Älä osta mitään -päivä: Pystytkö olemaan vuorokauden ostamatta?

Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä Älä osta -mitään päivää.

Luonto-Liiton Suomessa järjestämä päivä kannustaa viettämään yhden päivän ilman ostoksia ja pohtimaan samalla omia kulutustottumuksiaan.

Itse olen ollut usein viikon tai parikin ostamatta. Tällä kertaa ajattelin viettää vähintään viikonlopun ilman ostotarpeita.

Maailman tila 2010 -kirjan mukaan vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?

Professori Tim Jacksonin mukaan olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin tragedia on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle.

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 27.9.2011. Tuon päivän jälkeen ihmiskunta on elänyt yli varojensa, kuluttaen luonnonvaroja ja päästäen ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan.

Joulukulutuksen sijaan terveydestä huolehtiminen, rikkaat sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen ovat avaimia onneen.

Älä osta mitään -päivän tapahtumista Suomessa löytyy lisätietoja täältä. Materiaalisten lahjojen sijaan parempilahjalista löytyy täältä.

Mikä on sinun näkökulmasi kulutusyhteiskuntaan?

5 kommenttia artikkeliin ”Älä osta mitään -päivä: Pystytkö olemaan vuorokauden ostamatta?”

  1. Karkean arvioni mukaan joka kuukausi on mitään ostamattomia päiviä on 15 – 20, ellei 4 – 5 euron hintaista lounaskeittoa lasketa mukaan.
    Paras olla ostamatta kun palkka pienenee joka vuosi, kiitos Suomen valtion.

  2. Älä osto mitään -päivä on itse asiassa ikivanha vanha kristillinen (ja juutalainen) perinne. Sitä kutsutaan nimellä ”sunnuntai”.

  3. Lainaan itseäni http://markuslehtipuu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89521-osta-tanaan-normaalia-enemman#comment-1241434

    Minusta olisi järkevää ostaa tuotteita ja palveluita sellaisista yrityksistä, jotka tukevat yrittäjäkentän monimuotoisuutta. Tämä onnistuisi parhaimmin kiertämällä S- ja K-ryhmien kartellin kaukaa ja ostamalla näiden sijaan pienemmiltä palveluntarjoajilta. 0 pistettä

    On aika loukkaavaa ja elitististä esittää maailmanparantajaa yhtenä päivänä vuodesta, kun pienituloisille palvelualojen yrittäjille ja työntekijöille näita ”älä osta mitään”-päiviä kertyy ihan automaattisestikin. Mielestäni on tekopyhää hankkia torstaina S-marketista kassit täyteen tavaraa, jotta voi sitten pestä kätensä perjantaina ja päästä taas lauantaina shoppailemaan.

    Tässä tulee väkisinkin mieleen pääkaupunkiseudun – usein hyväosaisten – vihreiden kampanjointi, jossa ilmaston tuhoamisesta ovat vastuussa maaseutujen yksityisautot. Jeesustellaan kuinka itse kuljetaan julkisella joukkoliikenteellä, mutta unohdetaan tyystin ettei tällaista mahdollisuutta ole kuin osalla suomalaisista. Samaan aikaan nämä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan fariseukset lentelevät pitkin maapalloa avartamassa omaa mieltään tuhoten ilmastoa moninverroin enemmän kuin ihminen, joka ajaa töihin autolla, mutta kasvattaa ja hankkii ruokansa isolta osalta lähiympäristöstään.

  4. Katkaisetko myös sähköt, kaukolämmön ja veden?

    Ihan hyvä että kulutuskulttuuria kyseenalaistetaan. Huvittaa vain joskus se, miten itsestäänselvyytenä etenkin sähköä pidetään. Miten olisi uusi kampanja: sähkötön päivä, tai viikko?

    ”Kulutus” sinänsä kuin sen tässä ilmeisesti ymmärrät – tavaroiden ostaminen – ei ole automaattisesti ja välttämättömästi vahingollista ympäristölle. Vahingollisuus syntyy siitä, miten nuo kulutuksen kohteet tuotetaan ja kuinka niitä käytetään. Jos lasket auki mistä nämä vahingot koostuvat, huomaat nopeasti, että melkein millä laskutavalla tahansa kaikkein suurin yksittäinen komponentti noissa vahingoissa on peräisin energian tuotannosta.

  5. Tärkeintä on keskittyä miettimään omaa kulutustottumustaan. Syntipukkien kehittäminen ihmisryhmiä mielivaltaisesti niputtamalla saattaa toimia ala-asteella ja aikuisena olla merkki aivokuoren asiayhteyksien jonkinasteisesta ”löytämisestä”, mutta loppupeleissä ratkaisut lähtevät siitä näppiksen ja monitorin välistä. Ruokatottumuksissa kyseessä on loppupeleissä tietämättömyyden lisäksi siitä pienestä mielihyvästä, johon on varaa, kun yksilö kokee taloudelliset vaikutus(kulutus)mahdollisuutensa pieniksi suhteessa valtaväestöön, vaikka tänä aikana valtaväestö taitaa eriasteisesti kuulua köyhälistöön. Jostain silti kehitetään palkansaajien keskiansioiksi 3500€/kk. Kyllä tuolla rahalla hoitaa päiviltä alueen jos toisenkin. Ehkä siis aivokuoreni niputtaa tämän siten, että on paras olla tulematta toimeen liian hyvin, se on parasta säästöä se. Loppupeleissä laskun maksaa kutenkin ne, joilla on siihen varaa. Me loput ollaan nautittu siitä minimalistisuudesta jo siinä määrin, ettei uusi tilanne poikkea menneestä juurikaan. Mutta pientä nyyhkintää saattaa kuulua hyvätuloisten keskuudesta. Se vaimenee kyllä ajan mittaan..

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.