Ekoisi: Kaadetaan turhat aidat sisäpihoilta

Helsingissä on lukemattomia kortteleita, joiden sisäpihat on pirstottu taloyhtiökohtaisilla aidoilla.

Tämä on tehotonta tilankäyttöä kaupungissa. Mielestäni nämä taloyhtiöiden rajoja osoittavat aidat voitaisiin useimmissa tapauksissa kaataa.

Myös meidän pihan ja naapurissa sijaitsevan Kumpulan koulukasvitarhan välissä on aita, joka estää vapaan kulkemisen tontilta toiselle. Mielestäni tämä on täysin turhaa.

Ohessa kuusi hyvää syytä taloyhtiöiden aitojen poistamiseen:

– Aitojen poistaminen lisäisi sisäpihojen käyttöä ja viihtyisyyttä.
– Kiinteistöjen arvo nousisi.
– Kiinteistöjen jätehuolto yksinkertaistuisi, mikäli taloyhtiöt muodostaisivat yhden yhteisen jätekatoksen.
– Lapsilla olisi paremmat leikkimahdollisuudet ja -paikat.
– Taloyhtiöt voisivat palkata helpommin yhteisen huoltohenkilön hoitamaan pihaa ja kiinteistöjä.
– Yhteinen piha lisäisi asukkaiden yhteistoimintaa.

Tietysti vapaa liikkuminen tontilta toiselle voisi aiheuttaa myös ylimääräistä kulkua, melua ja muita häiriöitä lähitalojen asukkaille. Uskon, että tämä olisi kuitenkin pienempi haitta kuin aitojen kaatamisesta saavutettu hyöty.

Itse asiassa nuo aidat ovat useimmiten asemakaavan vastaisia. Tiedätkö itse paikan tai sisäpihan, jossa on turha aita?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Kaadetaan turhat aidat sisäpihoilta”

  1. Totta puhut, Leo,
    on kummaa että juuri Hesassa noita aitoja riittää,
    ehkäpä niitä on vähemmän täällä maalla , periferiassa,
    täällä kun immeiset enemmän seurustelevat ja kulkevat aitojen yli….
    ’Jaa noh, ei sentään aina! Mutta privatisointi ja eristäytyminen kaikilla tasoilla on hesalainen ilmiö. Toivottavasti ei siellä ns. vihreissä kaupunginosissa?
    PenaS

  2. Hei! Ihan mielenkiintoisia näkökulmia, jotka voisivat johtaa esim. aluekohtaisemmin keskitettyyn jätehuoltoon (vaikka paikalliset kompostointiratkaisut?), isompiin, paremmin hoidettuihin, lajistoltaan rikkaampiin ”sisäpihapuistoihin” jne. Epäilen kuitenkin kaikkien ideoidesi uutuusarvoa: Esim. monella taloyhtiöllä lienee jo nyt sama isännöitsijä /talkkari. Asukkaiden yhteistoimintaa en näkisi myös minään automaattisena itseisarvona, tärkeämpää olisi keskustella yhteisen toimintakulttuurin sisällöstä, ja siitä, ettei esim. muutamia aktiivisia estettäisi parantamasta yhteisen pihan kasvillisuutta tai viettämästä piknikkiä perheen kesken, silloin kun muut eivät jaksa/pysty tai halua osallistua vastaavaan.

    Lasten paremmista leikkimahdollisuuksista ja -paikoista kaupungissa pitäisi mielestäni kysyä heiltä itseltään! Veikkaan, että aika monen kaupunkilaislapsuudessa mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet omatoimiset kavereiden kesken tehdyt leikkiympäristön laajennukset – juuri naapuruston aitojen yli ja ali tetsaamalla! Jos aitaesirippuja ei olisi, tämä jäisi väliin…

    Naapurustosi Kumpulan koulukasvitarhan aita puolestaan on ehkä enemmän symboli sille, että alue on yksi harvoista – ja varsinkin tämän kokoisista – ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitetuista alueista. Jos aita kaadettaisiin, olisiko sitä enää? (Tuonkin aidan on kyllä varmaan suurin osa halukkaista alueen nuorisosta aikanaan ylittänyt…)

    Kannatan kaupunkiin erilaisia ja epäkaupallisia alueita myös julkisen kaupunkisuunnittelun puolesta!

  3. Hei! Itsekin kannatan turhien aitojen kaatoa. Kumpulan koulukasvitarhan tapauksessa aidoille on kuitenkin selkeä tarve. Alueella saattaa parhaimpina kesinä olla yli 200 lasta ja aidat lisäävät heidän turvallisuuttaan. Lapset saavat vapaasti temmeltää takametsässä eikä ole pelkoa, että katoavat teille tiettymättömille. Toisekseen alue on viljelykäytössä ja sato halutaan jakaa ensisijaisesti toiminnassa mukana oleville lapsille. Jos aitoja ei olisi, lasten saama sato jäisi varmasti nykyistä heikommaksi.
    Kokonaan toinen juttu on se, että alueen käyttöä kaikkien kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi kannattaa suunnitelmallisesti kehittää. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen tavoitteena on, että Kumpulan koulukasvitarha olisi tulevaisuudessa lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus, yhteinen ulko-olohuone.

    • Kiitos hyvästä kommentista Eeva-Maija! Ja kiitos Kumpulan koulukasvitarhasta! Se on todella upea ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Olet varmasti aitojen suhteen oikeassa. Olisikohan tuohon aitaan kuitenkin mahdollista tehdä vaikka useampi portti tms., jolloin ainakin valvottu liikkuminen tulisi mahdolliseksi ja Kumpulan koulukasvitarha ehkä paremmin saavutettavaksi?

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa