Geenimuuntelu kuriin

Viestintätoimisto Hill & Knowlton teetti Taloustutkimuksella toukokuussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksiä koskien geenimuuntelua.

Sain raportin hiljattain käsiini. Ohessa muutama kiinnostava havainto:

– Suomalaisista 86 % on sitä mieltä, että kuluttajan on voitava valita geenimuunnellun ja GMO-vapaan elintarvikkeen väliltä. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole.

– Suomalaisista 85 % pitää tärkeänä, että tuotepakkauksiin merkittäisiin myös eläinten kasvatuksessa mahdollisesti käytetty geenimuunneltu rehu.

– Suomalaisista 70 % kokee tarvitsevansa lisää tietoa geenimuunnelluista elintarvikkeista. Ainoastaan yhtä kymmenestä tämä asia ei kiinnosta. Tietoa halutaan ensisijaisesti tutkijoilta ja viranomaisilta, mutta myös elintarvikeyrityksiltä.

– Suomalaisista lähes puolet sanoo etsivänsä tietoa geenimanipuloiduista raaka-aineista itse tuotepakkauksista, mutta pakkaustiedot ovat vaikeaselkoisia.

Kiinnostava kysymys olisi tietysti ollut myös se, vaikuttaisiko/vaikuttaako geenimuuntelu suoraan ostopäätökseen. Kysely osoittaa, että tutkijoiden, viranomaisten ja elintarvikeyritysten kehittämälle yhteiselle GMO-merkinnälle olisi huutava tarve.

Samaan aikaan Greenpeace on kampanjoinut aktiivisesti esimerkiksi vaarallista GMO-perunaa vastaan Ruotsissa. Saksalainen BAFS suunnittelee geenimuunnellun Amflora-perunan viljelyä Ruotsissa. Lisää aiheesta täällä: Peruna-aktivistit pidätettiin Ruotsissa.

11 kommenttia artikkeliin ”Geenimuuntelu kuriin”

  1. Kerropa vähän tarkemmin, miten se peruna on vaarallista. Siitä on vain hiljennetty yksi tärkkelyssynteesissä tarvittava geeni.

  2. Leo Stranius kommentoi varmasti myöhemmin. Yksinkertaisen googlauksen tuloksena saan monta hälyyttävää uutista, tässä niistä kaksi:
    1.
    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97
    17/6/2010
    The EU Medicines Authority warns the crop threatens to increase resistance to drugs relied on to fight illnesses like tuberculosis.
    2.
    10/8/1998
    http://www.organicconsumers.org/ge/gepotatos.htm
    …tests showed they could damage the immune systems of rats and stunt their growth.

    Tässä lisää kiinnostavaa lukemista:
    http://www.sustainabletable.org/issues/ge/

    HTH
    Eeva

  3. Olisiko ko peruna siis täysin hyväksyttävä, jos antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi mukana? Sen poistamisen ei pitäisi olla mikään konsti. (toinen linkki ei liity tähän perunaan mitenkään)

  4. Kyseessä on perunalajike nimeltä Amflora. Sen geeniä on muunneltu seuraavasti:

    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97

    ’Amflora contains a gene that produces an enzyme which generally confers resistance to several antibiotics, including kanamycin, neomycin, butirosin, and gentamicin. The European Medicines Authority (EMA) has warned that resistance to these drugs is part of the explanation for the resurgence of TB, which infects eight million people worldwide every year.’

    Toisin sanoen, jos antibioottiresistanssia ei olisi peukaloitu, peruna olisi ’normaali’ peruna eikä geenimuunneltu.

    Vaara: resistanssi tuberkuloosiin.

  5. Eipäs, antibioottiresitenssigeeni on pelkkä markkeri. Oleellista on se, että amyloosia tuottava geeni on käännetty pois päältä. Siis kerrataanpa, jos tuota antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi, olisiko ko peruna täysin OK? Jos ei olisi. miksi?

  6. Ei ’käännetty pois päältä’ vaan on lisätty promoottori joka poistaa tai lisää tiettyjä ominaisuuksia esim. kasvi itse torjuu tuholaishyönteisiä tms. Sekundaariset seuraukset on pitkällä aikavälillä tutkimatta ja ne ovat odottamattomia. Tehtyjen tutkimusten mukaan seuraus perunan tapauksessa on resistanssi tiettyihin antibiootteihin.

  7. Niin, Amflorassa on nimenomaan poistettu amyloosin tuotto ja saatu sillä tärkkelys teollisuudelle sopivammaksi. Operaatiossa on käytetty markkerina antibioottiresistenssigeeniä.

    Hyväksytään nyt for argumens sake, että ko perunan vetäminen henkeen silloin kun ottaa tuberkuloosin takia jotain niistä antibioteista, joille geeni antaa resistenssin, saattaa lisätä
    todennäköisyyttä antibioottiresistentin tuberkuloosin syntyyn.

    Mutta tuo resistenssigeeni on pelkkä markkeri, ja sen nipsaiseminen jälkikäteen pois olisi ainakin mahdollista, jollei suorastaan helppoa. Eli vielä kerran: Jos väite perunan vaarallisuudesta perustuu tuohon antibioottiresistenssigeeniin, olisiko peruna hyväksyttävä ilman sitä?

  8. Geeni ei koskaan toimi yksin eli jos resistanssigeeni jälkikäteen ’nipsautetaan’ pois on peruna jo muuttunut ja se on jotain muuta kuin peruna. Vaatii vuosien tutkimuksia, jotta pystytään selvittämään sen kaikki sekä primääriset että sekundaariset vaikutukset ravintoaineena, varsinkin jos se yhdistellään muihin gm ravintoaineisiin, esim. syöt gm perunaa ja soijapapuja tai lihaa, joka on lihotettu soijapavuilla.

    Ei hyväksyttävä. Asiasta on kirjoitettu ja väitelty, puolesta ja vastaan. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa enkä hyväksy geenimuuntelua.

  9. No mutta Amfloraahan ei ole koskaan ravinnoksi tarkoitettukaan, vaan tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi.

    Kovin tuntuu olevan huteralla pohjalla väite Amfloran vaarallisuudesta.

  10. BASF on anonut Amfloran käyttöä eläinrehuna eli se on tarkoitettu eläimen ravinnoksi ja sitten ihminen syö ko. eläintä. Vaarana: resistanssi tiettyihin antibiootteihin sekä eläimellä että välillisesti ihmisellä.

    Ei hyväksyttävä. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa välillisesti enkä välittömästi enkä hyväksy geenimuuntelua.

    Puolestani asia on käsitelty.

    Kaikkea hyvää, Eeva

  11. Eiköhän tässä tullut selväksi, että kysymys on pelkästä ideologiasta: Ainoa ’vaara’ on sangen haettua laatua, ja sen poistaminenkaan ei muuttaisi mitään.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin