Salla Tuomivaara: Ruoka, joka on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttaen, on verolle pantava

Vieraskynäblogissa Salla Tuomivaara

Suomessa on totuttu haittaverottamaan ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia asioita.

Ajatus siitä, että yhteiskunnalle ja yksilöille vahingolliset valinnat eivät saisi olla ainakaan erityisen helppoja ja halpoja, on kannatettava. Asioita ei kielletä, mutta kulutusta ja tuotantoa ohjataan taloudellisilla ohjauskeinoilla. Tupakan ei kuulu olla puoli-ilmaista. Ympäristölle haitalliset polttoaineet saavat olla selvästi kalliimpia kuin kestävämmät vaihtoehdot.

Ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut esiin ajatuksen, että myös suuren ilmastokuorman elintarvikkeita pitäisi verottaa muita raskaammin.
Ilmastoystävällisen ruuan verotusta voisi puolestaan alentaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestö Dodo on vaatinut naudanlihalle ja maitotaloustuotteille kireämpää verotusta. Vastaavan ehdotuksen on tehnyt Leo Stranius.

Elintarvikeketjun osuus yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin neljännes. Maatalous ja elintarviketeollisuus kuuluvat suurimpiin tuotantoaloihin maailmassa. Sillä on siis todella väliä, millaista ruokaa tuotetaan ja kulutetaan. MTT:n laskelmien mukaan fennoveganismi olisi ilmaston kannalta kestävin ruokavalio. Kansakunnan pakottaminen pelkkien kotimaisten kasvistuotteiden käyttäjiksi ei ole järkevä tai mahdollinen ratkaisu, mutta yhteiskunta voi suosia tämän tyyppistä kulutusta.

Ympäristö- ja ilmastotekijät eivät ole ainoa peruste tällaisille ratkaisuille.
Vähemmän eläinkunnan tuotteita ja erityisesti eläinrasvaa sisältävä ruokavalio olisi myös kansanterveydellisesti kannattava ratkaisu. Lihankulutus on Suomessa kolminkertaistunut 60 vuodessa. Juustojen kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970. Nämä tuotteet rasittavat ilmaston ja elimistöjemme ohella ennen kaikkea niitä tuottavia eläimiä. Broilereita teurastetaan Suomessa vuodessa yli 54 miljoonaa, nautaeläimiä lähes 300 000 ja sikoja noin 2,5 miljoonaa. Tämän päälle tulevat muut tuotantoeläimet. Munivia kanoja on maassamme yli 3 miljoonaa, lypsylehmiä noin 300 000.

Emme varmasti lopeta näiden eläinten käyttöä ja syömistä kovin pian. Jos kuitenkin haluamme kääntää kehityksen suunnan – tuottaa eläimiä vähemmän ja eettisemmin – näitä eläimiä ja niiden tuottamia tuotteita ei voi enää myydä eurolla kilo. Liha voi tänä päivänä olla halvempi valinta kuin vihannekset. Mikä voisi selvemmin kertoa piittaamattomuudesta eläinten kärsimystä ja niiden oloja kohtaan?

Eettisemmän, terveellisemmän ja ekologisemman ruuan asemaa voisi tukea myös eläintuotannon ja sen imagomarkkinoinnin julkisia tukia karsimalla. Ajatus kestävämmän elintarviketuotannon vero-ohjauksesta pitäisi kuitenkin saada harkittavaksi.

Salla Tuomivaara on 22.3.2011 50 vuotta täyttävän Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n toiminnanjohtaja. Animalia juhlistaa puolta vuosisataansa Eläin! –eläinsuojelun suurtapahtumalla Helsingin Bio Rexissä ja Korjaamolla 1.-2.4. Perjantaina 1.4. Leo Stranius 17–18 on mukana tapahtumassa debatoimassa lihaverosta, muina aiheina päivän debattitunnissa ovat turkistarhaus ja kasvisruokapäivä.

9 kommenttia artikkeliin ”Salla Tuomivaara: Ruoka, joka on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttaen, on verolle pantava”

  1. Hieman kirjoituksestasi poiketen mutta;

    ”Leo Stranius on ympäristöasiantuntija” – millä perusteella?

    ”Tämä blogi on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi maaliskuussa 2010” – kenen toimesta?

    ”Olen (Leo Stranius) ehdolla kevään 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.” – miksi?

    Ja hieman sinullekin Salla Tuomivaara. Kuka olet ja miksi me tarvitsisimme juuri sinua, vai tarvitsetko sinää vaan meitä? Kunmpi on sinulle tärkeämpi, suomalainen vai eläin?

  2. ”awaiting moderation” – hmm, tarkoittaa siis sitä että sinulla ja kaltaisillasi ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka nykyajan spämminehkäisevät ohjelmat toimivat, vai haluatko muuten vaan olla itse estämässä epämieluisien viestien läpipääsyä?

    Tulen palaamaan tänne takaisin parin päivän kuluttua ja mikäli mielestäni kohtuullisen asiallinen kommentti on edelleen julkaisematta, siirrän sen sivustolle jossa se tullaan varmuudella näkemään läpi Suomen.

  3. Esität siis mallia jossa valtio vaurastuisi sitä enemmän mitä enemmän ihmiset tekisivät yhteiskunnallisesti vahingollisia valintoja. Valtion siis kannattaisi suosia sellaista toimintaa joissa on paljon ympäristölle ja ilmastolle koituvia haittoja. Tämä voisi olla valtionvallan kannalta toimiva malli lama-ajan taloudenpitoon.

  4. Vastaan omalta osaltani. Olen suomalainen ja eläin, lajia ihminen. Olen töissä Animalian toiminnanjohtajana. Tarvitsen sekä muita ihmisiä että muita (muita) eläimiä elääkseni. Itse en varmasti ole korvaamaton yksilönä, sen enempää kuin muutkaan yksilöt ovat. Animalia kuitenkin edistää jokaisen eläimen yksilöarvon tunnustamista ja eläinten hyvinvointia yhteiskunnassa. Tässä kirjoituksessani esitän yhtä ratkaisua siihen, miten ihmisten, muiden eläinten ja koko planeetan tilannetta voisi yrittää edistää yhdellä ja samalla verotuksellisella ratkaisulla.

  5. Hei JP

    Kiitos kommenteistasi! Ohessa vastauksia hyviin kysymyksiisi.

    “Leo Stranius on ympäristöasiantuntija” – millä perusteella?”

    Olen valmistunut hallintotieteiden maisteriksi pääaineenani ympäristöpolitiikka. Olen tehnyt ympäristöalan hommia yrityksissä ja järjestöissä kymmenen vuotta. Asiantuntijuuttani voi arvioida esimerkiksi CV:n perusteella: https://leostranius.fi/about/cv/

    “Tämä blogi on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi maaliskuussa 2010″ – kenen toimesta?”

    Cision Finland:
    http://www.cisionwire.fi/cision-finland/cision-listasi-ymparistoblogit

    “Olen (Leo Stranius) ehdolla kevään 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden listalla.” – miksi?”

    Vastaus löytyy täältä:
    https://leostranius.fi/eduskuntavaalit/miksi-ehdolle/

    Aurinkoista kevään jatkoa!
    Parhain terveisin
    -Leo

  6. Toivon Animalian keskittävän enemmän huomiota mielestäni suurimpaan eläimille kärsimystä tuottavaan ihmisen toimintaan, …eläinten viihdekäyttöön.

    Eläinten viihdekäytössä on eläimeltä on riistetty mahdollisuus toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan luonnollisessa elinympäristössä.

    Eläinten pito lemmikkinä tai eläintarhoissa on moraalisesti väärin ja turkistarhaustakin pahempi eläinrääkkäyksen muoto.

    Viihdekäyttö tulisi lopettaa lainsäädännöllä.

  7. Animalia on kriittinen myös eläinten viihdekäyttöä ja lemmikkikulttuuria kohtaan ja toimimme aiheissa resurssiemme mukaan (täältä voi katsoa lisää: http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-eläinsuojelukysymykset/eläinten-viihdekäyttö ja http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-eläinsuojelukysymykset/lemmikit)

    Tästä huolimatta pidän itse eläinten tehotuotantoa ruuaksi sekä määrällisesti että laadullisesti (eläinten olojen kannalta) kaikkein merkittävimpänä eläinten kohtelun ongelma-alueena. Toiminnastamme tällä alueella voi lukea lisää täältä: http://animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet

  8. Erittäin hyvä kirjoitus!

    Salla Tuomivaara, arvostan ja ihailen työtäsi eläinten hyväksi. Tsemppiä ja voimia siihen jatkossakin!

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.