Saako päiväkotilapsi olla vegaani?

Vaikka lapsi on vielä kotona, olemme joutuneet miettineet jo myös päivähoitomahdollisuuksia.

Onneksi Helsingin Käpylässä ja kotikulmilla tuntuu olevan todella paljon hyviä päiväkoteja.

Taannoin kävimme tutustumassa esimerkiksi aivan ihanaan päiväkoti Luonnossa kotonaan Mörrintupaan. Lisäksi vierailimme viime viikonloppuna lähikulmilla sijaitsevan steinerpäiväkoti Pellavan syystapahtumassa.

Kaikesta huolimatta vähän jännittää, miten lapsen vegaaniruoka järjestyy päivähoidossa. Varsinkin kun eri puolilta Suomea kuulee muiden vegaanituttujen uskomattomia tarinoita aiheesta.

Hiljattain erään tuttavani lapsi oli aloittamassa päivähoitoa. Päiväkodin keittäjät olivat sanoneet, että vegaaniruoka kyllä onnistuu, mutta vain siinä tapauksessa, että he saavat neuvolasta lapun, jossa kerrotaan, että myös neuvola on asiasta tietoinen.

Millä ihmeen perusteella lapsen vegaaniruokaan tarvitaan neuvolan lupa? Pitäisikö myös lihansyöjälapsilta vaatia vastaavaa?

No tuttavani hankki lapun neuvolasta ja kävi sopimassa asiasta päiväkodin keittäjän kanssa. Vastaanotto oli ollut ymmärtäväinen ja keittäjä oli hankkinut erikseen kauramaidot, siniset keijut ja sen sellaiset. Lopulta kuitenkin selvisi, että varsinaiset ruuat tulevat suurkeittiöstä. Asiasta piti sopia siis vielä suurkeittiön kanssa.

Asiasta kuullessaan suurkeittiön vastaava oli mennyt shokkiin. Ajatus siitä, että joissain lapsiperheissä syötäisiin kasvisruokaa, oli ollut täysin käsittämätön. Hän oli ihmetellyt, että mitä lapsi ylipäätään saa syödäkseen ja onko tämmöinen edes laillista. Suurkeittiöllä ei ollut kuulemma koskaan ollut edes lakto-ovo-kasvissyöjälasta asiakkaana, joten järkytys vegaanilapsesta oli ollut suuri.

Tuttavani sitten selitti moneen kertaan mitä vegaanit syövät ja lähetti lisätietoja ravitsemuksellisiin kysymyksiin liittyen. Pitkän keskustelun päätteeksi suurkeittiön vastaava tiivisti tilanteen toteamukseen, että syöttehän sentään kalaa – sillä voi korvata lihat. Tuttavalleni iski tässä vaiheessa epätoivo.

Voiko jossain tosiaan olla suurkeittiö, joka ei ole koskaan edes kuullut, että lapsi voi olla kasvissyöjä?

Tuttavani tapauksessa kävi lopulta niin, että Vegaaniliiton materiaalit (ks. pdf) luettuaan suurkeittiö lupasi hoitaa lapselle vegaaniruokaa. Kyseessä on jälleen yksi erinomainen esimerkki sekä käsittämättömästä ymmärtämättömyydestä mutta toisaalta erinomaisen hyvästä tahdosta ja joustavuudesta asiaa kohtaan.

On hämmentävää, miten isoja paikkakuntakohtaisia eroja päiväkotien ruokavalioissa on. Olen esimerkiksi kuullut, että Jyväskylässä vegaaniruoka ei ole ongelma, kun taas esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa asiaan suhtaudutaan vaihtelevasti.

Millaisia kokemuksia Sinulla on lapsen kasvis- tai vegaaniruokavaliosta päiväkodissa?

Lapsen kehityksen ja terveyden sekä ympäristön kannalta olisi tietysti parasta, jos päiväkodeissakin olisi lähtökohtaisesti tarjolla terveellistä kasvisruokaa. Sekaruokaa (liharuokaa) voisi sitten saada erikseen pyytämällä.

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

19 kommenttia artikkeliin ”Saako päiväkotilapsi olla vegaani?”

  1. Kuulostaa oudolta että joku olisi shokkiin tuollaisesta mennyt. Omien lapsieni kohdalla lakto-ovo-kasvisruokavaliota ei ole sen kummemmin ihmetelty ja ajoittain ruoka on myös vegaaneille sopivaa.

    Päiväkodin henkilökunnan vaihtuvuus on suurta ja joskus on muutaman viikon työrupeamaa ollut suorittamassa henkilöitä jotka noudattavat kasvisruokavaliota eikä asia ole käsittääkseni ongelmaa tuottanut.

  2. Tämänhetkisissä virallisissa ravitsemussuosituksissa lukee, että kasvisruoka lapsille on ok, vegaaniruoka ei ja että päivähoidossa ruoka tehdään ravitsemussuositusten mukaisesti. Neuvolan tehtävä on ohjeistaa vanhempia siitä, mitkä nykysuositukset ovat. Sen jälkeen vanhemmat saavat toimia niin kuin parhaaksi näkevät. Joku antaa suositusten vastaisesti tuttipullosta vellejä nelikuiselle tai janojuomaksi mehua leikki-ikäisellle. Toinen antaa vain vegaaniruokaa.

    Eli siis, kun yksittäiset työntekijät on ohjeistettu ja koulutettu menemään suositusten mukaan, niin paras lähestymistapa olisi pyrkiä muuttamaan niitä suosituksia. Ihan hyvä, että joustoa löytyy, mutta yksittäisten työntekijöiden tietämättömyyden taivastelu kertoo vain siitä, että ko. taivastelijalla ei ole mitään käsitystä siitä, miten järjestelmä toimii.

  3. Itse vein lapseni muutama kuukausi sitten perhepäivähoitajalle ja jännitin ruokavaliota, emme syö lihaa, mutta käytämme maitotuotteita ja kalaa. Ajattelin, että päiväkodissa asia hoituisi helposti ja pph:lle, jolla on neljä lasta ja itse tekee ruuan, asia voisi olla suurempi kynnys. Mutta pph on ollut aivan mahtava asian suhteen; sanoi ettei ikinä ole kasvisruokaa tehnyt, mutta ilmanmuuta sitoutuu ja kunnioittaa valintaamme, kunhan saa tukea meiltä vanhemmilta. Ja itseasiassa hoitosopimuksessa oli kohta, jossa vanhempien oma ilmoitus riittää kasvisruokavalioon (kuntana Kouvola)..
    Tämän jälkeen olikin sitten helppo viedä kassillinen kestovaippoja ja perehdyttää hoitaja myös niihin! Ja onpa meidän likka ensimmäinen kestoilijakin, vaikka hommia hoitaja tehnyt melkein 30 vuotta!

  4. Meillä täällä Jyväskylässä omat lapset ovat olleet aina pienessä yksityisessä päiväkodissa, johon ruoka tulee pienestä erillisestä keittiöstä, missä ruoan alkuperään kiinnitetään huomiota ja ruoka on hyvin kasvispainotteista. Meidän perheemme siis syö lihaakin, mutta etenkin esikoinen ja minä syömme hyvin kasvispainotteista ruokaa. Esikoinen on nyt Steinerpäiväkodin eskarissa, jossa ruoka tehdään omassa keittiössä luomuaineksista ja se on täysin kasvisruokaa, kalaa käyttävät ihan satunnaisia kertoja viiden viikon ruokalistassa. Olemme olleet siis ruoan puolesta hyvässä asemassa sen suhteen, ettei kaupunki ole ikinä myöntänyt meille kunnallista hoitopaikkaa.

  5. Mielestäni tähän liittyy laajempi kysymys siitä, kuinka pitkälle ns. ryhmäpalveluissa pitää joustaa yksilön oikeuksien / vakaumuksen vuoksi. Ymmärrän aika hyvin, että ihan kaikkeen ei voida suostua mm. kustannussyistä, kun nykyisin ”puolella” lapsista on jo allergioiden takia rajoitteita tai sitten uskontoon / muuhun vakaumukseen liittyviä ruokavalioita. Ei tarvitse kovin montaa vuosikymmentä mennä taaksepäin, kun kouluissa ja päiväkodeissa oli tarjolla vain yksi vaihtoehto, ja jos se ei kelpaa, sai olla syömättä. Siihen ei tarvitse tietenkään pyrkiä takaisin, mutta jos henkilö/perhe saa ”mielivaltaisesti” määrätä mitä hänen lapselleen eri ryhmätilanteissa saa ja ei saa tarjota, on kohta jokaisella eri ruoat ja silloin työhön käytetty aika ja hinta ovat jotain ihan muuta kuin siihen varatut määrärahat. Yksityinen sektori voi toki nostaa hoitomaksuja sitä mukaa kun eri yksilöllisten ruokavalioiden toteuttaminen hankaloituu. Mielestäni helpointa olisi, kuten jo nykykäytäntö näyttäisi olevan, että tarjolla on joko pelkkää ovo-lakto-kasvisruokaa tai sitten kaksi eri vaihtoehtoista ruokaa, esim. liha ja kasvis, joka joskus voisi olla vegaaninenkin. En tiedä olisiko se tarkoituksenmukaista ja helposti järjestettävissä, että kaikille tarjottaisiin vain vegaaniruokaa (luultavasti ainakin siitä nousisi äläkkä ns. perusperheiden taholta), ja kotioloissa voisi sitten nauttia pihviä ne ketkä sitä haluavat. Mutta siis pääpointtini oli se, kuinka pitkälle ja millä perusteilla voi vaatia (julkisia) kouluja/päiväkoteja/vanhainkoteja joustamaan erilaisten vakaumusten vuoksi, jotka eivät ole ainakaan vähenemään päin. Steiner- ym. ideologisissa yksityishoitopaikoissa on melko samanhenkisten perheiden lapsia, jolloin koko porukka voi olla vaikka vegaanisella ruoalla ilman sen kummempaa äläkkää ja muutenkin yksityisellä sektorilla hoitomaksuilla voi kompensoida mahdollisia ruokavalion hinnan ja/tai vaivannäön kuluja.

  6. Minusta ravitsemussuosituksen sanat ”vahvat eettiset periaatteet” on hyvä linjaus.

    Olemme partiossa, ihan omassa lippukunnassa eli en puhu koko liikkeen puolesta, linjanneet niin, että kenenkään ei tarvitse jäädä nälkäiseksi, mutta että esimerkiksi tavallinen jogurtti korvataan mehukeitolla eikä kalliimmalla soijajogurtilla, oli sitten syynä maitoallergia tai vegaanius.

  7. Mistä otetaan rahoitus vegaanilasten ruokiin, kun jo nyt liharuoan vaihtoehtona on lakto-ovo-vege? Käsittääkseni päiväkodeissa ja kouluissa on suurempiakin ongelmia kuten kaiken tarjotun ruoan laatu (HUOM! Ei Helsingissä ainakaan ruokalistojen perusteella :)), ryhmäkoot, ”erityis”lapsien kasvava määrä, koulurakennusten taso (homekoulut) jne.

    Kuinka pitkälle yksilön oikeudet, jotka kustannetaan verovaroista, ulottuvat? Kuntataloudessa asioita pitää priorisoida ja siinä mittakaavassa päiväkotien ja koulujen vegaaniruokavaliottomuus on ns. first world problem, kun taas nyt paljon esillä olevat lastensuojeluongelmat ja nuorten syrjäytyminen jotain ihan muuta.
    Usein kuulee valitusta myös sairaaloiden ruoan tasosta, joten jos pitäisi valita, kumpaan laitetaan resurssit: erityisruokavalioihin vai kaikille tarjottavaan ruokaan, minusta vastauksen pitäisi olla selvä.

  8. En vaan voi ymmärtää että joku kehtaa vaatia tuollaisia joustoja julkisiin palveluihin. Resurssit on rajalliset ja tärkeämpiäkin rahareikiä löytyy. En voi kun ihmetellä miten viitsitte tehdä lapsenne elämästä noin hankalaa. Entä kun lapsi kyläilee kavereillaan isompana, onko hänellä aina omat eväät mukana?

    • Vegaaniruokavalio on myös poliittinen kannanotto terveellisen, ympäristöystävällisen ja eläinten oikeuksia kunnioittavan ruokavalion puolesta. Mielestäni on kohtuutonta vaatia, että jokaisen, joka haluaa käyttää julkisia palveluita, pitäisi syödä lihaa. Kyse on siitä, että on Gandhia mukaille itse omassa elämässä se muutos, jonka toivoo yhteiskunnassa laajemmin näkevän.

      Kun noudatamme itsekin vegaaniruokavaliota, olisi lapselle eri ruuan tekeminen paljon hankalampaa. Myöhemmin lapsi saa sitten itse valita ruokavalionsa. Toki erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa on usein hankalaa pyytää muita joustamaan oman ruokavalionsa suhteen.

  9. Onko kasvisruoka oikeasti sen kalliimpaa kuin sekaruoka, jos siis käyttää myös maitoa ja munaa?

    Vegaaniruoankin voi kai tehdä edullisesti, mutta se menee jo melko yksipuoliseksi. Tosin melkein uskoisin, että vaikka vegaaniperheen lapsi joutuisi päivähoidossa syömään yksipuolisesti, niin hän taas kotona saa monipuolisempaa ja ravitsemuksellisesti täysipainoisempaa ruokaa kuin moni tavisperheen muksu.

  10. Julkiset palvelut tai mikään muukaan taho ei ”pakota syömään lihaa”, siksi lähes joka paikassa on vaihtoehtona se lakto-ovo-vege- ruoka, joka joskus voi olla vegaaninenkin. Minusta vegaaniruokaa tai mitään muutakaan erikoisruokavaliota on turha vaatia vähäisistä verorahoista automaattisesti ja nykyään allergiaruokavalion ruokaakaan ei saa yhtä helposti kuin ennen.
    On eri asia elää oman ideologiansa mukaisesti omalla kustannuksellaan kuin vaatia sen toteuttamista rajallisista julkisista varoista – joita moni muukin taho tarvitsee ja useimmat jopa enemmän.

    Ihan mielenkiinnosta; tarjoatteko te lihaa syöville tuttavillenne liharuokaa, jos joku haluaa saada proteiininsa ehdottomasti lihasta. Jos ette, miksi teille pitäisi tarjota vegaaniruokaa?

  11. Oman kokemukseni mukaan ainakaan Helsingin kaupunki ei suhtautunut muutama vuosi sitten kovinkaan suopeasti, jos työntekijä päiväkodissa oli vegaani. Lasten parissa työskentelevä henkilökunta ruokaili lasten kanssa, ja olisin mieluusti syönyt talon ruokia- niitä kuitenkin kieltäydyttiin tekemästä, koska kyseessä ei ollut terveydellinen syy. Vetosin eettiseen vakaumukseen ja buddhalaiseen maailmankatsomukseen, ja siihen että muillekin vakaumuksille kyetään tekemään ruoka, mutta ei onnistunut. Silti muistutettiin siitä miten tärkeää on, että kaikki syövät suunnilleen samaa ruokaa, koska kyse on esimerkkiruokailijasta.

    Vaihdoin muista syistä työpaikkaa ennen kuin ehdin miettiä asiaa enempää. Tapauksen ansiosta olen hyvin skeptinen kaupungin päiväkoteja kohtaan tässä asiassa, ja toivon sen muuttuneen sittemmin. Pistäisin enemmän toivoa Steiner-tai luontopäiväkoteihin, niihin tosin voi olla pitkät jonot, joten varautukaa paria vuotta aiemmin jättämään hakemuksia 🙂

  12. Kaikilla postaajilla ei näköjään ole tietoa vegaanisuudesta lainkaan. Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin olla hankalia niin kuin moni antaa siitä kuvan. Vegaaneilla on samaa ruokaa kuin sekasyöjilläki, mutta vain eri raaka-aineista. Pitää myös muistaa, että ihminen on luotu vegaaniksi ja se on fakta. Olen itse vegaani ja omaan vahvat tiedot asioista turha tulla pätemään ottakaa selvää toki netistä jos asia kiinnostaa. Kysymys: tulisiko vegaanilapsen saada vegaaniruokaa päiväkodissa. Tietysti tulisi. Se ei ole paljon kalliimpaa ja vaihtoehtona voitaisiin miettiä vegaanilapsen vanhemmille pientä lisämaksua ruoasta, jos se eräitä ahdasmielisiä veronmaksajia haittaa. Sara: ööö.. nyt mielestäni puhuttiin julkisista sektoreista eikö ?? En tarjoa sekasyöjä ystävilleni lihaa, enkä velvoita heitä tarjoamaan minulle vegesafkaa. En ylipäätään ymmärrä miksi ruoasta pidetään tämmöinen haloo c’moon se on vaan ruokaa eikä se keneltäkään ole pois, jos joku haluaa esim. Oman terveytensä vuoksi olla vegaani. Kaikilla on oikeus nauttia samoista oikeuksista. Siinä ei ole mitään itsekästä vaatia vegaaniruokaa päinvastoin kaikilla on oikeus mielipiteisiin osa osoittaa sen vegaanisuudella ymmärtäen kysynnän- ja tarjonnan lain. Vegaanisuus julkisilla sektoreilla ei myöskään ole niin suuri rahareikä, että tämä oikeasti olisi ongelma, koska vegaania on vielä suht pieni määrä.

  13. Meilläkin lapsella vegaaninen ruoka, ja osittain tämän johdosta emme kunnallista päivähoitoa pitäneet toimivanan vaihtoehtona. Onneksi aivan vieressämme (Suutarila, Helsinki) on päiväkoti Verso (http://www.paivakotiverso.fi/arvomme.htm), jossa (kasvis-)ruokavalio ei pitäisi olla ongelma, ja vieläpä oli tilaa jo kolmen kuukauden päästä :). Heillä oli työntekijänä vegaani, ja toimitusjohtajakin jonkinasteinen kasvissyöjä. Halusin laittaa linkin, sillä itse en löytänyt netistä hakemalla päiväkotia jossa oltaisiin selkeästi myönteisiä vegaaniselle ruokavaliolle. Pitäisiköhän vegaaniliiton pitää listaa, kuten ravintoloista?

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.