisä puisto.

  5. Hei, eikö se tulvavesien ohjaaminen jätevedenpuhdistamoon ole mielestäsi huono asia kun se lisää viemäripäästöjen riskiä Vantaanjokeen? ks. esim. http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/6_Metropoli_ja_meri_sata_vuotta_jatevedenpuhdistusta_Helsingissa.pdf

    ”Kaikkien Vantaanjoen kuntien pääongelmana on kuitenkin huonosti toimivat
    jätevesiverkot, joiden pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta tapahtuu puhdistamattoman jäteveden päästöjä.” (s.34)

    ”Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry:stä näkee jätevedenpuhdistuksen yhtenä keskeisimpänä tulevaisuudenhaasteena poikkeustilanteiden jätevesipäästöt. Esimerkiksi jätevesiverkkojen pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta päästöjä tapahtuu edelleen usein. Nykyiset sekaviemärit pitäisikin Stenholmin mielestä muuttaa erillisviemäreiksi,
    niin että hulevedet ja jätevedet kulkevat eri viemäreissä.” (s.140)

    Toki hulevesien johtaminen suoraan mereen on sekin ongelmallista, mutta erillisten (puhdistamoon johtavien) hulevesiviemärien (jotka kuormatilanteessa saavat ”vuotaa yli” ohi puhdistamon) rakentaminen on kymmenien vuosien projekti, joten tässä kohdassa näkisin että ympäristön kannalta hulevesien johtaminen mereen on parempi vaihtoehto kuin potentiaaliset ulostepäästöt. Toisaalta voi olla että se riskin lisäys on tässä pieni – en tiedä volyymejä.

    * * *

    Toivottavasti ”paikalliset asukaat ja alueen edustajat” ymmärretään valmistelussa laajasti tarkoittaen (ainakin) Itäpasilan, Vallilan ja Kumpulan asukkaita ja edustajia.

  6. Onkohan projektissa kadonnut tietoa vuosien varrella. Alueella jo muinoin asuneena kyseistä ojaa sanottiin ”Kaasu-ojaksi”. Se oli silloin näkyvissä myös raviradan vieressä. Nimensä oja lienee saanut leimallisesta hiilivetyjen hajusta, mitkä ovat peräisin muinaiselta Pasilan kaatopaikalta. Kaatopaikka oli käytössä 60-luvulle asti ja 70-luvun alussa sen päälle alettiin rakentaa ratapihaa ja junahalleja.

    Kaatopaikan tavarat ovat edelleen siellä ratapihan alla varmassa tallessa ja pikku hiljaa valuvat kyseiseen ojaan. Vedestä varmaan löytyy aikamoinen alkuaineiden kirjo edelleen. Matkan varrella ojaan on varmaan liitetty muutakin pintavesien viemäröintiä, millä lienee aika lailla laimentava vaikutus nykyään. Ratapihan alta (kaatopaikalta) suotautuva vesi sen sijaan taitaa tulla sieltä melko tasiasella vauhdilla.

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa