Salla Tuomivaara: Ruoka, joka on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttaen, on verolle pantava

Vieraskynäblogissa Salla Tuomivaara

Suomessa on totuttu haittaverottamaan ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia asioita.

Ajatus siitä, että yhteiskunnalle ja yksilöille vahingolliset valinnat eivät saisi olla ainakaan erityisen helppoja ja halpoja, on kannatettava. Asioita ei kielletä, mutta kulutusta ja tuotantoa ohjataan taloudellisilla ohjauskeinoilla. Tupakan ei kuulu olla puoli-ilmaista. Ympäristölle haitalliset polttoaineet saavat olla selvästi kalliimpia kuin kestävämmät vaihtoehdot.

Ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut esiin ajatuksen, että myös suuren ilmastokuorman elintarvikkeita pitäisi verottaa muita raskaammin.
Ilmastoystävällisen ruuan verotusta voisi puolestaan alentaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestö Dodo on vaatinut naudanlihalle ja maitotaloustuotteille kireämpää verotusta. Vastaavan ehdotuksen on tehnyt Leo Stranius.

Elintarvikeketjun osuus yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin neljännes. Maatalous ja elintarviketeollisuus kuuluvat suurimpiin tuotantoaloihin maailmassa. Sillä on siis todella väliä, millaista ruokaa tuotetaan ja kulutetaan. MTT:n laskelmien mukaan fennoveganismi olisi ilmaston kannalta kestävin ruokavalio. Kansakunnan pakottaminen pelkkien kotimaisten kasvistuotteiden käyttäjiksi ei ole järkevä tai mahdollinen ratkaisu, mutta yhteiskunta voi suosia tämän tyyppistä kulutusta.

Ympäristö- ja ilmastotekijät eivät ole ainoa peruste tällaisille ratkaisuille.
Vähemmän eläinkunnan tuotteita ja erityisesti eläinrasvaa sisältävä ruokavalio olisi myös kansanterveydellisesti kannattava ratkaisu. Lihankulutus on Suomessa kolminkertaistunut 60 vuodessa. Juustojen kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970. Nämä tuotteet rasittavat ilmaston ja elimistöjemme ohella ennen kaikkea niitä tuottavia eläimiä. Broilereita teurastetaan Suomessa vuodessa yli 54 miljoonaa, nautaeläimiä lähes 300 000 ja sikoja noin 2,5 miljoonaa. Tämän päälle tulevat muut tuotantoeläimet. Munivia kanoja on maassamme yli 3 miljoonaa, lypsylehmiä noin 300 000.

Emme varmasti lopeta näiden eläinten käyttöä ja syömistä kovin pian. Jos kuitenkin haluamme kääntää kehityksen suunnan – tuottaa eläimiä vähemmän ja eettisemmin – näitä eläimiä ja niiden tuottamia tuotteita ei voi enää myydä eurolla kilo. Liha voi tänä päivänä olla halvempi valinta kuin vihannekset. Mikä voisi selvemmin kertoa piittaamattomuudesta eläinten kärsimystä ja niiden oloja kohtaan?

Eettisemmän, terveellisemmän ja ekologisemman ruuan asemaa voisi tukea myös eläintuotannon ja sen imagomarkkinoinnin julkisia tukia karsimalla. Ajatus kestävämmän elintarviketuotannon vero-ohjauksesta pitäisi kuitenkin saada harkittavaksi.

Salla Tuomivaara on 22.3.2011 50 vuotta täyttävän Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n toiminnanjohtaja. Animalia juhlistaa puolta vuosisataansa Eläin! –eläinsuojelun suurtapahtumalla Helsingin Bio Rexissä ja Korjaamolla 1.-2.4. Perjantaina 1.4. Leo Stranius 17–18 on mukana tapahtumassa debatoimassa lihaverosta, muina aiheina päivän debattitunnissa ovat turkistarhaus ja kasvisruokapäivä.

9 kommenttia artikkeliin ”Salla Tuomivaara: Ruoka, joka on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttaen, on verolle pantava”

  1. Hieman kirjoituksestasi poiketen mutta;

    ”Leo Stranius on ympäristöasiantuntija” – millä perusteella?

    ”Tämä blogi on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi maaliskuussa 2010” – kenen toimesta?

    ”Olen (Leo Stranius) ehdolla kevään 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.” – miksi?

    Ja hieman sinullekin Salla Tuomivaara. Kuka olet ja miksi me tarvitsisimme juuri sinua, vai tarvitsetko sinää vaan meitä? Kunmpi on sinulle tärkeämpi, suomalainen vai eläin?

  2. ”awaiting moderation” – hmm, tarkoittaa siis sitä että sinulla ja kaltaisillasi ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka nykyajan spämminehkäisevät ohjelmat toimivat, vai haluatko muuten vaan olla itse estämässä epämieluisien viestien läpipääsyä?

    Tulen palaamaan tänne takaisin parin päivän kuluttua ja mikäli mielestäni kohtuullisen asiallinen kommentti on edelleen julkaisematta, siirrän sen sivustolle jossa se tullaan varmuudella näkemään läpi Suomen.

  3. Esität siis mallia jossa valtio vaurastuisi sitä enemmän mitä enemmän ihmiset tekisivät yhteiskunnallisesti vahingollisia valintoja. Valtion siis kannattaisi suosia sellaista toimintaa joissa on paljon ympäristölle ja ilmastolle koituvia haittoja. Tämä voisi olla valtionvallan kannalta toimiva malli lama-ajan taloudenpitoon.

  4. Vastaan omalta osaltani. Olen suomalainen ja eläin, lajia ihminen. Olen töissä Animalian toiminnanjohtajana. Tarvitsen sekä muita ihmisiä että muita (muita) eläimiä elääkseni. Itse en varmasti ole korvaamaton yksilönä, sen enempää kuin muutkaan yksilöt ovat. Animalia kuitenkin edistää jokaisen eläimen yksilöarvon tunnustamista ja eläinten hyvinvointia yhteiskunnassa. Tässä kirjoituksessani esitän yhtä ratkaisua siihen, miten ihmisten, muiden eläinten ja koko planeetan tilannetta voisi yrittää edistää yhdellä ja samalla verotuksellisella ratkaisulla.

  5. Hei JP

    Kiitos kommenteistasi! Ohessa vastauksia hyviin kysymyksiisi.

    “Leo Stranius on ympäristöasiantuntija” – millä perusteella?”

    Olen valmistunut hallintotieteiden maisteriksi pääaineenani ympäristöpolitiikka. Olen tehnyt ympäristöalan hommia yrityksissä ja järjestöissä kymmenen vuotta. Asiantuntijuuttani voi arvioida esimerkiksi CV:n perusteella: https://leostranius.fi/about/cv/

    “Tämä blogi on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi maaliskuussa 2010″ – kenen toimesta?”

    Cision Finland:
    http://www.cisionwire.fi/cision-finland/cision-listasi-ymparistoblogit

    “Olen (Leo Stranius) ehdolla kevään 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.” – miksi?”

    Vastaus löytyy täältä:
    https://leostranius.fi/eduskuntavaalit/miksi-ehdolle/

    Aurinkoista kevään jatkoa!
    Parhain terveisin
    -Leo

  6. Toivon Animalian keskittävän enemmän huomiota mielestäni suurimpaan eläimille kärsimystä tuottavaan ihmisen toimintaan, …eläinten viihdekäyttöön.

    Eläinten viihdekäytössä on eläimeltä on riistetty mahdollisuus toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan luonnollisessa elinympäristössä.

    Eläinten pito lemmikkinä tai eläintarhoissa on moraalisesti väärin ja turkistarhaustakin pahempi eläinrääkkäyksen muoto.

    Viihdekäyttö tulisi lopettaa lainsäädännöllä.

  7. Animalia on kriittinen myös eläinten viihdekäyttöä ja lemmikkikulttuuria kohtaan ja toimimme aiheissa resurssiemme mukaan (täältä voi katsoa lisää: http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-eläinsuojelukysymykset/eläinten-viihdekäyttö ja http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-eläinsuojelukysymykset/lemmikit)

    Tästä huolimatta pidän itse eläinten tehotuotantoa ruuaksi sekä määrällisesti että laadullisesti (eläinten olojen kannalta) kaikkein merkittävimpänä eläinten kohtelun ongelma-alueena. Toiminnastamme tällä alueella voi lukea lisää täältä: http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet

  8. Erittäin hyvä kirjoitus!

    Salla Tuomivaara, arvostan ja ihailen työtäsi eläinten hyväksi. Tsemppiä ja voimia siihen jatkossakin!

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin