Ekoisi – osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä

Ennen lapsen saamista olin ahdistunut siitä tavaramäärästä, joka vauvaelämään muka kuuluu. Vanhemmille tuputetaan mitä uskomattomampia asioita.

Oikeasti vauvan kanssa ei tarvitse paljon mitään, ja sen minkä tarvitsee saa käytettynä ystäviltä tai kirpputoreilta. Rahaa vauvan kanssa selviämiseen ei ainakaan tarvitse.

Ohessa muutamia virhehankintoja:

1. Vaatteet. Vaatekertoja meillä on ollut noin kuudet. Oikeasti olemme tarvinneet vähemmän. Äitiyspakkauksen mukana tulleita vaatteita ei olisi tarvittu lainkaan, sillä ystäviltä ja kirpputoreilta olisi saanut käytännössä kaiken tarpeellisen. Toki hankintoihin olisi pitänyt käyttää hieman nykyistä enemmän vaivaa.

2. Häkkisänky. Saimme ensin käyttöön Annukan vanhan häkkisängyn. Naapurilta saimme kuitenkin hiukan paremman, joten otimme sen ja laitoimme ensimmäisen häkkisängyn kierrätykseen Annukan siskolle. Lopulta purimme myös naapurilta saadun häkkisängyn ja laitoimme sen kellariin, koska vauva ei ole nukkunut siinä kuin muutaman kerran. Perhepeti on toiminut erinomaisen hyvin.

3. Kolmet lastenvaunut. Saimme yläkerrasta yhdet vähän rikkinäiset vaunut ja ystävältä ostimme muutamalla kympillä kahdet vanhat lisää. Kokeilun jälkeen olemme käyttäneet vain yksiä vaunuja. Samoilla vaunuilla on voinut käydä kävelemässä ja jopa juoksemassa. Vaunujen mukana tullut koppa toimii ”parvekevaunuina”, kehtona ja välillä myös sänkynä.

4. Ja paljon muutakin turhaa on ollut. Hankimme kosteussuojan sängyn patjan suojaksi. Turhaan. Vauvan pissat ja kakat ovat sen verran pieniä, että harso tai kestovaippa pitää ne sisällään erinomaisen hyvin. Yläkerrasta saatua kehtoa emme ole edes ottaneet käyttöön ja myös rengasliina on jäänyt vain muutamalle kokeilulle.

Hyödyllisiksi kapistuksiksi on sen sijaan osoittautunut naapureilta saatu leikkimatto, imetystyyny ja rintapumppu, joita meillä ei alun perin ollut lainkaan. Lisäksi pyykinpesukoneen päälle tuleva hoitoalusta sekä tietysti harsot ja kestovaipat ovat olleet tarpeen. Ja toki niitä vaatteitakin on muutamia tarvittu.

Kaiken kaikkiaan vauvan kanssa tulee toimeen todella vähällä tavaramäärällä eikä rahaa noiden tavaroiden hankkimiseen tarvitse kuin korkeintaan muutaman euron tai kympin.

Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa

11 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi – osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä”

  1. Mielestäni vauvan kanssa tulee toimeen hyvin pienillä ostoksilla – nimittäin siinä tapauksessa, että on runsaasti samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä ja tuttavia. Äitiyspakkaus on toki hieno keksintö ja käytettynä ostamalla saa kaikenlaista, mutta etenkin rintapumpun tyyppisten esineiden kohdalla on etukäteen todella hankala tietää, onko omalle perheelle kyseessä merkittävä arjen helpottaja vai turhake. Jos on niin onnekas, että on laaja sosiaalinen verkosto, voi helposti kokeilla.

    Siksi minusta onkin loistavaa, miten innokkaasti ihmiset lastentarvikkeiden kohdalla kierrättävät. Kun odottaa vauvaa, ihmiset lahjoittavat kaikenlaista pyytämättä – ja hyvää on sitten helppo laittaa eteenpäin seuraavalle käyttäjälle. Itseäni vauvatavaran määrä ei siksi ahdista vaikka tavaran määrä yleensä ahdistaa. Viikkasin esimerkiksi juuri pois muutaman bodyn seuraavalle käyttäjälle – näyttävät mielestäni edelleen uudenveroisilta, ja laskujeni mukaan osa on kiertänyt jo neljällä pienellä.

    Niin ja pakko vielä viisastella: kosteussuojat patjan päällä ovat tarpeettomia kunnes ne yhtäkkiä eräänä yönä ovat erittäin tarpeellisia.

    • Juuri näin Valpuri! Pointti on juuri tuo. Tarpeet ovat erilaiset eri yksilöillä ja eri ikävaiheissa. Siitä syystä oikeastaan mitään ei kannata hankkia etukäteen – vaan nimen omaan sen tarpeen mukaan. Koskeussuojankin olisimme voineet hankkia vasta sitten kun ensimmäinen lakana oikeasti kastuu.

  2. Tosi pienellä vaatemäärällä olette selvinneet! Meillä oli alkuun n. 8 vaatekertaa, ja lisää jouduttiin hankkimaan kun lapsi puklaili ja kestovaipat vuotivat monesti päivään. Ja niillä valvomisilla ja synnytyksestä toipumisilla olisi ollut paljon helpompi, että kaikki olisi ollut valmiina (kuten myös rintapumppu, liivinsuojia ym mitä en ollut ymmärtänyt hankkia ennen synnytystä).
    Samoin patjansuoja tuli kyllä tarpeeseen! Rengasliina on meillä käytössä vasta nyt (11kk iässä), on mielestäni helpompi isomman lapsen kanssa. Pinnasänkyyn siirryttiin sitten kun lapsi alkoi liikkua. Tosiaan, ne ehtii kyllä hankkia myöhemminkin jos on tarve.

  3. Kannattaa ottaa pinnasänky sitten käyttöön, kun lapsi liikkuu. Siihen on hyvä pistää lapsi hetkiseksi, jos pitää vaikka käydä itsekseen vessassa. Sen laidalla on myös näppärä kuivata pyyhkeitä.

  4. Moi! Totta puhut, pienen kanssa pärjää vähällä ja tutuilta saa kierrossa kaikenlaista. Ja kuten Valpuri jo edellä sanoi, mitä itse saa, on helppo laittaa eteenpäin. Myönnän kyllä, että mulla on ”muistolaatikko”, mutta aion tiukasti pitäytyä siinä yhdessä laatikossa. Kun se täyttyy, siivoan sieltä vaatteita kierrätettävien laatikkoon.
    Kannattaa pitää se kosteussuoja sängyssä kaiken varalta, varsinkin jos nukutte perhepedissä. Meillä lapsi nukkuu omassa sängyssään, kosteussuoja on, mutta silti joskus joutuu vaihtamaan varapatjaan (sitä kun tosiaan saa tutuilta kaikenlaista). Vaippa ei vuoda, mutta hampaita tehdessä kuolaa tulee ihan valtavasti, ja valitettavasti pari oksutautiakin on aiheuttaneet lakanapyykkiä…

  5. Näinhän se on. Vanhemman syli riittää pienelle pitkälle. Suurin osa vauvahankinnoista lienee kehitetty helpottamaan vanhempien ”taakkaa”. Me ei olla käytetty kosteussuojaa, mutta kosteutta hylkivä alunen (lampaantalja) on ollut hyvä apu vaipattomiin hetkiin. Siihen vielä harso päälle, niin pysyy taljakin puhtaampana.

    • Jeps. Meilläkin kosteussuoja on ollut toistaiseksi täysin turha ja käyttämättä. Se lojuu siis kaapissa odottamassa aikoja, jolloin sille ehkä oikeasti on käyttöä.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin