Saako päiväkotilapsi olla vegaani?

Vaikka lapsi on vielä kotona, olemme joutuneet miettineet jo myös päivähoitomahdollisuuksia.

Onneksi Helsingin Käpylässä ja kotikulmilla tuntuu olevan todella paljon hyviä päiväkoteja.

Taannoin kävimme tutustumassa esimerkiksi aivan ihanaan päiväkoti Luonnossa kotonaan Mörrintupaan. Lisäksi vierailimme viime viikonloppuna lähikulmilla sijaitsevan steinerpäiväkoti Pellavan syystapahtumassa.

Kaikesta huolimatta vähän jännittää, miten lapsen vegaaniruoka järjestyy päivähoidossa. Varsinkin kun eri puolilta Suomea kuulee muiden vegaanituttujen uskomattomia tarinoita aiheesta.

Hiljattain erään tuttavani lapsi oli aloittamassa päivähoitoa. Päiväkodin keittäjät olivat sanoneet, että vegaaniruoka kyllä onnistuu, mutta vain siinä tapauksessa, että he saavat neuvolasta lapun, jossa kerrotaan, että myös neuvola on asiasta tietoinen.

Millä ihmeen perusteella lapsen vegaaniruokaan tarvitaan neuvolan lupa? Pitäisikö myös lihansyöjälapsilta vaatia vastaavaa?

No tuttavani hankki lapun neuvolasta ja kävi sopimassa asiasta päiväkodin keittäjän kanssa. Vastaanotto oli ollut ymmärtäväinen ja keittäjä oli hankkinut erikseen kauramaidot, siniset keijut ja sen sellaiset. Lopulta kuitenkin selvisi, että varsinaiset ruuat tulevat suurkeittiöstä. Asiasta piti sopia siis vielä suurkeittiön kanssa.

Asiasta kuullessaan suurkeittiön vastaava oli mennyt shokkiin. Ajatus siitä, että joissain lapsiperheissä syötäisiin kasvisruokaa, oli ollut täysin käsittämätön. Hän oli ihmetellyt, että mitä lapsi ylipäätään saa syödäkseen ja onko tämmöinen edes laillista. Suurkeittiöllä ei ollut kuulemma koskaan ollut edes lakto-ovo-kasvissyöjälasta asiakkaana, joten järkytys vegaanilapsesta oli ollut suuri.

Tuttavani sitten selitti moneen kertaan mitä vegaanit syövät ja lähetti lisätietoja ravitsemuksellisiin kysymyksiin liittyen. Pitkän keskustelun päätteeksi suurkeittiön vastaava tiivisti tilanteen toteamukseen, että syöttehän sentään kalaa – sillä voi korvata lihat. Tuttavalleni iski tässä vaiheessa epätoivo.

Voiko jossain tosiaan olla suurkeittiö, joka ei ole koskaan edes kuullut, että lapsi voi olla kasvissyöjä?

Tuttavani tapauksessa kävi lopulta niin, että Vegaaniliiton materiaalit (ks. pdf) luettuaan suurkeittiö lupasi hoitaa lapselle vegaaniruokaa. Kyseessä on jälleen yksi erinomainen esimerkki sekä käsittämättömästä ymmärtämättömyydestä mutta toisaalta erinomaisen hyvästä tahdosta ja joustavuudesta asiaa kohtaan.

On hämmentävää, miten isoja paikkakuntakohtaisia eroja päiväkotien ruokavalioissa on. Olen esimerkiksi kuullut, että Jyväskylässä vegaaniruoka ei ole ongelma, kun taas esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa asiaan suhtaudutaan vaihtelevasti.

Millaisia kokemuksia Sinulla on lapsen kasvis- tai vegaaniruokavaliosta päiväkodissa?

Lapsen kehityksen ja terveyden sekä ympäristön kannalta olisi tietysti parasta, jos päiväkodeissakin olisi lähtökohtaisesti tarjolla terveellistä kasvisruokaa. Sekaruokaa (liharuokaa) voisi sitten saada erikseen pyytämällä.

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

19 kommenttia artikkeliin ”Saako päiväkotilapsi olla vegaani?”

  1. Kuulostaa oudolta että joku olisi shokkiin tuollaisesta mennyt. Omien lapsieni kohdalla lakto-ovo-kasvisruokavaliota ei ole sen kummemmin ihmetelty ja ajoittain ruoka on myös vegaaneille sopivaa.

    Päiväkodin henkilökunnan vaihtuvuus on suurta ja joskus on muutaman viikon työrupeamaa ollut suorittamassa henkilöitä jotka noudattavat kasvisruokavaliota eikä asia ole käsittääkseni ongelmaa tuottanut.

    Vastaa
  2. Tämänhetkisissä virallisissa ravitsemussuosituksissa lukee, että kasvisruoka lapsille on ok, vegaaniruoka ei ja että päivähoidossa ruoka tehdään ravitsemussuositusten mukaisesti. Neuvolan tehtävä on ohjeistaa vanhempia siitä, mitkä nykysuositukset ovat. Sen jälkeen vanhemmat saavat toimia niin kuin parhaaksi näkevät. Joku antaa suositusten vastaisesti tuttipullosta vellejä nelikuiselle tai janojuomaksi mehua leikki-ikäisellle. Toinen antaa vain vegaaniruokaa.

    Eli siis, kun yksittäiset työntekijät on ohjeistettu ja koulutettu menemään suositusten mukaan, niin paras lähestymistapa olisi pyrkiä muuttamaan niitä suosituksia. Ihan hyvä, että joustoa löytyy, mutta yksittäisten työntekijöiden tietämättömyyden taivastelu kertoo vain siitä, että ko. taivastelijalla ei ole mitään käsitystä siitä, miten järjestelmä toimii.

    Vastaa
  3. Itse vein lapseni muutama kuukausi sitten perhepäivähoitajalle ja jännitin ruokavaliota, emme syö lihaa, mutta käytämme maitotuotteita ja kalaa. Ajattelin, että päiväkodissa asia hoituisi helposti ja pph:lle, jolla on neljä lasta ja itse tekee ruuan, asia voisi olla suurempi kynnys. Mutta pph on ollut aivan mahtava asian suhteen; sanoi ettei ikinä ole kasvisruokaa tehnyt, mutta ilmanmuuta sitoutuu ja kunnioittaa valintaamme, kunhan saa tukea meiltä vanhemmilta. Ja itseasiassa hoitosopimuksessa oli kohta, jossa vanhempien oma ilmoitus riittää kasvisruokavalioon (kuntana Kouvola)..
    Tämän jälkeen olikin sitten helppo viedä kassillinen kestovaippoja ja perehdyttää hoitaja myös niihin! Ja onpa meidän likka ensimmäinen kestoilijakin, vaikka hommia hoitaja tehnyt melkein 30 vuotta!

    Vastaa
  4. Meillä täällä Jyväskylässä omat lapset ovat olleet aina pienessä yksityisessä päiväkodissa, johon ruoka tulee pienestä erillisestä keittiöstä, missä ruoan alkuperään kiinnitetään huomiota ja ruoka on hyvin kasvispainotteista. Meidän perheemme siis syö lihaakin, mutta etenkin esikoinen ja minä syömme hyvin kasvispainotteista ruokaa. Esikoinen on nyt Steinerpäiväkodin eskarissa, jossa ruoka tehdään omassa keittiössä luomuaineksista ja se on täysin kasvisruokaa, kalaa käyttävät ihan satunnaisia kertoja viiden viikon ruokalistassa. Olemme olleet siis ruoan puolesta hyvässä asemassa sen suhteen, ettei kaupunki ole ikinä myöntänyt meille kunnallista hoitopaikkaa.

    Vastaa
  5. Mielestäni tähän liittyy laajempi kysymys siitä, kuinka pitkälle ns. ryhmäpalveluissa pitää joustaa yksilön oikeuksien / vakaumuksen vuoksi. Ymmärrän aika hyvin, että ihan kaikkeen ei voida suostua mm. kustannussyistä, kun nykyisin ”puolella” lapsista on jo allergioiden takia rajoitteita tai sitten uskontoon / muuhun vakaumukseen liittyviä ruokavalioita. Ei tarvitse kovin montaa vuosikymmentä mennä taaksepäin, kun kouluissa ja päiväkodeissa oli tarjolla vain yksi vaihtoehto, ja jos se ei kelpaa, sai olla syömättä. Siihen ei tarvitse tietenkään pyrkiä takaisin, mutta jos henkilö/perhe saa ”mielivaltaisesti” määrätä mitä hänen lapselleen eri ryhmätilanteissa saa ja ei saa tarjota, on kohta jokaisella eri ruoat ja silloin työhön käytetty aika ja hinta ovat jotain ihan muuta kuin siihen varatut määrärahat. Yksityinen sektori voi toki nostaa hoitomaksuja sitä mukaa kun eri yksilöllisten ruokavalioiden toteuttaminen hankaloituu. Mielestäni helpointa olisi, kuten jo nykykäytäntö näyttäisi olevan, että tarjolla on joko pelkkää ovo-lakto-kasvisruokaa tai sitten kaksi eri vaihtoehtoista ruokaa, esim. liha ja kasvis, joka joskus voisi olla vegaaninenkin. En tiedä olisiko se tarkoituksenmukaista ja helposti järjestettävissä, että kaikille tarjottaisiin vain vegaaniruokaa (luultavasti ainakin siitä nousisi äläkkä ns. perusperheiden taholta), ja kotioloissa voisi sitten nauttia pihviä ne ketkä sitä haluavat. Mutta siis pääpointtini oli se, kuinka pitkälle ja millä perusteilla voi vaatia (julkisia) kouluja/päiväkoteja/vanhainkoteja joustamaan erilaisten vakaumusten vuoksi, jotka eivät ole ainakaan vähenemään päin. Steiner- ym. ideologisissa yksityishoitopaikoissa on melko samanhenkisten perheiden lapsia, jolloin koko porukka voi olla vaikka vegaanisella ruoalla ilman sen kummempaa äläkkää ja muutenkin yksityisellä sektorilla hoitomaksuilla voi kompensoida mahdollisia ruokavalion hinnan ja/tai vaivannäön kuluja.

    Vastaa
  6. Minusta ravitsemussuosituksen sanat ”vahvat eettiset periaatteet” on hyvä linjaus.

    Olemme partiossa, ihan omassa lippukunnassa eli en puhu koko liikkeen puolesta, linjanneet niin, että kenenkään ei tarvitse jäädä nälkäiseksi, mutta että esimerkiksi tavallinen jogurtti korvataan mehukeitolla eikä kalliimmalla soijajogurtilla, oli sitten syynä maitoallergia tai vegaanius.

    Vastaa
  7. Mistä otetaan rahoitus vegaanilasten ruokiin, kun jo nyt liharuoan vaihtoehtona on lakto-ovo-vege? Käsittääkseni päiväkodeissa ja kouluissa on suurempiakin ongelmia kuten kaiken tarjotun ruoan laatu (HUOM! Ei Helsingissä ainakaan ruokalistojen perusteella :)), ryhmäkoot, ”erityis”lapsien kasvava määrä, koulurakennusten taso (homekoulut) jne.

    Kuinka pitkälle yksilön oikeudet, jotka kustannetaan verovaroista, ulottuvat? Kuntataloudessa asioita pitää priorisoida ja siinä mittakaavassa päiväkotien ja koulujen vegaaniruokavaliottomuus on ns. first world problem, kun taas nyt paljon esillä olevat lastensuojeluongelmat ja nuorten syrjäytyminen jotain ihan muuta.
    Usein kuulee valitusta myös sairaaloiden ruoan tasosta, joten jos pitäisi valita, kumpaan laitetaan resurssit: erityisruokavalioihin vai kaikille tarjottavaan ruokaan, minusta vastauksen pitäisi olla selvä.

    Vastaa
  8. En vaan voi ymmärtää että joku kehtaa vaatia tuollaisia joustoja julkisiin palveluihin. Resurssit on rajalliset ja tärkeämpiäkin rahareikiä löytyy. En voi kun ihmetellä miten viitsitte tehdä lapsenne elämästä noin hankalaa. Entä kun lapsi kyläilee kavereillaan isompana, onko hänellä aina omat eväät mukana?

    Vastaa
    • Vegaaniruokavalio on myös poliittinen kannanotto terveellisen, ympäristöystävällisen ja eläinten oikeuksia kunnioittavan ruokavalion puolesta. Mielestäni on kohtuutonta vaatia, että jokaisen, joka haluaa käyttää julkisia palveluita, pitäisi syödä lihaa. Kyse on siitä, että on Gandhia mukaille itse omassa elämässä se muutos, jonka toivoo yhteiskunnassa laajemmin näkevän.

      Kun noudatamme itsekin vegaaniruokavaliota, olisi lapselle eri ruuan tekeminen paljon hankalampaa. Myöhemmin lapsi saa sitten itse valita ruokavalionsa. Toki erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa on usein hankalaa pyytää muita joustamaan oman ruokavalionsa suhteen.

      Vastaa
  9. Onko kasvisruoka oikeasti sen kalliimpaa kuin sekaruoka, jos siis käyttää myös maitoa ja munaa?

    Vegaaniruoankin voi kai tehdä edullisesti, mutta se menee jo melko yksipuoliseksi. Tosin melkein uskoisin, että vaikka vegaaniperheen lapsi joutuisi päivähoidossa syömään yksipuolisesti, niin hän taas kotona saa monipuolisempaa ja ravitsemuksellisesti täysipainoisempaa ruokaa kuin moni tavisperheen muksu.

    Vastaa
  10. Julkiset palvelut tai mikään muukaan taho ei ”pakota syömään lihaa”, siksi lähes joka paikassa on vaihtoehtona se lakto-ovo-vege- ruoka, joka joskus voi olla vegaaninenkin. Minusta vegaaniruokaa tai mitään muutakaan erikoisruokavaliota on turha vaatia vähäisistä verorahoista automaattisesti ja nykyään allergiaruokavalion ruokaakaan ei saa yhtä helposti kuin ennen.
    On eri asia elää oman ideologiansa mukaisesti omalla kustannuksellaan kuin vaatia sen toteuttamista rajallisista julkisista varoista – joita moni muukin taho tarvitsee ja useimmat jopa enemmän.

    Ihan mielenkiinnosta; tarjoatteko te lihaa syöville tuttavillenne liharuokaa, jos joku haluaa saada proteiininsa ehdottomasti lihasta. Jos ette, miksi teille pitäisi tarjota vegaaniruokaa?

    Vastaa
  11. Oman kokemukseni mukaan ainakaan Helsingin kaupunki ei suhtautunut muutama vuosi sitten kovinkaan suopeasti, jos työntekijä päiväkodissa oli vegaani. Lasten parissa työskentelevä henkilökunta ruokaili lasten kanssa, ja olisin mieluusti syönyt talon ruokia- niitä kuitenkin kieltäydyttiin tekemästä, koska kyseessä ei ollut terveydellinen syy. Vetosin eettiseen vakaumukseen ja buddhalaiseen maailmankatsomukseen, ja siihen että muillekin vakaumuksille kyetään tekemään ruoka, mutta ei onnistunut. Silti muistutettiin siitä miten tärkeää on, että kaikki syövät suunnilleen samaa ruokaa, koska kyse on esimerkkiruokailijasta.

    Vaihdoin muista syistä työpaikkaa ennen kuin ehdin miettiä asiaa enempää. Tapauksen ansiosta olen hyvin skeptinen kaupungin päiväkoteja kohtaan tässä asiassa, ja toivon sen muuttuneen sittemmin. Pistäisin enemmän toivoa Steiner-tai luontopäiväkoteihin, niihin tosin voi olla pitkät jonot, joten varautukaa paria vuotta aiemmin jättämään hakemuksia 🙂

    Vastaa
  12. Kaikilla postaajilla ei näköjään ole tietoa vegaanisuudesta lainkaan. Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin olla hankalia niin kuin moni antaa siitä kuvan. Vegaaneilla on samaa ruokaa kuin sekasyöjilläki, mutta vain eri raaka-aineista. Pitää myös muistaa, että ihminen on luotu vegaaniksi ja se on fakta. Olen itse vegaani ja omaan vahvat tiedot asioista turha tulla pätemään ottakaa selvää toki netistä jos asia kiinnostaa. Kysymys: tulisiko vegaanilapsen saada vegaaniruokaa päiväkodissa. Tietysti tulisi. Se ei ole paljon kalliimpaa ja vaihtoehtona voitaisiin miettiä vegaanilapsen vanhemmille pientä lisämaksua ruoasta, jos se eräitä ahdasmielisiä veronmaksajia haittaa. Sara: ööö.. nyt mielestäni puhuttiin julkisista sektoreista eikö ?? En tarjoa sekasyöjä ystävilleni lihaa, enkä velvoita heitä tarjoamaan minulle vegesafkaa. En ylipäätään ymmärrä miksi ruoasta pidetään tämmöinen haloo c’moon se on vaan ruokaa eikä se keneltäkään ole pois, jos joku haluaa esim. Oman terveytensä vuoksi olla vegaani. Kaikilla on oikeus nauttia samoista oikeuksista. Siinä ei ole mitään itsekästä vaatia vegaaniruokaa päinvastoin kaikilla on oikeus mielipiteisiin osa osoittaa sen vegaanisuudella ymmärtäen kysynnän- ja tarjonnan lain. Vegaanisuus julkisilla sektoreilla ei myöskään ole niin suuri rahareikä, että tämä oikeasti olisi ongelma, koska vegaania on vielä suht pieni määrä.

    Vastaa
  13. Meilläkin lapsella vegaaninen ruoka, ja osittain tämän johdosta emme kunnallista päivähoitoa pitäneet toimivanan vaihtoehtona. Onneksi aivan vieressämme (Suutarila, Helsinki) on päiväkoti Verso (http://www.paivakotiverso.fi/arvomme.htm), jossa (kasvis-)ruokavalio ei pitäisi olla ongelma, ja vieläpä oli tilaa jo kolmen kuukauden päästä :). Heillä oli työntekijänä vegaani, ja toimitusjohtajakin jonkinasteinen kasvissyöjä. Halusin laittaa linkin, sillä itse en löytänyt netistä hakemalla päiväkotia jossa oltaisiin selkeästi myönteisiä vegaaniselle ruokavaliolle. Pitäisiköhän vegaaniliiton pitää listaa, kuten ravintoloista?

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/