Ohessa muutamia arkisia ekovalintoja, joita olemme tehneet – ja joita suosittelen lämpimästi muillekin.
Erityisesti kannattaa muistaa, että yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Sama koskee myös lapsiperheitä tai vauva-arkea.
1. Asuminen:
– Kotona on käytössämme 60 asuinneliötä. Tämä riittää kolmelle henkilölle erinomaisen hyvin. Sisälämpötila on tätä kirjoittaessa 19,5 astetta.
– Kaikissa valopisteissä on energiansäästö- tai ledivalot ja jatkojohdot on varustettu kytkimillä.
– Vauvan pyykkiä pestään kerran päivässä puolen tunnin pikaohjelmalla ja/tai 30-asteessa.
2. Liikkuminen:
– Liikkuminen onnistuu kävellen, pyörällä tai joukkoliikennettä hyödyntäen.
– Autoa emme omista, emmekä käytä – lentämistä vältämme viimeiseen asti.
– Vaunujen sijaan yritämme suosia (toistaiseksi huonolla menestyksellä) kantoliinaa tai kantoreppua.
3. Ruoka:
– Täysimetys säästää korvikkeiden käyttöä sekä niihin liittyviä kuljetuksia ja pakkauksia.
– Vanhempien vegaaninen ruokavalio on ympäristö- ja eläinystävällistä sekä terveellistä.
– Ruuan valmistuksessa suosimme vedenkeitintä ja mikroaaltouunia. Uunia emme käytä lainkaan.
4. Kulutus:
– Vauvan tarvikkeet ja vaatteet on saatu käytettyinä ystäviltä tai hankittu kirpputoreilta.
– Leluja tai muuta krääsää vauva ei tässä vaiheessa tarvitse vielä lainkaan.
– Vessahätäviestintä ja kestovaippojen käyttö säästävät luonnonvaroja ja pyykkiä.
Kysyin taannoin Facebookissa myös ystäviltäni ekovinkkejä vauva-arkeen. Hyviä kommentteja tuli vaikka millä mitalla.
Ystäväni suosittelivat välttämään turhaa pyykinpesua ja pesuaineiden liikakäyttöä sekä kannustivat vaipattomuuteen eli vessahätäviestintään.
Ruoan suhteen kannustettiin ottamaan luomu-, reilukauppa ja slow food mukaan vauvan ja koko perheen ruokavalioon. Esimerkiksi vauvanruokaa voi helposti muussata itse omassa ruoassa käytetyistä raaka-aineista sen sijaan, että hankkisi lasi- ja metallitölkkeihin pakattua vedellä ja sakeuttamisaineilla jatkettua valmisruokaa.
Lisäksi kiinnitettiin huomiota lapsen kasvatukseen. Lapsi kannattaa kasvattaa arvostamaan muutakin kuin materiaalia. Lapselle kannattaa antaa roinan sijaan aikaa. Kaiken tarvittavan saa hankittua helposti käytettynä. Vauvan vaatteita voi myös vuokrata.
Pieni lapsi ei tarvitse kaukomatkoja. Retki lähimetsään tai pusikkoon riittää. Arkiliikuntaa kannattaa tukea pyrkimällä saamaan lapsi kodin lähellä olevaan päiväkotiin, jonne matka taittuu kätevästi kävellen tai polkupyörällä säässä kuin säässä.
Mitä mieltä itse olet? Mitä muita ekoasioita kannattaisi huomioida vauva-arjessa?
Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
– Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
– Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
– Osa 3: Synnytysvalmennus
– Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
– Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
– Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
– Osa 7: Luonnollinen lapsuus
– Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
– Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
– Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
– Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
– Osa 12: Vauva-arki alkoi
– Osa 13: Vessahätäviestintä
– Osa 14: Päivä isyysvapaata
– Osa 15: Miksi lapsia?
– Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
– Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
– Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
– Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
– Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
– Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
– Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
– Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
– Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
– Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
– Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
Keksin yhden jutun: eikös sähkösopimus ole myös yksi valinta. Kraft o Kultur toimittaa meille. 🙂
Kiitos Katja! Kyllä vain. Tarjouksen ekosähköstä voi käydä klikkaamassa kätevästi täältä: http://www.ekoenergia.fi. Meillä on myös sähkösopimus Kraft & Kulturin kanssa. Täällä aiheesta lisää: Ympäristöystävän sähköyhtiö Kraft&Kultur
”- Ruuan valmistuksessa suosimme vedenkeitintä ja mikroaaltouunia. Uunia emme käytä lainkaan.”
Muuten hyvä kirjoitus mutta mikroaaltouuni ei pakosti ole terveyden kannalta kovinkaan hyvä juttu mm. ravintoainehävikin takia.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jsfa.1585/abstract
http://www.pjbs.org/pjnonline/fin265.pdf
Sen lisäksi oma kokemukseni mikroaaltouuneista on se että se sai maistumaan ruuan tosi pahalta. Vaikka tavallinen uuni/liesi saattaakin kuluttaa enemmän, itse suosin mielummin sitä kuin mikroaaltouunia jo ihan maku- ja terveyssyistä. Hauduttaminen on myös erittäin hyvä ruuanvalmistusta tai höyryttäminen ja miksei myös joitakin ruokia raakanakin. Kannattaa myös hankkia huonekasveja kotiin sillä ne puhdistavat tehokkaasti huoneen sisäilmaa. 🙂
Lelut ja pelit ovat tärkeitä, mutta niitä ei todellakaan tarvitse ostaa kaupasta. Pienelle vauvalle voi askarrella rapistimia, mobileja ja pehmoleluja ihan tavallisista, turvallisista kodin tarvikkeista (esim. leivinpaperia pieneen kangaspussukkaan). Maailma on täynnä mahdollisuuksia… roinasta voi askarrella tai rakentaa, tavaroita voi käyttää uusilla tavoilla, piirtää voi lumeen tai hiekkaan. Lisäksi tavalliset kodin askareet voivat olla ”leikkiä” eli lapset kannattaa ottaa mukaan ruuan laittoon, siivoukseen ja muihin kotitöihin. Luin jostain, että suomalaisessa lapsiperheessä tehdään nykyisin asioita yhdessä enää 25 minuuttia vuorokaudessa. Kuulosti ihan kamalalta.
Itse olen yrittänyt miettiä miten välttää turhat vauvatarvikehankinnat. Olemme pärjänneet kahden lapsen kanssa mm. ilman erityisiä lastenpyyhkeitä ja -vuodevaatteita (pyyhkeitä ja lakanoita on muutenkin tarpeeksi) ja lastenastioita (yhtään astiaa ei ole hajonnut eikä muoviastioita ole). Lisäksi sormiruokailu on jees – lapset syö kaikkea, kun saavat syödä itse eikä ruokaa mene hukkaan. Eikä vauvan kosteuspyyhkeitä tarvita, kun kädet ja naaman voi huuhtaista vedellä. Tällaisia pikkujuttuja tuli äkkiseltään mieleen. 🙂
Kiitos erinomaisesta täydennyksestä Kaisa! Nämä on hyvä pitää mielessä.
Sellainen tuli mieleen, voi olla että ette muutenkaan käytä shampoota. Mutta meidän lasten hiuksien pesuun riittää pelkkä vesi. Meidän eskarilaisella tytöllä on todella paksut ja pitkät hiukset. Ja pelkkä vesipesu riittää hänellekin. Voi kun riittäisi itsellekin.
Kiitos kommentista Niina! Jeps. Itse olen ollut nyt koko syksyn ilman sampoota. Hyvin on sujunut. Kirjoittelin aiheesta aiemmin mm. tänne: https://leostranius.fi/2011/10/peseytyminen-ilman-sampoota/
“- Ruuan valmistuksessa suosimme vedenkeitintä ja mikroaaltouunia. Uunia emme käytä lainkaan.”
Tulipa mieleen, että vaikka uunia ei muuten käyttäisi, sellainen usein kuitenkin on lieden alla ja sitä voi lämpöeristettynä tilana hyvin käyttää vaikka sitä ei laittaisi ikinä päälle: varmaankin joskus keittelette papuja, kikherneitä tai tulevaisuudessa varmaan vauvalle juureksia. Esim. kikherneiden ja kidneypapujen osalta keittäminen onnistuu keittämällä 5 minuuttia täydellä porinalla liedellä ja sitten kylmään uuniin – uuni eristää sen verran että kattilan lämpö riittää kypsyttämään pavut, tms, yön yli. Kattilallisen pitää olla tietty aika iso.
Kattilaa voisi tietty eristää myös lisää uunin sisällä, jotta homma onnistuisi pienemmälläkin kattilalla.
Takavuosien tv-shopista on jäänyt mieleen ”aromipesä” styroksiboksi tällaiseen kypsytystarkoitukseen, mutta eipä ole valitettavasti näkynyt enää missään.
Tästä päästääkin sitten seuraavaan ehkä aika vähämerkityksiseen pohdintaan sähkönkulutuksesta: onkoha sähkökulutuksen kannalta parempi keittää kerralla vauvalle reippaasti juureksia (itsellä tapana keittää kaksosille täysi 10l kattilallinen), pakastaa ja sulattaa niitä sitten, vai pieni määrä kerralla? Keittämisen osalta sähköä säästynee, mutta pakastuksessa ja lämmityksessä sitä sitten taas menee. Joka tapauksessa aikaa säästyy ja ehkä sähkökulutuksessa ei ole merkittävää eroa kun tekee ison satsin kerralla ja pakastaa / sulattelee järkevästi (ei lämpimänä pakastimeen ja suoraan pakkasesta mikroon vaan ensin jääkaapissa / huoneenlämmössä sulatellen). Ajansäästö on joka tapauksessa sen verran merkittävä että tässä kohtaa menköön sähköä hiukan enemmän. Onkohan joku laskeskellut tarkemmin tällaisia?
* * *
Sitten vielä tuosta sampoottomuudesta pieni kommentti. Onko ”sampoottomuudessa” yleensä kyse luopumisesta ensimmäisestä (yhdestä monista) vai viimeisestä ruumiinosien puhdistukseen veden lisäksi käytettävästä aineesta? Erillinen hiuksiin käytettävä pesuaine yleistyi vasta aika hiljattain 70-luvulla ja sitä ennen hiukset oli useimmilla tapana pestä ihan tavallisella saippualla, hajutomalla ja mauttomalla kasviöljystä ja suoloista keitetyllä, joka ei ole kemiallisesti kovin ihmeellistä tavaraa. Esim. itse käytän vain tällaista joidenkin ruumiinosieni pesemiseen, joskus myös hiusteni ja pääni pesemiseen ja parran ajoon. No, hammastahnaa erikseen.
Toki on niin, että päivittäisessä käytössä sampoota kuluu helposti paljon ja tuoteselosteet ovat melkoisia ja siksi juurikin tuosta on hyvä luopua, mutta niinhän ne ovat myös esim. ”kasvojenpuhdistusaineissa”, jotka taitavat olla nykyään ainakin toisen sukupuolen osalta lähes yhtä yleisesti (tai yleisemmin?) käytettyjä kuin se sampoo.
Jäin kuitenkin (hiukan akateemisessa mielentilassa) miettimään miksi juuri sampoottomudesta on tullut tällainen juttu (google: ”no poo movement”)? Hyvä että on tietty. Tämä nyt tällaisena keskeneräisenä aivopieruna; kaikki turhat kemikaalit pois toki ja yksi vähemmän on parempi kuin yksi enemmän, ja moni muu asia tärkeämpi, esim. vesi.
Kiitos tosi hyvistä huomioista!
Uunia voisi tosiaan käyttää lämpöeristettynä tilana (ei ole aiemmin tullut mieleeni). Mikäli pakastin jo on ja se on päällä (sille on muutakin käyttöä), niin kannattannee keitellä isompi satsi kerralla. Mikäli pakastinta taas ei ole tai se on hyvin pieni, ei kannata hankkia isompaa pakastinta vaan pikemminkin keitellä pieniä eriä.
Parhain terveisin
-Leo
Kuten Leo ylempänä totesi, jos pakastimessa on tilaa (tai ulkona on pakkasta), kannattaa keittää kerralla paljon ja pakastaa. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka kauan sähköliettä käyttää ruoan valmistukseen ja sen lämmittämiseen.
Tehdään karkea arvio: 5 minuuttia sähköliedellä täydellä teholla vie noin 85 Wh sähköä. Suunnilleen tässä ajassa lämpenee (arvelisin?) kilo/litra huoneenlämpöistä ruokaa. Kolme-neljä litraa vettä sisältävä kasvisborschkeitto vaatii meillä noin 15-20 minuuttia liedellä kiehuakseen, sekä haudutuksen pienemmällä teholla siihen päälle. Yhteensä ehkä 20 min melkein täydellä teholla, 40 min pienellä teholla – sanotaan 450 Wh, tai noin 150 Wh/kg (ruoan tiheys on yleensä aika lähellä veden tiheyttä).
Pakastaminen vie yhden arvion mukaan noin 220 Wh per kilo ruokaa (http://www.ext.colostate.edu/pubs/foodnut/08704.html).
Lämmitys päälle, niin puhutaan noin 450 Wh energiankulutuksesta per kilo ruokaa. Asunnon lämmitys ja sulavan ruoan huoneilmasta sitoma lämpö tietenkin täytyisi laskea tähän päälle, varsinkin, jos asunnossa on sähkölämmitys. Mutta kaukolämpökodissa voitaneen tämä erä jättää huomiotta.
Jos tekisin kerralla reilun litran borschia, tarvitsisin keitellä sitä luultavasti noin 10 minuutin ajan ja hauduttaa saman 40 min. Sanotaan, että kulutus olisi silloin vaikka 280 Wh/kg.
Lisäksi pitää huomioida, että pakastimen energiatehokkuus laskee, jos se on osaksi tyhjillään. Yksi energiansäästövinkki on se, että täyttää puolityhjän pakastimen vaikka vesipulloilla jos ei muuta keksi. Toki kannattaa pakastaa jotain järkevämpää!
Summa summarum: iso erä + pakastus vaikuttaisi säästävän energiaa viileillä keleillä tai jos pakastimessa on tilaa. Energiankulutuksen ero tosin on siinä määrin pieni, että ihan loputtomasti en huolehtisi. Todennäköisesti nyt tätä selvittäessäni poltin jo 50 Wh sähköä.
Kävin mietteliääksi parin kohdan osalta. Ensinnäkin mikä kantoliinan käytössä on erityisen ekologista? Jos vaunut kuitenkin on hankittu.
Toiseksi täysimetys. Se nyt vain ei ole pelkästään omasta valinnasta kiinni, vaan kyse on aika tavalla monimutkaisemmasta asiasta. Pelkkä hyvä tahto ei aina riitä. Silloin vain täytyy käyttää purkkimaitoa, sillä eipä lastaan viitsi nälkäänkään näännyttää.
Oma kokemukseni on, että sylivauvavaiheen jälkeen ei pikapesu enää riitä vaippapyykkien kanssa. Sitä paitsi 30 asteen pesu on pahaksi hygieniasyistä. Esimerkiksi vatsataudin jälkeen en kyllä luottaisi siihen, että pöpöt kuolevat oksennuksen kyllästämistä vaatteista 30 asteessa.
Kiitos kommentista ekoisä! Imetys ei tietenkään ole aina itseästä kiinni ja silloin voi turvautua esimerkiksi soijasta valmistettuun korvikkeeseen. Toisaalta aika paljon itsekin voi tehdä sen eteen, jotta täysimetys onnistuisi. Yllättävän harva imettää lasta kovin pitkään vaikka siihen olisi kaikki edellytykset.
Hi!
I can read Finnish, but my written is a no no…. I hope you dont mind I use English then….
I really like your blog, We are not a 100% ecofriendly parents, but we have tried our best with the skin-to-skin, breast feeding and other topics. My daughter is now 1year and 2 months… I can tell you my experiences for when yours is a bit older.
*About toys, you almost dont need to buy toys… my daughter favorities toys are the objects we use at home… for example, in a lower drawer in the kitchen, we have put all the wooden big spoons and kitchen ware that is not breakable, not too small and not sharp so that she can play with those when in the kitchen. Empty bottles are great toys…. and anything you use.
*About feeding…. defently breastfeeding is the best when possible. It is much more than just food, it is closeness, communication with the mum,… When the time comes for your baby to eat solid foods, you can try baby-lead-weaning, it’s considered an ”institive parenting” method. You can google it and see example videos on how does it actually works in youtube. Basically, it means don’t mush the food, give real food from the beggining… The child eats solid food when is ready to do it, not before…. mother’s milk is anyway the main source of energy to the child during the first year. The only thing that may start lacking going towards the year is iron, but all the rest is there.
Anyway, introducing solid food is a delicate moment…. if the baby is very eager to eat solid food, then, it may loose a bit its interest to mother’s milk and that can lead to reduction on the production, that again leads to the baby to look for something else…. If you dont want to wean down too soon, try to breast feed your baby –before– giving solid food everytime…. Solid food is not needed during the second semester because the mother’s milk is lacking, but it is more an educational process…. the baby needs to learn to like the new flavours and textures…. That is why baby-lead-weaning is good, when you mush everything you dont know what you are eating.
* About drinking. When solid food comes into the picture, you will need to offer something to drink during the eating time (again educational… because mother’s milk gives all what is needed regarding liquid)…. if you are breastfeeding for more than 6 months, dont offer the water in tuttipullo, offer it in a regular glass (ok, we have a plastic one). It doesnt make sense to offer tuttipullo, that mimics mother’s nipple, when from 7-8 months they are able to drink/sip from a glass, off course with your help, but your baby will get more skilled with time and will be able to hold the glass and drink himself.
Maybe, nokkamukki is safer for the spills, though the glass is perfectly ok also if you keep an eye on it.
Keep it on in the blog! And congratulations!! Parenhood is a wonderful and rewarding path!