Miksi Vihreiden kannatus on laskussa?

Helsingin Sanomien (su 7.10.) tekemän gallupin mukaan Vihreiden kannatus on Helsingissä laskussa.

Itse pidän Vihreiden gallupkannatuksen laskua Helsingissä yllättävänä seuraavista syistä:
– Ympäristöasiat ovat laajasti kannatettuja .
– Vähemmistöjen asiasta on tullut entistä enemmän koko kansan juttu.
– Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan myötä monet äänestivät ensimmäisen kerran Vihreitä.
– Helsingin Vihreiden kunnallispolitiikassa ei ole tapahtunut negatiivisia yllätyksiä tai ärsytyksiä.

Itse asiassa Vihreät ovat saavuttaneet Helsingissä todella hienoja juttuja. Mistä lasku siis voi johtua?

Sunnuntain ja maanantain aikana monet äänestäjät kysyivät kadulla samaa. Joku veikkaili esimerkiksi sitä, että puolueen puheenjohtaja ei ole nainen, ja tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Joku toinen taas syytti Vihreitä Kokoomuksen puisto-osastoksi ja kolmas mietti, että Vihreät ovat liikaa vasemmalla. Ota tästä nyt sitten selvää.

Sen sijaan sosiaalisessa mediassa arveltiin, että kannatuksen lasku johtuu mm. juuri yllätyksettömyydestä, ydinarvojen unohtamisesta tai siitä, että ympäristöasioissa myös muut puolueet ovat kirineet ainakin ohjelmatasolla Vihreiden rinnalle. Edelleen esitettiin arvioita, että vihreät ovat olleet kykenemättömiä puhuttelemaan äänestäjiä tuloerojen kaventamisessa ja oikeudenmukaisuuden puolustamisessa.

Samaan aikaan Vihreät teemat ovat jääneet myös julkisessa keskustelussa syrjään. Esimerkiksi vuoden 2008 kunnallisvaalien alla odotettiin vielä paljon Kööpenhaminan ilmastokokoukselta. Toisaalta eurokriisiä koskevassa keskustelussa ei ole ehkä ollut selkeää vihreää tulokulmaa tai profiilia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Helsingin Sanomien gallup on todella epävarma. Vastaajista kolmannes ei kertonut kantaansa ja vajaa puolet vastanneista kertoi, että kanta saattaa vielä muuttua. Epävarmoista äänestäjistä suuri osa on potentiaalisia vihreiden äänestäjiä.

Miten itse arvioisit Helsingin Sanomien galluptulosta?

Itse jaksan uskoa, että Vihreä vaalivoitto Helsingissä on mahdollinen. Sen puolesta lähden kadulle kampanjoimaan jälleen huomenna aamulla klo 7.00.

3 kommenttia artikkeliin ”Miksi Vihreiden kannatus on laskussa?”

  1. Tuija Braxin apulaiskaupunginjohtajavalintaan liittynyt realopoliittinen pelailu ja sen selkeä sitominen Guggenheim-keskusteluun. Tämä vei ääniä vasemmalle. Oikealle vei ääniä oikeiston uskottavuus ja selkeys. Vihreiden ryhmä on liian epäselkeä kannoissaan, siitä epäluottamus.

  2. Yksi syy voi hyvin olla Vihreiden profiloituminen ’marginaaliasioiden’ ajajaksi (susien suojelu, turkistarhaus, eläinten oikeudet jne.), kaupunkilaisten arkipäiväisten ongelmien ratkaisijan sijasta. Vihreät mielletään myös sen verran vahvasti yhteen ympäristöjärjestöjen kanssa, että järjestöjen yms. räväkät mielipiteet heijastunevat myös ihmisten näkemyksiin Vihreistä.

  3. laitan tähän vähän listaa mikä mättää: autoilun loputon vastustaminen ja hankaloittaminen (helsinkiläisen näkökulmasta), kasvisruokapakkopäivät oman ideologianne pönkittämiseksi, vesijalanjälki, hiilijalanjälki, hiilidioksiidimyrkyistä vaahtoaminen, rehellisten ja tavallisten ihmisten syyllistäminen jopa pelottelu ”maailmanlopulla jos et osta luomua ja lasket hanasta vettä”, tiedät mitä tarkoitan.
    yrittäjävastaisuus, esiintyminen profeettana ja kaikki tietävänä hyväntekijänä.

    Ette edes näe ristiriitaa siinä että käytännössä vihaatte länsimaista elämäntapaa ja samaan aikaan tuotatte ihmislaumoja savimajoista elämään tätä samaa elintapaa. Ette te näe sitä. Kaupungin asunnoissa asuu saharaneteläpuoleisenafrikanmuslimeja (ihana neutraali ilmaisu) isoissa asunnoissa, joihin suomalaisella perheellä ei ole ikinä varaa.
    Ette te näe tässäkään mitään outoa.

    Pyöräkaistapäisyys. Kuka niillä ajaa, joku joskus kesällä kun ei sada.
    Pysäköintirajoitukset kohta klo 21 asti Helsingissä arkisin.

    Kaupunkikultuurin suitsutus: käytännössä sotkemista, töhrimistä, kadunvaltauksia ja melua, roskaamista.

    Ydinvoiman vastustus ja samaan aikaan ympäri Eurooppaa nousee uutta tappavaa hiilivoimaa, no hengitellään sitä sitten yhdessä kaikki.
    Yleinen elitismi, hehkulamppukielto, puutaloeliitti on jo käsite, siirtolapuutarhojen säilytys Suomen kalleimmilla neliöillä (miksi), 24h bussikaistat….

    Teillä kai joskus oli jokin luontonäkökulma, taisi olla ennen EU:ta, siitä saattoi joku tykätäkin, moni itseasiassa arvostaa luontoa. Sitten teistä tuli ideologisia fasis….fanaatikkoja. Ihmetelläänkö vielä lisää kun ei ääniä ropise vihreiden laariin.

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.