Ekoisi – osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä

Ennen lapsen saamista olin ahdistunut siitä tavaramäärästä, joka vauvaelämään muka kuuluu. Vanhemmille tuputetaan mitä uskomattomampia asioita.

Oikeasti vauvan kanssa ei tarvitse paljon mitään, ja sen minkä tarvitsee saa käytettynä ystäviltä tai kirpputoreilta. Rahaa vauvan kanssa selviämiseen ei ainakaan tarvitse.

Ohessa muutamia virhehankintoja:

1. Vaatteet. Vaatekertoja meillä on ollut noin kuudet. Oikeasti olemme tarvinneet vähemmän. Äitiyspakkauksen mukana tulleita vaatteita ei olisi tarvittu lainkaan, sillä ystäviltä ja kirpputoreilta olisi saanut käytännössä kaiken tarpeellisen. Toki hankintoihin olisi pitänyt käyttää hieman nykyistä enemmän vaivaa.

2. Häkkisänky. Saimme ensin käyttöön Annukan vanhan häkkisängyn. Naapurilta saimme kuitenkin hiukan paremman, joten otimme sen ja laitoimme ensimmäisen häkkisängyn kierrätykseen Annukan siskolle. Lopulta purimme myös naapurilta saadun häkkisängyn ja laitoimme sen kellariin, koska vauva ei ole nukkunut siinä kuin muutaman kerran. Perhepeti on toiminut erinomaisen hyvin.

3. Kolmet lastenvaunut. Saimme yläkerrasta yhdet vähän rikkinäiset vaunut ja ystävältä ostimme muutamalla kympillä kahdet vanhat lisää. Kokeilun jälkeen olemme käyttäneet vain yksiä vaunuja. Samoilla vaunuilla on voinut käydä kävelemässä ja jopa juoksemassa. Vaunujen mukana tullut koppa toimii ”parvekevaunuina”, kehtona ja välillä myös sänkynä.

4. Ja paljon muutakin turhaa on ollut. Hankimme kosteussuojan sängyn patjan suojaksi. Turhaan. Vauvan pissat ja kakat ovat sen verran pieniä, että harso tai kestovaippa pitää ne sisällään erinomaisen hyvin. Yläkerrasta saatua kehtoa emme ole edes ottaneet käyttöön ja myös rengasliina on jäänyt vain muutamalle kokeilulle.

Hyödyllisiksi kapistuksiksi on sen sijaan osoittautunut naapureilta saatu leikkimatto, imetystyyny ja rintapumppu, joita meillä ei alun perin ollut lainkaan. Lisäksi pyykinpesukoneen päälle tuleva hoitoalusta sekä tietysti harsot ja kestovaipat ovat olleet tarpeen. Ja toki niitä vaatteitakin on muutamia tarvittu.

Kaiken kaikkiaan vauvan kanssa tulee toimeen todella vähällä tavaramäärällä eikä rahaa noiden tavaroiden hankkimiseen tarvitse kuin korkeintaan muutaman euron tai kympin.

Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa

11 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi – osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä”

  1. Mielestäni vauvan kanssa tulee toimeen hyvin pienillä ostoksilla – nimittäin siinä tapauksessa, että on runsaasti samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä ja tuttavia. Äitiyspakkaus on toki hieno keksintö ja käytettynä ostamalla saa kaikenlaista, mutta etenkin rintapumpun tyyppisten esineiden kohdalla on etukäteen todella hankala tietää, onko omalle perheelle kyseessä merkittävä arjen helpottaja vai turhake. Jos on niin onnekas, että on laaja sosiaalinen verkosto, voi helposti kokeilla.

    Siksi minusta onkin loistavaa, miten innokkaasti ihmiset lastentarvikkeiden kohdalla kierrättävät. Kun odottaa vauvaa, ihmiset lahjoittavat kaikenlaista pyytämättä – ja hyvää on sitten helppo laittaa eteenpäin seuraavalle käyttäjälle. Itseäni vauvatavaran määrä ei siksi ahdista vaikka tavaran määrä yleensä ahdistaa. Viikkasin esimerkiksi juuri pois muutaman bodyn seuraavalle käyttäjälle – näyttävät mielestäni edelleen uudenveroisilta, ja laskujeni mukaan osa on kiertänyt jo neljällä pienellä.

    Niin ja pakko vielä viisastella: kosteussuojat patjan päällä ovat tarpeettomia kunnes ne yhtäkkiä eräänä yönä ovat erittäin tarpeellisia.

    • Juuri näin Valpuri! Pointti on juuri tuo. Tarpeet ovat erilaiset eri yksilöillä ja eri ikävaiheissa. Siitä syystä oikeastaan mitään ei kannata hankkia etukäteen – vaan nimen omaan sen tarpeen mukaan. Koskeussuojankin olisimme voineet hankkia vasta sitten kun ensimmäinen lakana oikeasti kastuu.

  2. Tosi pienellä vaatemäärällä olette selvinneet! Meillä oli alkuun n. 8 vaatekertaa, ja lisää jouduttiin hankkimaan kun lapsi puklaili ja kestovaipat vuotivat monesti päivään. Ja niillä valvomisilla ja synnytyksestä toipumisilla olisi ollut paljon helpompi, että kaikki olisi ollut valmiina (kuten myös rintapumppu, liivinsuojia ym mitä en ollut ymmärtänyt hankkia ennen synnytystä).
    Samoin patjansuoja tuli kyllä tarpeeseen! Rengasliina on meillä käytössä vasta nyt (11kk iässä), on mielestäni helpompi isomman lapsen kanssa. Pinnasänkyyn siirryttiin sitten kun lapsi alkoi liikkua. Tosiaan, ne ehtii kyllä hankkia myöhemminkin jos on tarve.

  3. Kannattaa ottaa pinnasänky sitten käyttöön, kun lapsi liikkuu. Siihen on hyvä pistää lapsi hetkiseksi, jos pitää vaikka käydä itsekseen vessassa. Sen laidalla on myös näppärä kuivata pyyhkeitä.

  4. Moi! Totta puhut, pienen kanssa pärjää vähällä ja tutuilta saa kierrossa kaikenlaista. Ja kuten Valpuri jo edellä sanoi, mitä itse saa, on helppo laittaa eteenpäin. Myönnän kyllä, että mulla on ”muistolaatikko”, mutta aion tiukasti pitäytyä siinä yhdessä laatikossa. Kun se täyttyy, siivoan sieltä vaatteita kierrätettävien laatikkoon.
    Kannattaa pitää se kosteussuoja sängyssä kaiken varalta, varsinkin jos nukutte perhepedissä. Meillä lapsi nukkuu omassa sängyssään, kosteussuoja on, mutta silti joskus joutuu vaihtamaan varapatjaan (sitä kun tosiaan saa tutuilta kaikenlaista). Vaippa ei vuoda, mutta hampaita tehdessä kuolaa tulee ihan valtavasti, ja valitettavasti pari oksutautiakin on aiheuttaneet lakanapyykkiä…

  5. Näinhän se on. Vanhemman syli riittää pienelle pitkälle. Suurin osa vauvahankinnoista lienee kehitetty helpottamaan vanhempien ”taakkaa”. Me ei olla käytetty kosteussuojaa, mutta kosteutta hylkivä alunen (lampaantalja) on ollut hyvä apu vaipattomiin hetkiin. Siihen vielä harso päälle, niin pysyy taljakin puhtaampana.

    • Jeps. Meilläkin kosteussuoja on ollut toistaiseksi täysin turha ja käyttämättä. Se lojuu siis kaapissa odottamassa aikoja, jolloin sille ehkä oikeasti on käyttöä.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa