Ekoisi: Kaadetaan turhat aidat sisäpihoilta

Helsingissä on lukemattomia kortteleita, joiden sisäpihat on pirstottu taloyhtiökohtaisilla aidoilla.

Tämä on tehotonta tilankäyttöä kaupungissa. Mielestäni nämä taloyhtiöiden rajoja osoittavat aidat voitaisiin useimmissa tapauksissa kaataa.

Myös meidän pihan ja naapurissa sijaitsevan Kumpulan koulukasvitarhan välissä on aita, joka estää vapaan kulkemisen tontilta toiselle. Mielestäni tämä on täysin turhaa.

Ohessa kuusi hyvää syytä taloyhtiöiden aitojen poistamiseen:

– Aitojen poistaminen lisäisi sisäpihojen käyttöä ja viihtyisyyttä.
– Kiinteistöjen arvo nousisi.
– Kiinteistöjen jätehuolto yksinkertaistuisi, mikäli taloyhtiöt muodostaisivat yhden yhteisen jätekatoksen.
– Lapsilla olisi paremmat leikkimahdollisuudet ja -paikat.
– Taloyhtiöt voisivat palkata helpommin yhteisen huoltohenkilön hoitamaan pihaa ja kiinteistöjä.
– Yhteinen piha lisäisi asukkaiden yhteistoimintaa.

Tietysti vapaa liikkuminen tontilta toiselle voisi aiheuttaa myös ylimääräistä kulkua, melua ja muita häiriöitä lähitalojen asukkaille. Uskon, että tämä olisi kuitenkin pienempi haitta kuin aitojen kaatamisesta saavutettu hyöty.

Itse asiassa nuo aidat ovat useimmiten asemakaavan vastaisia. Tiedätkö itse paikan tai sisäpihan, jossa on turha aita?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Kaadetaan turhat aidat sisäpihoilta”

  1. Totta puhut, Leo,
    on kummaa että juuri Hesassa noita aitoja riittää,
    ehkäpä niitä on vähemmän täällä maalla , periferiassa,
    täällä kun immeiset enemmän seurustelevat ja kulkevat aitojen yli….
    ’Jaa noh, ei sentään aina! Mutta privatisointi ja eristäytyminen kaikilla tasoilla on hesalainen ilmiö. Toivottavasti ei siellä ns. vihreissä kaupunginosissa?
    PenaS

    Vastaa
  2. Hei! Ihan mielenkiintoisia näkökulmia, jotka voisivat johtaa esim. aluekohtaisemmin keskitettyyn jätehuoltoon (vaikka paikalliset kompostointiratkaisut?), isompiin, paremmin hoidettuihin, lajistoltaan rikkaampiin ”sisäpihapuistoihin” jne. Epäilen kuitenkin kaikkien ideoidesi uutuusarvoa: Esim. monella taloyhtiöllä lienee jo nyt sama isännöitsijä /talkkari. Asukkaiden yhteistoimintaa en näkisi myös minään automaattisena itseisarvona, tärkeämpää olisi keskustella yhteisen toimintakulttuurin sisällöstä, ja siitä, ettei esim. muutamia aktiivisia estettäisi parantamasta yhteisen pihan kasvillisuutta tai viettämästä piknikkiä perheen kesken, silloin kun muut eivät jaksa/pysty tai halua osallistua vastaavaan.

    Lasten paremmista leikkimahdollisuuksista ja -paikoista kaupungissa pitäisi mielestäni kysyä heiltä itseltään! Veikkaan, että aika monen kaupunkilaislapsuudessa mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet omatoimiset kavereiden kesken tehdyt leikkiympäristön laajennukset – juuri naapuruston aitojen yli ja ali tetsaamalla! Jos aitaesirippuja ei olisi, tämä jäisi väliin…

    Naapurustosi Kumpulan koulukasvitarhan aita puolestaan on ehkä enemmän symboli sille, että alue on yksi harvoista – ja varsinkin tämän kokoisista – ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitetuista alueista. Jos aita kaadettaisiin, olisiko sitä enää? (Tuonkin aidan on kyllä varmaan suurin osa halukkaista alueen nuorisosta aikanaan ylittänyt…)

    Kannatan kaupunkiin erilaisia ja epäkaupallisia alueita myös julkisen kaupunkisuunnittelun puolesta!

    Vastaa
  3. Hei! Itsekin kannatan turhien aitojen kaatoa. Kumpulan koulukasvitarhan tapauksessa aidoille on kuitenkin selkeä tarve. Alueella saattaa parhaimpina kesinä olla yli 200 lasta ja aidat lisäävät heidän turvallisuuttaan. Lapset saavat vapaasti temmeltää takametsässä eikä ole pelkoa, että katoavat teille tiettymättömille. Toisekseen alue on viljelykäytössä ja sato halutaan jakaa ensisijaisesti toiminnassa mukana oleville lapsille. Jos aitoja ei olisi, lasten saama sato jäisi varmasti nykyistä heikommaksi.
    Kokonaan toinen juttu on se, että alueen käyttöä kaikkien kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi kannattaa suunnitelmallisesti kehittää. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen tavoitteena on, että Kumpulan koulukasvitarha olisi tulevaisuudessa lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus, yhteinen ulko-olohuone.

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä kommentista Eeva-Maija! Ja kiitos Kumpulan koulukasvitarhasta! Se on todella upea ja ainutlaatuinen kokonaisuus. Olet varmasti aitojen suhteen oikeassa. Olisikohan tuohon aitaan kuitenkin mahdollista tehdä vaikka useampi portti tms., jolloin ainakin valvottu liikkuminen tulisi mahdolliseksi ja Kumpulan koulukasvitarha ehkä paremmin saavutettavaksi?

      Vastaa

Jätä kommentti

Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli