Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina 29.1.2012.
Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin
Tallinna kaavailee maksutonta joukkoliikennettä. Asiasta on tarkoitus järjestää kansanäänestys, mikäli kaupunginhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Voisiko Helsinki seurata perässä?
Myös Helsingissä on selvitetty maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia. Selvityksen mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia.
Toisaalta selvityksen mukaan joukkoliikenteen käyttäjiksi siirtyisi erityisesti kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Autoilijalle joukkoliikenteen hinnan merkitys on kulkutapaa valittaessa pieni. Maksuttoman joukkoliikenteen vuosittaiset kustannukset olisivat noin 140 miljoonaa euroa.
Maksuton joukkoliikenne ei siis välttämättä ole paras mahdollinen tapa kehittää Helsingin liikennejärjestelmää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lisääntyvä joukkoliikenne lisäisi myös turvallisuutta, vähentäisi onnettomuuksia ja melua sekä parantaisi muun liikenteen (esimerkiksi tavaraliikenteen) sujuvuutta.
Saavutettu kymmenen prosentin päästövähennys on myös niin merkittävä, että asiaa kannattaisi kokeilla vaikka aluksi kuukauden tai parin ajan. Kustannukset pystytään kattamaan esimerkiksi ottamalla käyttöön ruuhkamaksut.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä. Jälkimmäistä vaihtoehtoehtoa on myös alustavasti ideoitu Suomen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman yhdeksi kokeiluhankkeeksi.
Maksuton joukkoliikenne olisi myös tyylikästä. Se olisi iso profiloiva tekijä kaupungille. Todennäköisesti merkittävämpi kuin se 140 miljoonaa euroa kaupungille maksava mahdollinen Guggenheim.
Tukholmassa on ruuhkamaksut, ja Tallinnaan suunnitellaan maksutonta joukkoliikennettä. Mikä on Helsingin valinta? Voisiko se olla sekä ruuhkamaksut että maksuton joukkoliikenne? Vai sittenkin jotain muuta? Se, mikä tänään tuntuu utopialta ja mahdottomalta, on huomispäivän realismia ja välttämätöntä.
Leo Stranius
Pääsihteeri
Luonto-Liitto
Mitä järkeä? Kuten tuossa ylläkin todetaan, maksuton joukkoliikenne vähentäisi lähinnä jalankulkua ja pyöräilemistä. Jos pitäisi vähentää yksityisautoilua, pitäisi saada ihmiset käyttämään joukkoliikennettä työmatkoilla. Se taas on kiinni ihan muusta kuin hinnasta.
Kuten mainittu, niin kyllä yksityisautoilukiin tuosta vähenisi – päästöjen näkökulmasta noin kymmenen prosenttia. Paras yhdistelmä olisi tietysti ruuhkamaksut + maksuton joukkoliikenne.
Johan ratikoissa ja metroissa on vapaaehtoinen maksu 🙂
Ja ulkomaalaiset turistithan pääsevät tosiaan jo nyt ilmaiseksi, koska heitä ei ole käytännössä mahdollista sakottaa. Tätä voisi vaikka mainostaa!
Tosiaan, maksuttomuudessa on hieman idean jyvää, mutta se ei todellakaan auta profiloimaan julkista liikennettä yksityisautoilun vaihtoehtona – pikemminkin päin vastoin. Omalla autollaan status- ja helppoussyistä kulkevat eivät tule valitsemaan köyhien ja likaisten ihmisten täyttämää, koko ajan pysähtelevää ja ruuhkaista julkista kulkuneuvoa niin kauan kun voi yhä oman itsensä herrana huristella mukavasti auton ratissa.
Voisikohan lanseerata busseihin, metroihin ja ratikoihin business-luokan, jossa on wlan, työtilat, aamun kahvi ja vaikka torkkupeitot. Siinä hyvin toimeentulevien köyhäkammoon ratkaisu.
Ilmainen joukkoliikenne voisi hyvinkin olla hyvä idea. En kuitenkaan malta olla huomauttamatta eräästä asiasta.
Linkkaamasi arvion mukaan CO2-päästöt vähenisivät noin 56 000 tonnia vuodessa. (Tämä tarkoittaa maanlaajuisesti laskettuna liikenteen päästöjen vähenemistä noin 0,3 prosenttia ja kokonaispäästöjen vähenemistä alle 0,1 prosenttia; jutussa voisi olla hyvä mainita erikseen, että tuo päästöjen vähenemä tarkoittaa Helsingin liikenteen päästöjen vähenemistä.)
Hyvä juttu tietenkin. Mutta olen haistavinani tietyn kaksoisstandardin käryn.
Muistetaanhan nämä luvut ja argumentit päästövähennyksistä sitten, kun seuraavan kerran joku väittää noin 3 000 000 tonnin päästövähennyksistä, ”etteivät päästöt vähenisi … nimeksikään?”
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/keltainenmielenilmaus
Muistetaanhan?