Ennen lapsen saamista olin ahdistunut siitä tavaramäärästä, joka vauvaelämään muka kuuluu. Vanhemmille tuputetaan mitä uskomattomampia asioita.
Oikeasti vauvan kanssa ei tarvitse paljon mitään, ja sen minkä tarvitsee saa käytettynä ystäviltä tai kirpputoreilta. Rahaa vauvan kanssa selviämiseen ei ainakaan tarvitse.
Ohessa muutamia virhehankintoja:
1. Vaatteet. Vaatekertoja meillä on ollut noin kuudet. Oikeasti olemme tarvinneet vähemmän. Äitiyspakkauksen mukana tulleita vaatteita ei olisi tarvittu lainkaan, sillä ystäviltä ja kirpputoreilta olisi saanut käytännössä kaiken tarpeellisen. Toki hankintoihin olisi pitänyt käyttää hieman nykyistä enemmän vaivaa.
2. Häkkisänky. Saimme ensin käyttöön Annukan vanhan häkkisängyn. Naapurilta saimme kuitenkin hiukan paremman, joten otimme sen ja laitoimme ensimmäisen häkkisängyn kierrätykseen Annukan siskolle. Lopulta purimme myös naapurilta saadun häkkisängyn ja laitoimme sen kellariin, koska vauva ei ole nukkunut siinä kuin muutaman kerran. Perhepeti on toiminut erinomaisen hyvin.
3. Kolmet lastenvaunut. Saimme yläkerrasta yhdet vähän rikkinäiset vaunut ja ystävältä ostimme muutamalla kympillä kahdet vanhat lisää. Kokeilun jälkeen olemme käyttäneet vain yksiä vaunuja. Samoilla vaunuilla on voinut käydä kävelemässä ja jopa juoksemassa. Vaunujen mukana tullut koppa toimii ”parvekevaunuina”, kehtona ja välillä myös sänkynä.
4. Ja paljon muutakin turhaa on ollut. Hankimme kosteussuojan sängyn patjan suojaksi. Turhaan. Vauvan pissat ja kakat ovat sen verran pieniä, että harso tai kestovaippa pitää ne sisällään erinomaisen hyvin. Yläkerrasta saatua kehtoa emme ole edes ottaneet käyttöön ja myös rengasliina on jäänyt vain muutamalle kokeilulle.
Hyödyllisiksi kapistuksiksi on sen sijaan osoittautunut naapureilta saatu leikkimatto, imetystyyny ja rintapumppu, joita meillä ei alun perin ollut lainkaan. Lisäksi pyykinpesukoneen päälle tuleva hoitoalusta sekä tietysti harsot ja kestovaipat ovat olleet tarpeen. Ja toki niitä vaatteitakin on muutamia tarvittu.
Kaiken kaikkiaan vauvan kanssa tulee toimeen todella vähällä tavaramäärällä eikä rahaa noiden tavaroiden hankkimiseen tarvitse kuin korkeintaan muutaman euron tai kympin.
Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
– Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
– Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
– Osa 3: Synnytysvalmennus
– Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
– Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
– Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
– Osa 7: Luonnollinen lapsuus
– Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
– Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
– Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
– Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
– Osa 12: Vauva-arki alkoi
– Osa 13: Vessahätäviestintä
– Osa 14: Päivä isyysvapaata
– Osa 15: Miksi lapsia?
– Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
– Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
– Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
– Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
– Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
– Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
Mielestäni vauvan kanssa tulee toimeen hyvin pienillä ostoksilla – nimittäin siinä tapauksessa, että on runsaasti samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä ja tuttavia. Äitiyspakkaus on toki hieno keksintö ja käytettynä ostamalla saa kaikenlaista, mutta etenkin rintapumpun tyyppisten esineiden kohdalla on etukäteen todella hankala tietää, onko omalle perheelle kyseessä merkittävä arjen helpottaja vai turhake. Jos on niin onnekas, että on laaja sosiaalinen verkosto, voi helposti kokeilla.
Siksi minusta onkin loistavaa, miten innokkaasti ihmiset lastentarvikkeiden kohdalla kierrättävät. Kun odottaa vauvaa, ihmiset lahjoittavat kaikenlaista pyytämättä – ja hyvää on sitten helppo laittaa eteenpäin seuraavalle käyttäjälle. Itseäni vauvatavaran määrä ei siksi ahdista vaikka tavaran määrä yleensä ahdistaa. Viikkasin esimerkiksi juuri pois muutaman bodyn seuraavalle käyttäjälle – näyttävät mielestäni edelleen uudenveroisilta, ja laskujeni mukaan osa on kiertänyt jo neljällä pienellä.
Niin ja pakko vielä viisastella: kosteussuojat patjan päällä ovat tarpeettomia kunnes ne yhtäkkiä eräänä yönä ovat erittäin tarpeellisia.
Juuri näin Valpuri! Pointti on juuri tuo. Tarpeet ovat erilaiset eri yksilöillä ja eri ikävaiheissa. Siitä syystä oikeastaan mitään ei kannata hankkia etukäteen – vaan nimen omaan sen tarpeen mukaan. Koskeussuojankin olisimme voineet hankkia vasta sitten kun ensimmäinen lakana oikeasti kastuu.
Tosi pienellä vaatemäärällä olette selvinneet! Meillä oli alkuun n. 8 vaatekertaa, ja lisää jouduttiin hankkimaan kun lapsi puklaili ja kestovaipat vuotivat monesti päivään. Ja niillä valvomisilla ja synnytyksestä toipumisilla olisi ollut paljon helpompi, että kaikki olisi ollut valmiina (kuten myös rintapumppu, liivinsuojia ym mitä en ollut ymmärtänyt hankkia ennen synnytystä).
Samoin patjansuoja tuli kyllä tarpeeseen! Rengasliina on meillä käytössä vasta nyt (11kk iässä), on mielestäni helpompi isomman lapsen kanssa. Pinnasänkyyn siirryttiin sitten kun lapsi alkoi liikkua. Tosiaan, ne ehtii kyllä hankkia myöhemminkin jos on tarve.
Kannattaa ottaa pinnasänky sitten käyttöön, kun lapsi liikkuu. Siihen on hyvä pistää lapsi hetkiseksi, jos pitää vaikka käydä itsekseen vessassa. Sen laidalla on myös näppärä kuivata pyyhkeitä.
Tuohan se helpoin ja halvin vaihe on. Varropa vaan kun kohta ei kelpaakaan päälle se paita mikä on hankittu…
http://www.hs.fi/kotimaa/Kauniita+unia+%C3%A4%C3%A4rivanhempi/a1305547917818
Tästä blogista on ihan oikeasti apua. Kiitos!
Tosi kiva kuulla! Kiitos paljon palautteestasi JH!
Moi! Totta puhut, pienen kanssa pärjää vähällä ja tutuilta saa kierrossa kaikenlaista. Ja kuten Valpuri jo edellä sanoi, mitä itse saa, on helppo laittaa eteenpäin. Myönnän kyllä, että mulla on ”muistolaatikko”, mutta aion tiukasti pitäytyä siinä yhdessä laatikossa. Kun se täyttyy, siivoan sieltä vaatteita kierrätettävien laatikkoon.
Kannattaa pitää se kosteussuoja sängyssä kaiken varalta, varsinkin jos nukutte perhepedissä. Meillä lapsi nukkuu omassa sängyssään, kosteussuoja on, mutta silti joskus joutuu vaihtamaan varapatjaan (sitä kun tosiaan saa tutuilta kaikenlaista). Vaippa ei vuoda, mutta hampaita tehdessä kuolaa tulee ihan valtavasti, ja valitettavasti pari oksutautiakin on aiheuttaneet lakanapyykkiä…
Näinhän se on. Vanhemman syli riittää pienelle pitkälle. Suurin osa vauvahankinnoista lienee kehitetty helpottamaan vanhempien ”taakkaa”. Me ei olla käytetty kosteussuojaa, mutta kosteutta hylkivä alunen (lampaantalja) on ollut hyvä apu vaipattomiin hetkiin. Siihen vielä harso päälle, niin pysyy taljakin puhtaampana.
Jeps. Meilläkin kosteussuoja on ollut toistaiseksi täysin turha ja käyttämättä. Se lojuu siis kaapissa odottamassa aikoja, jolloin sille ehkä oikeasti on käyttöä.