Miksi Vihreiden kannatus on laskussa?

Helsingin Sanomien (su 7.10.) tekemän gallupin mukaan Vihreiden kannatus on Helsingissä laskussa.

Itse pidän Vihreiden gallupkannatuksen laskua Helsingissä yllättävänä seuraavista syistä:
– Ympäristöasiat ovat laajasti kannatettuja .
– Vähemmistöjen asiasta on tullut entistä enemmän koko kansan juttu.
– Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan myötä monet äänestivät ensimmäisen kerran Vihreitä.
– Helsingin Vihreiden kunnallispolitiikassa ei ole tapahtunut negatiivisia yllätyksiä tai ärsytyksiä.

Itse asiassa Vihreät ovat saavuttaneet Helsingissä todella hienoja juttuja. Mistä lasku siis voi johtua?

Sunnuntain ja maanantain aikana monet äänestäjät kysyivät kadulla samaa. Joku veikkaili esimerkiksi sitä, että puolueen puheenjohtaja ei ole nainen, ja tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Joku toinen taas syytti Vihreitä Kokoomuksen puisto-osastoksi ja kolmas mietti, että Vihreät ovat liikaa vasemmalla. Ota tästä nyt sitten selvää.

Sen sijaan sosiaalisessa mediassa arveltiin, että kannatuksen lasku johtuu mm. juuri yllätyksettömyydestä, ydinarvojen unohtamisesta tai siitä, että ympäristöasioissa myös muut puolueet ovat kirineet ainakin ohjelmatasolla Vihreiden rinnalle. Edelleen esitettiin arvioita, että vihreät ovat olleet kykenemättömiä puhuttelemaan äänestäjiä tuloerojen kaventamisessa ja oikeudenmukaisuuden puolustamisessa.

Samaan aikaan Vihreät teemat ovat jääneet myös julkisessa keskustelussa syrjään. Esimerkiksi vuoden 2008 kunnallisvaalien alla odotettiin vielä paljon Kööpenhaminan ilmastokokoukselta. Toisaalta eurokriisiä koskevassa keskustelussa ei ole ehkä ollut selkeää vihreää tulokulmaa tai profiilia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Helsingin Sanomien gallup on todella epävarma. Vastaajista kolmannes ei kertonut kantaansa ja vajaa puolet vastanneista kertoi, että kanta saattaa vielä muuttua. Epävarmoista äänestäjistä suuri osa on potentiaalisia vihreiden äänestäjiä.

Miten itse arvioisit Helsingin Sanomien galluptulosta?

Itse jaksan uskoa, että Vihreä vaalivoitto Helsingissä on mahdollinen. Sen puolesta lähden kadulle kampanjoimaan jälleen huomenna aamulla klo 7.00.

3 kommenttia artikkeliin ”Miksi Vihreiden kannatus on laskussa?”

  1. Tuija Braxin apulaiskaupunginjohtajavalintaan liittynyt realopoliittinen pelailu ja sen selkeä sitominen Guggenheim-keskusteluun. Tämä vei ääniä vasemmalle. Oikealle vei ääniä oikeiston uskottavuus ja selkeys. Vihreiden ryhmä on liian epäselkeä kannoissaan, siitä epäluottamus.

  2. Yksi syy voi hyvin olla Vihreiden profiloituminen ’marginaaliasioiden’ ajajaksi (susien suojelu, turkistarhaus, eläinten oikeudet jne.), kaupunkilaisten arkipäiväisten ongelmien ratkaisijan sijasta. Vihreät mielletään myös sen verran vahvasti yhteen ympäristöjärjestöjen kanssa, että järjestöjen yms. räväkät mielipiteet heijastunevat myös ihmisten näkemyksiin Vihreistä.

  3. laitan tähän vähän listaa mikä mättää: autoilun loputon vastustaminen ja hankaloittaminen (helsinkiläisen näkökulmasta), kasvisruokapakkopäivät oman ideologianne pönkittämiseksi, vesijalanjälki, hiilijalanjälki, hiilidioksiidimyrkyistä vaahtoaminen, rehellisten ja tavallisten ihmisten syyllistäminen jopa pelottelu ”maailmanlopulla jos et osta luomua ja lasket hanasta vettä”, tiedät mitä tarkoitan.
    yrittäjävastaisuus, esiintyminen profeettana ja kaikki tietävänä hyväntekijänä.

    Ette edes näe ristiriitaa siinä että käytännössä vihaatte länsimaista elämäntapaa ja samaan aikaan tuotatte ihmislaumoja savimajoista elämään tätä samaa elintapaa. Ette te näe sitä. Kaupungin asunnoissa asuu saharaneteläpuoleisenafrikanmuslimeja (ihana neutraali ilmaisu) isoissa asunnoissa, joihin suomalaisella perheellä ei ole ikinä varaa.
    Ette te näe tässäkään mitään outoa.

    Pyöräkaistapäisyys. Kuka niillä ajaa, joku joskus kesällä kun ei sada.
    Pysäköintirajoitukset kohta klo 21 asti Helsingissä arkisin.

    Kaupunkikultuurin suitsutus: käytännössä sotkemista, töhrimistä, kadunvaltauksia ja melua, roskaamista.

    Ydinvoiman vastustus ja samaan aikaan ympäri Eurooppaa nousee uutta tappavaa hiilivoimaa, no hengitellään sitä sitten yhdessä kaikki.
    Yleinen elitismi, hehkulamppukielto, puutaloeliitti on jo käsite, siirtolapuutarhojen säilytys Suomen kalleimmilla neliöillä (miksi), 24h bussikaistat….

    Teillä kai joskus oli jokin luontonäkökulma, taisi olla ennen EU:ta, siitä saattoi joku tykätäkin, moni itseasiassa arvostaa luontoa. Sitten teistä tuli ideologisia fasis….fanaatikkoja. Ihmetelläänkö vielä lisää kun ei ääniä ropise vihreiden laariin.

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa