Salla Tuomivaara: Ruoka, joka on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttaen, on verolle pantava

Vieraskynäblogissa Salla Tuomivaara

Suomessa on totuttu haittaverottamaan ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia asioita.

Ajatus siitä, että yhteiskunnalle ja yksilöille vahingolliset valinnat eivät saisi olla ainakaan erityisen helppoja ja halpoja, on kannatettava. Asioita ei kielletä, mutta kulutusta ja tuotantoa ohjataan taloudellisilla ohjauskeinoilla. Tupakan ei kuulu olla puoli-ilmaista. Ympäristölle haitalliset polttoaineet saavat olla selvästi kalliimpia kuin kestävämmät vaihtoehdot.

Ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut esiin ajatuksen, että myös suuren ilmastokuorman elintarvikkeita pitäisi verottaa muita raskaammin.
Ilmastoystävällisen ruuan verotusta voisi puolestaan alentaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestö Dodo on vaatinut naudanlihalle ja maitotaloustuotteille kireämpää verotusta. Vastaavan ehdotuksen on tehnyt Leo Stranius.

Elintarvikeketjun osuus yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin neljännes. Maatalous ja elintarviketeollisuus kuuluvat suurimpiin tuotantoaloihin maailmassa. Sillä on siis todella väliä, millaista ruokaa tuotetaan ja kulutetaan. MTT:n laskelmien mukaan fennoveganismi olisi ilmaston kannalta kestävin ruokavalio. Kansakunnan pakottaminen pelkkien kotimaisten kasvistuotteiden käyttäjiksi ei ole järkevä tai mahdollinen ratkaisu, mutta yhteiskunta voi suosia tämän tyyppistä kulutusta.

Ympäristö- ja ilmastotekijät eivät ole ainoa peruste tällaisille ratkaisuille.
Vähemmän eläinkunnan tuotteita ja erityisesti eläinrasvaa sisältävä ruokavalio olisi myös kansanterveydellisesti kannattava ratkaisu. Lihankulutus on Suomessa kolminkertaistunut 60 vuodessa. Juustojen kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970. Nämä tuotteet rasittavat ilmaston ja elimistöjemme ohella ennen kaikkea niitä tuottavia eläimiä. Broilereita teurastetaan Suomessa vuodessa yli 54 miljoonaa, nautaeläimiä lähes 300 000 ja sikoja noin 2,5 miljoonaa. Tämän päälle tulevat muut tuotantoeläimet. Munivia kanoja on maassamme yli 3 miljoonaa, lypsylehmiä noin 300 000.

Emme varmasti lopeta näiden eläinten käyttöä ja syömistä kovin pian. Jos kuitenkin haluamme kääntää kehityksen suunnan – tuottaa eläimiä vähemmän ja eettisemmin – näitä eläimiä ja niiden tuottamia tuotteita ei voi enää myydä eurolla kilo. Liha voi tänä päivänä olla halvempi valinta kuin vihannekset. Mikä voisi selvemmin kertoa piittaamattomuudesta eläinten kärsimystä ja niiden oloja kohtaan?

Eettisemmän, terveellisemmän ja ekologisemman ruuan asemaa voisi tukea myös eläintuotannon ja sen imagomarkkinoinnin julkisia tukia karsimalla. Ajatus kestävämmän elintarviketuotannon vero-ohjauksesta pitäisi kuitenkin saada harkittavaksi.

Salla Tuomivaara on 22.3.2011 50 vuotta täyttävän Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n toiminnanjohtaja. Animalia juhlistaa puolta vuosisataansa Eläin! –eläinsuojelun suurtapahtumalla Helsingin Bio Rexissä ja Korjaamolla 1.-2.4. Perjantaina 1.4. Leo Stranius 17–18 on mukana tapahtumassa debatoimassa lihaverosta, muina aiheina päivän debattitunnissa ovat turkistarhaus ja kasvisruokapäivä.

9 kommenttia artikkeliin ”Salla Tuomivaara: Ruoka, joka on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttaen, on verolle pantava”

  1. Hieman kirjoituksestasi poiketen mutta;

    ”Leo Stranius on ympäristöasiantuntija” – millä perusteella?

    ”Tämä blogi on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi maaliskuussa 2010” – kenen toimesta?

    ”Olen (Leo Stranius) ehdolla kevään 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.” – miksi?

    Ja hieman sinullekin Salla Tuomivaara. Kuka olet ja miksi me tarvitsisimme juuri sinua, vai tarvitsetko sinää vaan meitä? Kunmpi on sinulle tärkeämpi, suomalainen vai eläin?

    Vastaa
  2. ”awaiting moderation” – hmm, tarkoittaa siis sitä että sinulla ja kaltaisillasi ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka nykyajan spämminehkäisevät ohjelmat toimivat, vai haluatko muuten vaan olla itse estämässä epämieluisien viestien läpipääsyä?

    Tulen palaamaan tänne takaisin parin päivän kuluttua ja mikäli mielestäni kohtuullisen asiallinen kommentti on edelleen julkaisematta, siirrän sen sivustolle jossa se tullaan varmuudella näkemään läpi Suomen.

    Vastaa
  3. Esität siis mallia jossa valtio vaurastuisi sitä enemmän mitä enemmän ihmiset tekisivät yhteiskunnallisesti vahingollisia valintoja. Valtion siis kannattaisi suosia sellaista toimintaa joissa on paljon ympäristölle ja ilmastolle koituvia haittoja. Tämä voisi olla valtionvallan kannalta toimiva malli lama-ajan taloudenpitoon.

    Vastaa
  4. Vastaan omalta osaltani. Olen suomalainen ja eläin, lajia ihminen. Olen töissä Animalian toiminnanjohtajana. Tarvitsen sekä muita ihmisiä että muita (muita) eläimiä elääkseni. Itse en varmasti ole korvaamaton yksilönä, sen enempää kuin muutkaan yksilöt ovat. Animalia kuitenkin edistää jokaisen eläimen yksilöarvon tunnustamista ja eläinten hyvinvointia yhteiskunnassa. Tässä kirjoituksessani esitän yhtä ratkaisua siihen, miten ihmisten, muiden eläinten ja koko planeetan tilannetta voisi yrittää edistää yhdellä ja samalla verotuksellisella ratkaisulla.

    Vastaa
  5. Hei JP

    Kiitos kommenteistasi! Ohessa vastauksia hyviin kysymyksiisi.

    “Leo Stranius on ympäristöasiantuntija” – millä perusteella?”

    Olen valmistunut hallintotieteiden maisteriksi pääaineenani ympäristöpolitiikka. Olen tehnyt ympäristöalan hommia yrityksissä ja järjestöissä kymmenen vuotta. Asiantuntijuuttani voi arvioida esimerkiksi CV:n perusteella: https://leostranius.fi/about/cv/

    “Tämä blogi on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi maaliskuussa 2010″ – kenen toimesta?”

    Cision Finland:
    http://www.cisionwire.fi/cision-finland/cision-listasi-ymparistoblogit

    “Olen (Leo Stranius) ehdolla kevään 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.” – miksi?”

    Vastaus löytyy täältä:
    https://leostranius.fi/eduskuntavaalit/miksi-ehdolle/

    Aurinkoista kevään jatkoa!
    Parhain terveisin
    -Leo

    Vastaa
  6. Toivon Animalian keskittävän enemmän huomiota mielestäni suurimpaan eläimille kärsimystä tuottavaan ihmisen toimintaan, …eläinten viihdekäyttöön.

    Eläinten viihdekäytössä on eläimeltä on riistetty mahdollisuus toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan luonnollisessa elinympäristössä.

    Eläinten pito lemmikkinä tai eläintarhoissa on moraalisesti väärin ja turkistarhaustakin pahempi eläinrääkkäyksen muoto.

    Viihdekäyttö tulisi lopettaa lainsäädännöllä.

    Vastaa
  7. Animalia on kriittinen myös eläinten viihdekäyttöä ja lemmikkikulttuuria kohtaan ja toimimme aiheissa resurssiemme mukaan (täältä voi katsoa lisää: http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-eläinsuojelukysymykset/eläinten-viihdekäyttö ja http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-eläinsuojelukysymykset/lemmikit)

    Tästä huolimatta pidän itse eläinten tehotuotantoa ruuaksi sekä määrällisesti että laadullisesti (eläinten olojen kannalta) kaikkein merkittävimpänä eläinten kohtelun ongelma-alueena. Toiminnastamme tällä alueella voi lukea lisää täältä: http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet

    Vastaa
  8. Erittäin hyvä kirjoitus!

    Salla Tuomivaara, arvostan ja ihailen työtäsi eläinten hyväksi. Tsemppiä ja voimia siihen jatkossakin!

    Vastaa

Jätä kommentti

Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli