Ekoisi – Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus

Kävin hakemassa postista äitiyspakkauksen yhdessä Annukan kanssa. Kyse on yhteiskunnan tukimuodosta perheille. Esimerkiksi vuonna 2009 Kela jakoi 59 935 äitiysavustusta, joista 38 774 äitiyspakkauksena.

Pakkauksen hinta on 274,15 euroa ja niille, jotka eivät ota pakkausta (21 161 kpl), maksetaan 140 euron avustus. Käytännössä kyse on siis noin 13,5 miljoonan euron tuesta lapsiperheille.

Tämä herätti mielessäni kaksi kysymystä.

1. Pitääkö lisääntymistä ja luonnonvarojen kulutusta tällä tavalla yhteiskunnan toimesta tukea? Varsinkin kun kirpputorit ja ystävien kaapit ovat lasten vaatteita pullollaan. Voisiko äitiyspakkaus maksaa jotain esimerkiksi ensimmäisen lapsen jälkeen? Itsekin tajusin vasta pakkauksen haettuani, että olisin voinut omalta osaltani vähentää luonnonvarojen kulutusta ja kieltäytyä pakkauksesta. Eipä tullut mieleeni.

2. Miksi ihmeessä kyse on äitiyspakkauksesta eikä esimerkiksi vanhemmuus- tai lapsipakkauksesta? Onko pakkauksessa oleva tavara tarkoitettu todella vain äidille? Tämä kielenkäyttö uusintaa yhteiskunnallista tapaa, jossa äiti vastaa lastenhoidosta. Eikö voisi puhua paremminkin vanhemmuus- tai lapsipakkauksesta.

Tätä vauhtia käy vaikeaksi vastata 100 tavaran haasteeseen kun lapsiperheen arki on näin tavaravälitteistä. Toki monia uusia asioita tarvitaan. Uskon, että vähemmälläkin voi kuitenkin tulla hyvin toimeen. Tämä jää kuitenkin nähtäväksi.

Tässä kirjoitussarjassa pohdin vanhemmuutta ja perhe-elämää ekologisesta näkökulmasta.

15 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi – Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus”

  1. ”Pitääkö lisääntymistä ja luonnonvarojen kulutusta tällä tavalla yhteiskunnan toimesta tukea?”

    Vaikea olisi kuvitella että ei tuettaisi. Lisääntyminen on kaikilla eliöillä niin voimakas biologinen vietti, että sitä on vaikea kontrolloida. Toisaalta raskaus ei aina ole suunniteltu, ehkäisy voi pettää ja ihmiset tekevät ajattelemattomia virheitä.

    Tukien sitominen lapsien määrään ei ole ainut tapa tarkastella lapsiperheille suunnattujen tukien ympäristöystävällisyyttä. Nykyään tuet käsitetään kaikille kuuluvina tukina, jotka myönnetään samansuuruisina riippumatta vanhempien tuloista. Toinen tapa olisi ajatella lapsilisää sosiaaliturvana, jolloin tulonmenetyksiä korvattaisiin vain, mikäli ne pudottaisivat perheen tulot jonkin sovitun rajan alle. Vielä HS:n vaalikoneessa pidit tätä tosin huonona ratkaisuna. Oletkohan muuttanut mieltäsi?

    Äitiyspakkauksessa on sekin etu, että se tutustuttaa uudet perheet kestovaippailuun ja varmistaa, että ainakin osa uuden vauvan vaatteista on luomupuuvillasta valmistettuja.

    Yksi tapa tehdä äitiyspakkauksen vastaanottaminen kannattamattomaksi olisi myöntää paketin vastaanottamatta jättäneille sen hinta täysimääräisenä käteen. Vaikka tämä mahdollistaisi esimerkiksi täysin käytettyjen, luomujen / muuten ekologisten vauvantarvikkeiden hankinnan, niin vaarana olisi rahan valuminen halpoihin, laaduttomiin ja epäekologisiin tuotteisiin.

  2. Luulen, että vauvapakkaus tukimuotona — ainakin ensimmäisen lapsen osalta — johtaa paljon vähempään luonnonvarojen käyttöön kuin vastaava tukisumma riihikuivana, ainakin olettaen, että perheet käyttäisivät ko. summan vauvatarvikkeisiin. Kieltämättä seuraavien lasten kohdalla kyseinen avustus ei enää ole niin perusteltu. Ja tukimuotona se on aivan ihana — eiväthän ensimmäistä lastaan odottavat usein edes tiedä, mitä kaikkea ja minkäkokoista tarvitaan. Tulisi myös varmaan paljon enemmän harhahankintoja.

    Ja kyllä, yhteiskunnalla on pysyvä intressi tukea lisääntymistä monista ideologisista ja käytännöllisistä syistä, esimerkiksi oman jatkuvuutensa ja elinvoimaisuutensa turvatakseen.

    Mitä luonnonvarojen kulutukseen tulee, yhteiskunta voisi kyllä erilaisin ohjauskeinoin tukea uusia lapsiperheitä asumaan tiiviimmin ja vähentämään liikkumisen tarvetta. Moni luulee esimerkiksi, että kun on lapsia, pitää olla perheauto, koska lapset kuitenkin harrastavat jääkiekkoa.

  3. Kannattaisi varmaan puuttua lapsiperheiden kulutushuumaan ja tavaratulvaan muusta kohdasta kuin äitiys/vanhemmuuspakkaukse​n kohdalta. Pakkauksen pointti on kuitenkin siinä, että siinä on kaikki perustarvikkeet, joilla pääsee vauvan kanssa alkuun.

    Paljon suurempia ongelmia on:
    – Turhan tavaran tuputtaminen sekä kauppojen että eri medioiden kautta.
    – Negatiivinen asenne siihen, että lapsiperhe voisi asua kaupungissa ja liikkua kestävillä kulkumuodoilla.
    – Liian suurien eri suuntaisten oikeaoppisuuspaineiden kasaaminen lapsiperheille.

    Vauva- ja pikkulapsiaika on perheelle usein raskasta aikaa. On tietysti perusteltua, että pyrkii hoitamaan lastaan mahdollisimman kestävästi, mutta siitä voi kertyä perheeseen liikaa painetta. Äitiyspakkausta vastaavien tavaroiden haaliminen kirpputoreilta ja tuttavilta vie varmasti enemmän aikaa kuin pakkauksen hakeminen. Aika on usein pienten lasten perheessä niukin luonnonvara.

  4. Onnittelut tulevasta perheenlisäyksestä!

    Päätin kuitenkin hiukan kommentoida….

    1. Käsittääkseni äitiyspakkauksella ei pyritä tukemaan ei kuluttamista eikä lisääntymistä, vaan antamaan edes jonkinlainen starttipaketti jokaiselle tulevalle äidille ja vauvalle tulotasosta riippumatta. Vaihtoehtoinen raha on pienempi kuin paketin arvo, sillä raha voidaan käyttää muuhun kuin lapsen hyväksi (mihin se on siis tarkoitettu) ja houkutusta tähän ei haluta tukea. Suurina erinä hankittavat äitiyspakkauksen tuotteet myös saadaan halvemmalla kuin vastaavat tuotteet kaupasta ja paketti on uskomaton taidonnäyte hankinnoista vastaavilta. Siinä tiivistyy moni hyvinvointiyhteiskunnan periaate!
    (tasa-arvoisuus, valinnan vapaus, vaihtoehtoisuus, valistuksellisuus)

    Kaikkihan eivät tukia tarvitse. Tavallisten bussikuskien, siivoojien, perushoitajien, toimistotyöntekijöiden, tarhantätien ja kaupankassojen lisäksi on akateemisesti koulutettu, hyvin ansaitseva keskiluokka. Heillä on ihan oikeasti mahdollisuus eli vapaus valita. Eikä tuo vapaus rajoitu vain äitiyspakkaukseen. Joku valitsee kaupassa espanjalaisen bulkkitomaatin ja luomun välilllä. Toinen voi valita syömmekö tänään herkullista luomua mahan täydeltä ja loppuviikon paastoamme tai koko viikon, mutta joka päivä perusmättöä. Joku miettii pitäisikö vaipan olla villaa vai luomupuuvillaa. Toinen miettii ostaako vaipat vai maksaako sähkölaskun. En toivoisi, että yhteiskunnassamme vain eliitillä ja sillä paremmalla keskiluokalla olisi edellytykset lastenhankintaan. Viimekädessähän köyhyydestä maksaisi köyhien lapset, elämällään. Aatteet voivat olla jaloja, mutta niitä ei voi syödä.

    On hienoa ja todellakin järkevää kierrättää lastenvaatteita ja tarvikkeita mahdollisuuksien mukaan. Kaikilla ei tosin ole suvussa tai kaveripiirissä niitä, jotka tavaraa kiertoon laittaisivat. Ja sitten kun kyseessä ei olekkaan se esikoinen, ei aikakaan tuppaa riittämään kirppiksillä juoksemiseen. Aika on luksusta.

    2. Tämä ei ole uusi havainto, mutta sitäkin aiheellisempi kyllä.
    Olisiko perhepaketti ok? : )

  5. Ihan loistava postaus!

    Me otimme rahan, vaikka esikoinen kyseessä, kun saatiin niin paljon ilmaiseksi/muutaman euron ”kirpparpakettihinnalla” kavereilta vaatteita ja tarvikkeita (kaapissa on mm. 4 erikokoista talvihaalaria ilmaiseksi saatuina..) ja katselin netin äitiyspakkauksen kuvista, että oltiin mm. saatu edellisvuosien pakkausten kamoista lähes kaikki/vastaavat, että ajattelin, että ei kannata ottaa lisää roinaa kaappeihin vaan ostaa sillä 140 eurolla ne pari juttua mitä ei saatu (kynsisakset ja jotain pientä, hoitovoiteita yms) ja loppu jää muihin vauvan menoihin, mistä ei edes vielä ole tietoa.

    Mies olisi automaattisesti ottanut paketin ja esim. naiset hänen työpaikallaan kehuivat sen maasta taivaaseen ja ”kun se on niin paljon arvokkaampi se paketti kuin mitä saa rahaa” jne jne), mutta sinnikkäistä vakuutteluistani (ja kun näytin täpötäyttä vauvan kaappia…!) sitten uskoi, että ok, järkevää ottaa raha.

    Ollaan saatu NIIIIIIN paljon ihmettelyä siitä, että miksi ei otettu pakettia vaan raha – paketin rahallinen arvo on näissä kommenteissa kohonnut jopa 800 euroon (274 euron sijasta…) ja sitten on ihmetelty, että ”kun se on NIIIIN arvokas ja se raha on VAIN 140 euroa niin miten IHMEESSÄ päädyitte rahaan” ja kommentoijat tuskin ovat uskoneet, että tarkkana ihmisenä oikeasti verrannut, että todellakin, siitä 140 eurosta jää rahaa reilusti yli, kun täydennän kaappeihini sen mitä paketissa olevaa MEILLE TARPEELLISTA tarviketta en ole ilmaiseksi jo saanut…

    Vauva-arkea takana 4vk ja yhä olen tyytyväinen valintaani. Tavara on muutenkin riittävästi, mutta onneksi 90% kierrätettyä. 🙂

  6. Mun mielesta toi pakkaus oli ihan jees kun sen sain, MUTTA:
    – paljon siina on sellaista nostalgiaa ja Suomi-filmia mukana
    – Kela repostelee olevansa ainoa maailmassa joka tarjoaa tallaista jne. Ei pida paikkaansa. Itavallassa saa esim. ”vaippashekin” kestojen ostamista varten tai vaatepakkauksen.
    – vaatteiden kestavyys oli niin ja nain, ja ne kolme kestovaippaa olivat melko onnettomia verrattuna meidan myohemmin hankkimiin.
    – pakkauksen tarpeellisuus perheille on paljon paljon paljon pienempi kuin aikanaan. Ihan alkuun sodan jalkeisena aikana tavoitteena oli kaiketi myos opastaa aiteja, vahentaa kuolleisuutta parantamalla hygieniaa, ja toisaalta tarvikkeita ei ollut saatavilla (tai monilla ei olisi ollut varaa niihin).
    – pakkauksesta tuntuu tulleen enemmankin markkinointivaline yrityksille
    – nykyisena HM ja Lindex aikakautena ainakin vaatteet+muut tekstiilit voisi hyvin jattaa pois ja miettia mita halutaan tukea. Tuo Itavallan kestovaippakuponki on mun mielesta mainio ajatus. Sen rahan voi siis hakea kuittia vastaan takaisin ja kaupan/merkin saa valita ihan itse. Luonto-Liitto voisi esittaa tuommoista mallia Kelalle, vaikka alkuun kolmantena vaihtoehtona rahan ja perinteisen pakkauksen valilla!

  7. Hyvää pohdintaa, mutta täytyy sanoa, että itse tykkäsin äitiyspakkauksesta sellaisenaan. Se on hyvä apu. Ainakin turvaverkottomille uusille vanhemmille pakkaus on hyvä starttipaketti. Esimerkiksi itse en olisi kunnolla tiennyt, mitä vauva oikeasti tarvitsee, eli millaisia asioita tarvitsee haalia kasaan.

  8. Me päädyttiin ottamaan äitiyspakkaus sen kummempia miettimättä. Vasta pakkauksen saatuani ymmärsin, että tosiaan sillä 140 eurolla olisi helposti saanut kaiken pakkauksen sisältämän tavaran käytettynä ja enemmänkin esim. vaatteita ja kestovaippoja. Sen sijaan olisi välttynyt saamasta sitä tavaraa, mitä pakkauksen sisällöstä ei tule meillä tarpeeseen. Seuraavan lapsen kohdalla lienee itsestäänselvyys, että otamme avustuksen rahana.

    Mielessä on tullut myös pyöriteltyä jonkinnäköistä nettipalvelua/-sivustoa, jossa vanhemmat voisivat kierrättää vauvatavaraa ”käytetyn äitiyspakkauksen” muodossa.

    • Kiitos kommentista Tuittu. Mekin otettiin tuo vanhemmuuspakkaus. Turhaan. Ei olisi kannattanut, koska tavaraa on tosiaan käytettynä tarjolla niin paljon.

  9. Luin muutamia kirjoituksistasi.
    Ymmärrän osan pointeistasi mutta en kaikkia.
    Äitiyspakkaus sanana-onpa kamalaa! Näin on jo pitkään ollut,annetaan edes joidenkin perinteiden säilyä, ei hajoiteta kaikkea..! Saahan sitä toki nimestä huolimatta vauva ja isä käyttää;)
    Älä ota seuraavaa kommenttiani pahalla;löysää hieman pipoasi.
    Ota myös huomioon mistä olet itse tullut;sana sukupuolineutraali ei oikein sovi siihen! Mitä kyseinen sana edes tarkoittaa?

  10. Ensimmäisen lapseni kanssa otin äitiyspakkauksen. Kaikki oli minulle silloin uutta ja pakkauksen vaatteita ja tavaroita oli mukava hypistellä vauvaa odotellessa. Vauvan synnyttyä, suurin osa jäi kuitenkin käyttämättä. Kirpparilta löysin paljon kauniimpia vaatteita kuin pakkauksessa, paljon sain myös lahjaksi. Ei kai kukaan laita tylsiä vaatteita lapselleen jos parempaakin on tarjolla. Siihen aikaan pakkauksessa tullut kestovaippakin oli aivan kaamea ja päätyi nopeasti hyllyntäytteeksi kun opin tekemään itse paremmat vaipat. Nyt kun odotan seuraavaa lastani, en missään nimessä ota pakkausta. Ensimmäinenkin kun tuntui niin turhalta. Ja nyt kun sukuuni on ehtinyt tulla enemmänkin lapsia, niin haalareita yms löytyy enemmän kuin edes tarttisi. Ja vanhojen pakkausten vaatteita näkyy kirpputoreilla aivan kaamea määrä, ja suurin osa näyttää aivan käyttämättömiltä!

  11. Tuohon kohtaan kaksi voisin antaa jonkinlaisen vastauksen 🙂
    Elikkä Miksi pakkaus on äitiyspakkaus johtuu siitä, että avustus annetaan äidille, joka on käynnyt neuvolassa ennen 4:nen raskasuskuukauden loppua. (yllätysraskauksissa raja ei ole niin tarkka) Mutta tämän avustuksen ansiosta suomalaiset äidit alkoivat jo 30-luvulla käymään nuvolassa ja tällä konstilla saatiin vähennettyä kuolleisuutta.
    Adoptiolapsillekkin saa nykyään avustuksen, mutta pääsääntöisesti kysymys on äidin raskauden seuraamisesta terveydenhuollon piirissä. Brasiliassa (muistaakseni) on otettu sama konsti käyttöön ja jonkinlaisen pienen paketin siellä saa, jos synnyttää valtion sairaalassa.

  12. En voi käsittää miten tuon paketin nimi on vieläkin äitiyspakkaus. Eiköhän olisi miesten korkea aika kuulua tasa-arvon piiriin. Tai itseasiassa ylempänä Katarina Uotila tiivisti hyvin miten naiset ja muutenkin kela ajattelevat yhteisistä lapsista.

    ” …vaan antamaan edes jonkinlainen starttipaketti jokaiselle tulevalle äidille ja vauvalle tulotasosta riippumatta.”

    Eli ne ovat naisen omaisuutta. Ei lapsi tarvi isää muuhun kuin rahoitukseen.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa