Geenimuuntelu kuriin

Viestintätoimisto Hill & Knowlton teetti Taloustutkimuksella toukokuussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksiä koskien geenimuuntelua.

Sain raportin hiljattain käsiini. Ohessa muutama kiinnostava havainto:

– Suomalaisista 86 % on sitä mieltä, että kuluttajan on voitava valita geenimuunnellun ja GMO-vapaan elintarvikkeen väliltä. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole.

– Suomalaisista 85 % pitää tärkeänä, että tuotepakkauksiin merkittäisiin myös eläinten kasvatuksessa mahdollisesti käytetty geenimuunneltu rehu.

– Suomalaisista 70 % kokee tarvitsevansa lisää tietoa geenimuunnelluista elintarvikkeista. Ainoastaan yhtä kymmenestä tämä asia ei kiinnosta. Tietoa halutaan ensisijaisesti tutkijoilta ja viranomaisilta, mutta myös elintarvikeyrityksiltä.

– Suomalaisista lähes puolet sanoo etsivänsä tietoa geenimanipuloiduista raaka-aineista itse tuotepakkauksista, mutta pakkaustiedot ovat vaikeaselkoisia.

Kiinnostava kysymys olisi tietysti ollut myös se, vaikuttaisiko/vaikuttaako geenimuuntelu suoraan ostopäätökseen. Kysely osoittaa, että tutkijoiden, viranomaisten ja elintarvikeyritysten kehittämälle yhteiselle GMO-merkinnälle olisi huutava tarve.

Samaan aikaan Greenpeace on kampanjoinut aktiivisesti esimerkiksi vaarallista GMO-perunaa vastaan Ruotsissa. Saksalainen BAFS suunnittelee geenimuunnellun Amflora-perunan viljelyä Ruotsissa. Lisää aiheesta täällä: Peruna-aktivistit pidätettiin Ruotsissa.

11 kommenttia artikkeliin ”Geenimuuntelu kuriin”

  1. Kerropa vähän tarkemmin, miten se peruna on vaarallista. Siitä on vain hiljennetty yksi tärkkelyssynteesissä tarvittava geeni.

  2. Leo Stranius kommentoi varmasti myöhemmin. Yksinkertaisen googlauksen tuloksena saan monta hälyyttävää uutista, tässä niistä kaksi:
    1.
    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97
    17/6/2010
    The EU Medicines Authority warns the crop threatens to increase resistance to drugs relied on to fight illnesses like tuberculosis.
    2.
    10/8/1998
    http://www.organicconsumers.org/ge/gepotatos.htm
    …tests showed they could damage the immune systems of rats and stunt their growth.

    Tässä lisää kiinnostavaa lukemista:
    http://www.sustainabletable.org/issues/ge/

    HTH
    Eeva

  3. Olisiko ko peruna siis täysin hyväksyttävä, jos antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi mukana? Sen poistamisen ei pitäisi olla mikään konsti. (toinen linkki ei liity tähän perunaan mitenkään)

  4. Kyseessä on perunalajike nimeltä Amflora. Sen geeniä on muunneltu seuraavasti:

    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97

    ’Amflora contains a gene that produces an enzyme which generally confers resistance to several antibiotics, including kanamycin, neomycin, butirosin, and gentamicin. The European Medicines Authority (EMA) has warned that resistance to these drugs is part of the explanation for the resurgence of TB, which infects eight million people worldwide every year.’

    Toisin sanoen, jos antibioottiresistanssia ei olisi peukaloitu, peruna olisi ’normaali’ peruna eikä geenimuunneltu.

    Vaara: resistanssi tuberkuloosiin.

  5. Eipäs, antibioottiresitenssigeeni on pelkkä markkeri. Oleellista on se, että amyloosia tuottava geeni on käännetty pois päältä. Siis kerrataanpa, jos tuota antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi, olisiko ko peruna täysin OK? Jos ei olisi. miksi?

  6. Ei ’käännetty pois päältä’ vaan on lisätty promoottori joka poistaa tai lisää tiettyjä ominaisuuksia esim. kasvi itse torjuu tuholaishyönteisiä tms. Sekundaariset seuraukset on pitkällä aikavälillä tutkimatta ja ne ovat odottamattomia. Tehtyjen tutkimusten mukaan seuraus perunan tapauksessa on resistanssi tiettyihin antibiootteihin.

  7. Niin, Amflorassa on nimenomaan poistettu amyloosin tuotto ja saatu sillä tärkkelys teollisuudelle sopivammaksi. Operaatiossa on käytetty markkerina antibioottiresistenssigeeniä.

    Hyväksytään nyt for argumens sake, että ko perunan vetäminen henkeen silloin kun ottaa tuberkuloosin takia jotain niistä antibioteista, joille geeni antaa resistenssin, saattaa lisätä
    todennäköisyyttä antibioottiresistentin tuberkuloosin syntyyn.

    Mutta tuo resistenssigeeni on pelkkä markkeri, ja sen nipsaiseminen jälkikäteen pois olisi ainakin mahdollista, jollei suorastaan helppoa. Eli vielä kerran: Jos väite perunan vaarallisuudesta perustuu tuohon antibioottiresistenssigeeniin, olisiko peruna hyväksyttävä ilman sitä?

  8. Geeni ei koskaan toimi yksin eli jos resistanssigeeni jälkikäteen ’nipsautetaan’ pois on peruna jo muuttunut ja se on jotain muuta kuin peruna. Vaatii vuosien tutkimuksia, jotta pystytään selvittämään sen kaikki sekä primääriset että sekundaariset vaikutukset ravintoaineena, varsinkin jos se yhdistellään muihin gm ravintoaineisiin, esim. syöt gm perunaa ja soijapapuja tai lihaa, joka on lihotettu soijapavuilla.

    Ei hyväksyttävä. Asiasta on kirjoitettu ja väitelty, puolesta ja vastaan. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa enkä hyväksy geenimuuntelua.

  9. No mutta Amfloraahan ei ole koskaan ravinnoksi tarkoitettukaan, vaan tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi.

    Kovin tuntuu olevan huteralla pohjalla väite Amfloran vaarallisuudesta.

  10. BASF on anonut Amfloran käyttöä eläinrehuna eli se on tarkoitettu eläimen ravinnoksi ja sitten ihminen syö ko. eläintä. Vaarana: resistanssi tiettyihin antibiootteihin sekä eläimellä että välillisesti ihmisellä.

    Ei hyväksyttävä. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa välillisesti enkä välittömästi enkä hyväksy geenimuuntelua.

    Puolestani asia on käsitelty.

    Kaikkea hyvää, Eeva

  11. Eiköhän tässä tullut selväksi, että kysymys on pelkästä ideologiasta: Ainoa ’vaara’ on sangen haettua laatua, ja sen poistaminenkaan ei muuttaisi mitään.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.