Viikkopäiväkirja 45 (7.-13.11.2011)

Maanantai: Pyöräilin aamulla Kontulaan Helsingin yhteislyseoon puhumaan ihmisenä kasvamisesta yhdessä Tom Henrikssonin kanssa. Oppilaat olivat valmistelleet meillä etukäteen muutamia kysymyksiä. Yksi kysyi miksi ihmiset ovat niin välinpitämättömiä ja toinen tuleeko maailman loppu vuonna 2012.

Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, juhlimme samalla Emilian syntymäpäiviä, tein Jyrkin kanssa toimistokatselmuksen sekä kokoustin Heinin ja Irman kanssa Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteisestä opiskelijajäsenyydestä. Päivän päätteeksi keskustelin vielä Nellin kanssa kulutus.fi -asioista ja Katin kanssa Älä osta mitään -päivän järjestelyistä. Illan vietin kotona vauvan ja sähköpostien kanssa. Välillä kävin vauvan kanssa myös juoksemassa.

Tiistai: Jäin aamupäiväksi kotiin lähitöihin. Kävin läpi sähköposteja ja valmistelin mm. Luonto-Liiton ja Animalian yhteisen tiedotteen koskien Pohjoismaista ilmastopäivää. Tämän jälkeen pyöräilin Allianssitalolle Allianssin hallituksen kokoukseen, jonka perään pidettiin järjestön syyskokous. Tulin samalla valituksi Allianssin hallituksen varajäseneksi vuosille 2012-2013. Työ nuorten hyvinvoinnin eteen jatkuu siis entistä tiiviimmin! Päivän päätteeksi osallistuin vielä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän Suomenojan luonto -seminaariin, jossa esittelin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin esityksen alueen liittämisestä Ramsarin kosteikkosopimuksen kohteeksi. Illan vietin vuoroin vauvan ja vuoroin sähköpostien kanssa.

Keskiviikko: Kävin aamupäivällä pitämässä esityksen OK-opintokeskusksen hankevalmennuksessa järjestötoiminnan uusista tuulista. Todella hyvä sessio! Järjestötoimijoiden kanssa keskustellessa oppii aina uutta. Tilaisuuden jälkeen ehdin hetken vaihtaa ihmisten kanssa kuulumisia Luonto-Liiton toimistolla ja käydä pikalounaalla. Iltapäivällä olin Vanhalla ylioppilastalolla puhumassa Helsingin seudun ekotukihenkilötapaamisessa ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamisesta. On aika vaikuttavaa, että alueella toimii 1400 ekotukihenkilöä. Päivän päätteeksi kävin Annukan kanssa Silvopleessä syömässä. Illan tein kotona vuoroin hommia ja vuoroin hoidin vauvaa.

Torstai: Aamupäivällä osallistuin järjestöjen yhteiseen Durban-tiedotustilaisuuteen. Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden syövereistä pyöräilin Kansalliskirjastoon ja Ymmärrys Hoi! -kirjan julkaisutilaisuuteen käyttämään lyhyen kommenttipuheenvuoron verkkovaikuttamisesta ja sosiaalisesta mediasta. Lounaan jälkeen kävin läpi Katin kanssa Älä osta mitään -päivän kuvioita, kommentoin seuraavan päivän Journalismikritiikkiseminaaria sekä vastailin Kalevi Sorsa -säätiön tulevaan videoon joululahjojen ympäristövaikutuksista. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Illalla hengailin kotona vauvan kanssa ja kävin mm. juoksemassa. Luonto-Liitto ja Animalia julkaisivat viisi askelta ilmasto- ja eläinystävällisen ruoan edistämiseksi Pohjoismaisen ilmastopäivän kunniaksi.

Perjantai: Hyppäsin aamulla junaan ja matkustin Tampereelle Journalismikritiikkiseminaariin. Matkalla kävin läpi tulevia menoja ja valmistauduin niihin. Tampereen teatterimontussa pidetyn seminaarin aiheena oli Eliitit ja kansa. Koko päivän kestävässä seminaarissa puhuin aiheesta kansalaistoiminnan näkökulmasta. Seminaarin jälkeen palasin kotiin. Illan istuin sähköpostin ääressä ja katsoin elokuvan Matrix reloaded.

Lauantai: Kävin aamulla vauvan kanssa juoksemassa ja leikin hänen kanssaan. Iltapäivällä matkustin Kirkkonummelle Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin syyskokoukseen. Olen toiminut piirin puheenjohtajana viimeiset kuusi vuotta. Nyt oli aika astua sivuun. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pertti Sundqvist Hangosta. Kokousväki halusi myös suojella Kirkkonummen Sundsbergin metsän. Illan vietimme kotona yhdessä vauvan kanssa.

Sunnuntai: Aamulla Annukka ja vauva herättivät minut onnittelulaululla, kaakaolla ja lahjoilla elämäni ensimmäiseen isänpäivään isänä. Tämän jälkeen päivä jatkui vessaa siivotessa sekä nimijuhliin valmistautuessa. Vauva sai Rauhanasemalla järjestetyssä nimijuhlassa nimen.

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täällä: Viikkopäiväkirja 44 (31.10.-6.11.2011)

2 kommenttia artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 45 (7.-13.11.2011)”

  1. Lämpimät Onnittelut tätäkin kautta! Kiireisiltä nuo sinun viikkosi aina näyttävät. Ihanaa talven odotusta teille, toivottavasti ehdit Keski-Suomeenkin joskus puhumaan.

    • Kiitos Rea!

      Kiire on pelkkä mielentila ja kiirehtiminen kiireiseksi tekee. Wikipedian mukaan: ”Kiire on henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti.” Mä en koe, että mulla olisi erityisesti liian kiire. Silloin kun asiat ovat hallussa (hallinnan tunne) ja tietää mitä tekee, ei ole kiire. 🙂

Kommentointi on suljettu.

Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!