Geenimuuntelu kuriin

Viestintätoimisto Hill & Knowlton teetti Taloustutkimuksella toukokuussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksiä koskien geenimuuntelua.

Sain raportin hiljattain käsiini. Ohessa muutama kiinnostava havainto:

– Suomalaisista 86 % on sitä mieltä, että kuluttajan on voitava valita geenimuunnellun ja GMO-vapaan elintarvikkeen väliltä. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole.

– Suomalaisista 85 % pitää tärkeänä, että tuotepakkauksiin merkittäisiin myös eläinten kasvatuksessa mahdollisesti käytetty geenimuunneltu rehu.

– Suomalaisista 70 % kokee tarvitsevansa lisää tietoa geenimuunnelluista elintarvikkeista. Ainoastaan yhtä kymmenestä tämä asia ei kiinnosta. Tietoa halutaan ensisijaisesti tutkijoilta ja viranomaisilta, mutta myös elintarvikeyrityksiltä.

– Suomalaisista lähes puolet sanoo etsivänsä tietoa geenimanipuloiduista raaka-aineista itse tuotepakkauksista, mutta pakkaustiedot ovat vaikeaselkoisia.

Kiinnostava kysymys olisi tietysti ollut myös se, vaikuttaisiko/vaikuttaako geenimuuntelu suoraan ostopäätökseen. Kysely osoittaa, että tutkijoiden, viranomaisten ja elintarvikeyritysten kehittämälle yhteiselle GMO-merkinnälle olisi huutava tarve.

Samaan aikaan Greenpeace on kampanjoinut aktiivisesti esimerkiksi vaarallista GMO-perunaa vastaan Ruotsissa. Saksalainen BAFS suunnittelee geenimuunnellun Amflora-perunan viljelyä Ruotsissa. Lisää aiheesta täällä: Peruna-aktivistit pidätettiin Ruotsissa.

11 kommenttia artikkeliin ”Geenimuuntelu kuriin”

  1. Kerropa vähän tarkemmin, miten se peruna on vaarallista. Siitä on vain hiljennetty yksi tärkkelyssynteesissä tarvittava geeni.

  2. Leo Stranius kommentoi varmasti myöhemmin. Yksinkertaisen googlauksen tuloksena saan monta hälyyttävää uutista, tässä niistä kaksi:
    1.
    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97
    17/6/2010
    The EU Medicines Authority warns the crop threatens to increase resistance to drugs relied on to fight illnesses like tuberculosis.
    2.
    10/8/1998
    http://www.organicconsumers.org/ge/gepotatos.htm
    …tests showed they could damage the immune systems of rats and stunt their growth.

    Tässä lisää kiinnostavaa lukemista:
    http://www.sustainabletable.org/issues/ge/

    HTH
    Eeva

  3. Olisiko ko peruna siis täysin hyväksyttävä, jos antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi mukana? Sen poistamisen ei pitäisi olla mikään konsti. (toinen linkki ei liity tähän perunaan mitenkään)

  4. Kyseessä on perunalajike nimeltä Amflora. Sen geeniä on muunneltu seuraavasti:

    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97

    ’Amflora contains a gene that produces an enzyme which generally confers resistance to several antibiotics, including kanamycin, neomycin, butirosin, and gentamicin. The European Medicines Authority (EMA) has warned that resistance to these drugs is part of the explanation for the resurgence of TB, which infects eight million people worldwide every year.’

    Toisin sanoen, jos antibioottiresistanssia ei olisi peukaloitu, peruna olisi ’normaali’ peruna eikä geenimuunneltu.

    Vaara: resistanssi tuberkuloosiin.

  5. Eipäs, antibioottiresitenssigeeni on pelkkä markkeri. Oleellista on se, että amyloosia tuottava geeni on käännetty pois päältä. Siis kerrataanpa, jos tuota antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi, olisiko ko peruna täysin OK? Jos ei olisi. miksi?

  6. Ei ’käännetty pois päältä’ vaan on lisätty promoottori joka poistaa tai lisää tiettyjä ominaisuuksia esim. kasvi itse torjuu tuholaishyönteisiä tms. Sekundaariset seuraukset on pitkällä aikavälillä tutkimatta ja ne ovat odottamattomia. Tehtyjen tutkimusten mukaan seuraus perunan tapauksessa on resistanssi tiettyihin antibiootteihin.

  7. Niin, Amflorassa on nimenomaan poistettu amyloosin tuotto ja saatu sillä tärkkelys teollisuudelle sopivammaksi. Operaatiossa on käytetty markkerina antibioottiresistenssigeeniä.

    Hyväksytään nyt for argumens sake, että ko perunan vetäminen henkeen silloin kun ottaa tuberkuloosin takia jotain niistä antibioteista, joille geeni antaa resistenssin, saattaa lisätä
    todennäköisyyttä antibioottiresistentin tuberkuloosin syntyyn.

    Mutta tuo resistenssigeeni on pelkkä markkeri, ja sen nipsaiseminen jälkikäteen pois olisi ainakin mahdollista, jollei suorastaan helppoa. Eli vielä kerran: Jos väite perunan vaarallisuudesta perustuu tuohon antibioottiresistenssigeeniin, olisiko peruna hyväksyttävä ilman sitä?

  8. Geeni ei koskaan toimi yksin eli jos resistanssigeeni jälkikäteen ’nipsautetaan’ pois on peruna jo muuttunut ja se on jotain muuta kuin peruna. Vaatii vuosien tutkimuksia, jotta pystytään selvittämään sen kaikki sekä primääriset että sekundaariset vaikutukset ravintoaineena, varsinkin jos se yhdistellään muihin gm ravintoaineisiin, esim. syöt gm perunaa ja soijapapuja tai lihaa, joka on lihotettu soijapavuilla.

    Ei hyväksyttävä. Asiasta on kirjoitettu ja väitelty, puolesta ja vastaan. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa enkä hyväksy geenimuuntelua.

  9. No mutta Amfloraahan ei ole koskaan ravinnoksi tarkoitettukaan, vaan tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi.

    Kovin tuntuu olevan huteralla pohjalla väite Amfloran vaarallisuudesta.

  10. BASF on anonut Amfloran käyttöä eläinrehuna eli se on tarkoitettu eläimen ravinnoksi ja sitten ihminen syö ko. eläintä. Vaarana: resistanssi tiettyihin antibiootteihin sekä eläimellä että välillisesti ihmisellä.

    Ei hyväksyttävä. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa välillisesti enkä välittömästi enkä hyväksy geenimuuntelua.

    Puolestani asia on käsitelty.

    Kaikkea hyvää, Eeva

  11. Eiköhän tässä tullut selväksi, että kysymys on pelkästä ideologiasta: Ainoa ’vaara’ on sangen haettua laatua, ja sen poistaminenkaan ei muuttaisi mitään.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa