Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi käynnistyi

Eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt aloittavat tänään 14.5. laajan kansalaisaloitekampanjan. Sen tavoitteena on kerätä marraskuun puoliväliin mennessä vähintään 50 000 allekirjoitusta turkistarhauksen lakkauttamista ajavaan kansalaisaloitteeseen.

Voit itse tulla mukaan kampanjaan (1) allekirjoittamalla aloitteen, (2) keräämällä siihen nimiä ja (3) haastamalla mukaan kavereitasi. Lisätietoja löytyy täältä.

Luonto-Liitto on yksi kampanjan pääjärjestäjiä yhdessä Animalian, SEY:n ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa. Luonto-Liitto on mukana, koska turkistarhauksella on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Järjestöjen tiedotteessa kommentoin asiaa seuraavasti:

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä. Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin verrattuna. Tarhaus aiheuttaa huomattavia rehevöittäviä ja happamia päästöjä vesistöihimme. Lienee selvää, että turkistuottajienkin kannattaa valmistautua siihen, että turkistarhaus loppuu Suomesta ennemmin tai myöhemmin. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on toivottavaa, että muutos tapahtuu nopeasti, kommentoi Vaasassa allekirjoituksia kerännyt Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

Turkistuotanto vaatii paljon energiaa. Etenkin paikallisesti turkistarhauksen ympäristöhaitat voivat olla merkittäviä. Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa noin 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää.

Suomessa turkistarhaus työllistää noin 6000 – 7000 henkilöä. Miten käy työpaikkojen, mikäli tarhaus kielletään? Onneksi turkistarhaajilla on valmiuksia siirtyä muille aloille, sillä suurimmalle osalle eläinten tarhaaminen on vain yksi tuotantosuunta muiden rinnalla.

Turkistilojen määrä on 1980-luvulta laskenut noin 6000 tarhasta noin 1000 tarhaan.  Vuona 2011 Suomessa tuotettiin noin 3 miljoonaa turkiseläintä. Tästä 98 % päätyi vientiin. Yksi turkistarha työllistää keskimäärin 0,7 henkilöä ja noin 40 % tiloista on päätoimisia turkistarhoja. Muilla tiloilla eläinten tarhaaminen on vain yksi tuotantosuunta muiden rinnalla. Näin ollen valmiudet muille aloille siirtymiseen ovat suhteellisen hyvät. Lisäksi tarhaajista noin 40 % on yli 50-vuotiaita ja vain noin 10 % alle 35-vuotiaita. Suomen tarhoista noin 97 % sijaitsee Pohjanmaalla.

Itse olin kampanjan alkaessa Vaasassa. Siellä nimiä kansalaisaloitteen taakse kertyi neljän kerääjän voimin muutamassa tunnissa 80 kpl. Vastaanotto Pohjanmaalla oli yllättävän myönteinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta. Lisäksi kuulin, että Helsingissä kerättiin ainakin pari sataa nimeä ja Turussa vähintään sata. Kun nimiä kerättiin ainakin 13 paikkakunnalla, uskoisin, että tuhannen nimen raja meni rikki heti avauspäivänä.

Lakialoite ja sen perustelut löytyvät täältä: Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi.

Olen aiemmin kirjoittanut turkistarhauksen ympäristövaikutuksista mm. Maaseudun Tulevaisuuteen. Ohessa muutama aiempi kirjoitukseni aiheeseen liittyen:
Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä
Turkistarhaus ja sen loppu
Turkistarhaus on kiellettävä

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!