Ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän päätteeksi pyöräilin kotiin Käpylään Kallion ja Vegemestan kautta.
Kotipihalle saapuessani yläkerran naapurit Jukka ja Pii olivat pihalla. Kysyin heiltä isyysrahan hakemisesta.
Parvekkeella Vegan Schnitzeleitä Annukan kanssa nauttiessamme vaihdoimme kuulumisia pihalle olleen Jukan kanssa. Yläkerran parvekkeelta kummilapsemme Kuura höpötteli meille parvekekasveja kastellessaan. Elina taas kysyi, haluaisimmeko chiliä.
Iltapalan jälkeen lähdimme kävelylle. Pihalla roskia heittäessämme törmäsimme Anuun. Vaihdoimme lyhyesti kuulumisia ja sovimme, että tulemme myöhemmin katsomaan häneltä yli jäänyttä pinnasänkyä ja lastenrattaita. Samalla Anu laittoi paperinkeräyksen vieressä pihalla olevaan ”saa ottaa” laatikkoon muutaman lastenkirjan.
Kävellessä näimme Oilin ja Lauran. Vaihdoimme jälleen kuulumisia ja muutaman sanan tulevasta Hiroshima-päivästä Töölönlahdella 6.8.2011. Tunnelmallinen tilaisuus on yksi loppukesän hienoimpia.
Palattuamme kävelyretkeltä törmäsimme vielä naapurirapun Jenniin. Kuulumisten vaihdon yhteydessä hän kertoi heille saapuneesta uudesta kissanpennusta. Pohdimme, miten sen saisi pidettyä turvallisesti parvekkeella.
Ennen kotiin paluuta koukkasimme vielä pihapalstan ja viljelylaarin kautta sekä poimimme talon nurkalle odottamaan jättämämme tyhjät roskakorit. Toinen yläkerran naapuri huikkasi rapussa vastaan tullessaan iloisesti, että näin se kierrättämällä maailma pelastuu.
Illalla puhuimme Annukan kanssa, että elämä näillä Helsingin Käpylän kulmilla on oikeastaan aika kivaa ja sosiaalista. Mielikuva kylmästä ja jurottavasta kaupunkilaisesta kerrostaloelämästä on kaukana täältä.
Terveisiä myös täältä villistä Itä-Helsingistä – kuulostaa aika lailla meidän Puotila-elämältä! Kävin äsken parin sadan metrin päässä ostarilla kaupassa ja tajusin, että moikkasin matkalla viittä ihmistä / perhettä (plus kassa) ja jäin juttelemaan kolmen kanssa. Huh, melkein liikaa jo 🙂