Viikkopäiväkirja 6 (7.-13.2.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja vierailin Vantaalla Tikkurissa kokoustamassa yhdestä tulevasta lahjoituskampanjasta. Päivä jatkui Allianssin hallituksen kokouksella ja Luonto-Liiton toimistokokouksella. Toimistokokouksessa alustin aiheesta ”myönteinen ei”. Iltapäivällä lähdin Turkuun, jossa olin puhumassa ilmastonmuutoksesta ja palmuöljyn haasteista. Välissä näpyttelin sähköposteja sen minkä kerkesin. Huomasin myös, että ympäristöpolitiikan alumni-tarinani oli julkaistu. Teksti paljastaa, kuinka päädyin aikanaan lukemaan Tampereen yliopistoon ympäristöpolitiikkaa ja mitä sitten tapahtui: Spatikka: Ympäristöpolitiikan opiskelijasta ympäristöpäälliköksi ja Luonto-Liiton pääsihteeriksi.

Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Ensin vastailin ympäristökasvatuslehden haastatteluun luopumisesta ja tämän jälkeen istuin Emilia Paloniemen haastateltavana poliittisesta toiminnasta. Heti perään vastasin vielä Utain-lehden haastatteluun eduskuntavaaliehdokkuudestani. Lounaan jälkeen kävin läpi sähköposteja ja hoidin Luonto-Liiton hallintoasioita. Illalla tein eduskuntavaalityötä ja vastasin mm. Kepan Ulkopoliittiseen vaalikoneeseen.

Keskiviikko: Pyöräilin aamulla pitämään luentoa verkkovaikuttamisesta Kansalaisfoorumin järjestämälle kansalaistoimijoiden aamupalalle. Todella hyvä ja antoisa sessio! Samassa yhteydessä annoin haastattelut myös OK-kanavaan ja Sivistys.nettiin. Luennon jälkeen kävin lounaalla Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkösen kanssa. Iltapäivällä istuin lyhyessä palaverissa Lush Finlandin edustajan kanssa. Suunnittelimme ja sovimme tulevasta yhteistyöstä Luonto-Liiton susiryhmän kanssa. Ilta sujahti sähköpostien ja eduskuntavaalikampanjan parissa.

Torstai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Säätytalolle, jossa osallistuin pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään OECD Round Table -keskustelutilaisuuteen kestävästä kasvusta. Aamupäivän session jälkeen kävin nauttimassa pikalounaaksi kasvishernekeittoa yliopistolla ja jatkoin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle puhumaan rakennetyöryhmän kokoukseen järjestötoiminnan tulevaisuushaasteista. Välillä piipahdin Luonto-Liiton toimistolla ja kävin sitten osallistumassa Ekovihreiden degrowth-seminaariin eduskunnan kansalaisinfossa. Jouduin jättämään seminaarin loppuosan kuitenkin väliin, että ehdin vielä Terike Haapojan Toisten puolue -näyttelyn avajaisiin.

Perjantai: Kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Vanhankaupunginlahdelle, jossa minua haastateltiin ja kuvattiin Arabianrannan, Toukolan ja Vanhakaupungin Kuohu-lehteen kansalaisvaikuttamisesta. Haastattelun jälkeen pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle, jossa kävimme läpi ajankohtaisia asioita yhdessä talouspäällikön kanssa. Tämän lisäksi minua haastateltiin Vihreiden uutiskirjeeseen siitä, kuinka olen onnistunut keräämään niin lyhyessä ajassa 150 hengen tukiryhmän eduskuntavaalikampanjaani varten. Vastaus on yksinkertainen – soittelemalla ihmisille ja olemalla heihin suoraan yhteydessä. Iltapäivän ja alkuillan kävin läpi viikon aikana kertyneitä sähköposteja. Illalla olimme Annukan ja monen muun ystävän kanssa Auran ja Jessen hääjuhlissa. Onneksi olkoon mainiolle parille!

Lauantai: Vietimme Annukan kanssa lomapäivää. Nukuimme pitkään sekä söimme yhdessä aamupalaa ja luimme lehtiä. Paljon kiinnostavia juttuja mm. Luonnonsuojelija-lehdessä, Nuorten Luonnossa ja Juoksija-lehdessä. Iltapäivällä teimme useamman tunnin kävelyretken Arabianrannassa ja Vanhankaupunginlahdella. Reippaan kävelylenkin jälkeen kävimme syömässä Arabian kauppakeskuksen kiinalaisessa ravintolassa ja siivosimme kotona. Illalla katsoimme vielä Avaraa Luontoa YLE:n areenalta.

Sunnuntai: kävimme aamulla Annukan kanssa juoksemassa -18 asteen pakkasessa. Itse tein samalla 11 x 100 metrin lyhyitä ylämäkivetoja. Onneksi olin edellisenä päivänä lukenut Juoksija-lehdestä (1/2011), että kylmyys parantaa suorituskykyä ja sydämen pumppaustehoa sekä aktivoi monia elimistön toimintoja. Keuhkoja ei pidä kuitenkaan rasittaa liikaa eli ei kannata juosta ylipitkiä lenkkejä tai harjoitella maksimikestävyyttä. Iltapäivän valmistelin esitystä järjestöjohtamisen haasteista ja kirjoitin Nuorisotutkimusverkoston tulevaan julkaisuun artikkelin nuorisopoliittisesta ohjauksesta. Illalla tein vielä vaalikampanjaan liittyviä asioita.

Kuntoilu ja työtunnit: Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 51 km) ja pyöräilin 64 km. Lisäksi Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 79 tuntia.

Kiitollisuus: Viikon osalta olen kiitollinen siitä, että monet ongelmani, joista olen viime päivinä kantanut huolta, ovat elämäni mittakaavassa lopulta aika pieniä. Lisäksi olen kiitollinen siitä, että eduskuntavaalieni tukiryhmässä on mukana jo lähes 150 huipputyyppiä ja lahjoituksiakin kertyi ensimmäisen viikon aikana 1136 euroa. Olen myös kiitollinen kaikista niistä kiinnostavista tilaisuuksista, joihin olen kuluneen viikon aikana päässyt osallistumaan.

Oppiminen: Viikon aikana olen oppinut sanomaan myönteisesti ei. Olen oppinut myös paljon liikennepolttoaineista ja palmuöljystä, verkkovaikuttamisesta, järjestötoiminnan tulevaisuushaasteista, johtamisesta ja nuorisopoliittisesta ohjauksesta. Lisäksi olen oppinut, että junassa välillä Helsinki – Turku on turha kuvitella käyttävänsä puhelinta tai nettiä, koska tuolla erämaataipallee sitä ei yksinkertaisesti ole.

Tuleva viikko: Istuin useissa Luonto-Liiton kokouksissa, käyn vetämässä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta, olen luennoimassa järjestöjohtamisen haasteista ja pidämme eduskuntavaalien tukiryhmäni ensimmäisen kokouksen. Välissä on tarkoutus myös kuvata pari videota. Tervetuloa mukaan!

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä: Viikkopäiväkirja 5.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 6 (7.-13.2.2011)”

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa