Ydinvoima – kestävä perintö tuleville sukupolville

Eduskunta äänesti tänään (1.7.) ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Lupa myönnettiin tässä vaiheessa sekä Fennovoimalle että TVO:lle. Kyseessä oli tämän eduskunnan ehkä surullisin päätös ja iso tappio ympäristöliikkeelle.

Ydinjätevaara!

Eduskunnassa ydinvoiman lisärakentamisen puolesta äänestäneet kansanedustajat toimivat käsittämättömän lyhytnäköisesti ja itsekkäästi. Päätöksellä eduskunta on kiinnittämässä Suomen energiapolitiikkaa seuraavaksi sadaksi vuodeksi umpikujaan ja auringonlaskun teknologiaan sekä jättää haitat tulevien sukupolvien maksettavaksi ilman kunnollisia vakuuksia. Lapsemme tulevat tuskin koskaan antamaan tätä päätöstä anteeksi.

Onneksi lupa ei yksin vielä tarkoita uusia reaktoreita. Yhtiöillä on tuskin edellytyksiä nykytilanteessa käynnistää rakennushankkeita. Sen sijaan panostukset energiatehokkuustoimiin ja uusiutuviin jatkuvat sekä tekevät ydinvoiman lisärakentamisen aikanaan kannattamattomaksi ja mahdottomaksi. Lopputuloksena saattaa olla vain paljon melua tyhjästä.

On ollut surkuhupaisaa seurata ydinvoiman kannattajien ilmasto- ja työllisyysargumentteja sekä puheita siirtymäkauden ratkaisusta.

Ne ydinvoiman kannattajat, jotka kaikkein innokkaimmin puhuvat ydinvoimasta ilmastoratkaisuna, ovat olleet aktiivisemmin vastustamassa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Nähtäväksi jää, ovatko nämä kansanedustajat jatkossa valmiita sitoutumaan hiilineutraalin ja ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen sekä toimimaan sen puolesta, että Suomesta tulee kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä.

Itsekkyyden muistomerkki niille, jotka äänestivät ydinvoiman lisärakentamisen puolesta

Te kansanedustajat, jotka äänestitte ydinvoiman puolesta: Hävetkää ikuisesti! Kampanja jatkuu. Me emme unohda.

Luonto-Liiton tiedote: Tulevat sukupolvet jätettiin ydinvoimapäätöksessä ilman ääntä.

Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja osoitteessa: www.ydinvoima.fi

4 kommenttia artikkeliin ”Ydinvoima – kestävä perintö tuleville sukupolville”

  1. Hei Leo,
    Voisitko opastaa asioihin riittämättömästi perehtynyttä hyville tietolähteille, kun mielestäni ydinvoima tuntuu hyvältä idealta verrattuna vaihtoehtoisiin realistisiin energianlähteisiin – ainakin hiilidioksidipäästöjensä kannalta. Syntyvä jätehän on ymmärtääkseni käsiteltävissä ja säilöttävissä helpommin kuin turvetta tai fossiilisia polttoaineita polttamalla syntyvät päästöt.
    T: Juho

  2. Voiko yksityinen kansalainenkin, joka kannattaa ydinvoimaan saada nimensä tuohon kiveen? Olisi kiva tulla muistetuksi kaikkien niiden viisaitten päättäjien kanssa, jotka tänään mahdollistivat energian saannin myös tulevaisuudessa.

  3. Hei Leo,

    Ymmärrän tunteiden siivittämän reaktiosi, mutta rehellisesti sanottuna en ole enää vakuuttunut ydinvoiman vastustajien argumenteista.

    1. Fissioteknologia saattaa olla auringonlaskun teknologiaa, mutta parempi niin. Siihen sijoittaminen on kuitenkin järkevää niin kauan kuin parempia – puhtaampia, turvallisempia ja tehokkaampia – vaihtoehtoja ei ole kehitetty.

    2. Argumentit ydinvoimaa vastaan tuntuvat perustuvan tunteellisiin mielikuviin tieteellisen tiedon sijasta. Katastrofit ovat tilastollisesti erittäin harvinaisia. Lisäksi tapahtuneet katastrofit eivät myöhemmän tutkimuksen valossa ole aiheuttaneet merkittäviä haittoja. Historian toiseksi pahin tapaus, Three Mile Island (1979), ei alustavien arvioiden vastaisesti ole aiheuttanut mitään vaaraa ympäristölle tai ihmisille. Sen jälkeen turvallisuusteknologia on myös kehittynyt huomattavasti.

    Edes pahin tapaus, Tsernobyl (1986), jollaisen toistuminen kehittyneessä maailmassa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta, ei alustavien arvioiden ja populaarikulttuurin vastaisesti ole aiheuttanut kovinkaan suuria lääketieteellisiä vahinkoja. Wikipedian mukaan:

    ”UNSCEAR (United Nations Scientific Committee of the Effects of Atomic Radiation) has conducted 20 years of detailed scientific and epidemiological research on the effects of the Chernobyl accident. Apart from the 57 direct deaths in the accident itself, UNSCEAR originally predicted up to 4,000 additional cancer cases due to the accident.[125] However, the latest UNSCEAR reports suggest that these estimates were overstated.[126] In addition, the IAEA states that there has been no increase in the rate of birth defects or abnormalities, or solid cancers (such as lung cancer) corroborating UNSCEAR’s assessments.[127]
    Precisely, UNSCEAR states:
    Among the residents of Belaruss 09, the Russian Federation and Ukraine there had been, up to 2002, about 4,000 cases of thyroid cancer reported in children and adolescents who were exposed at the time of the accident, and more cases are to be expected during the next decades. Notwithstanding problems associated with screening, many of those cancers were most likely caused by radiation exposures shortly after the accident. Apart from this increase, there is no evidence of a major public health impact attributable to radiation exposure 20 years after the accident. There is no scientific evidence of increases in overall cancer incidence or mortality rates or in rates of non-malignant disorders that could be related to radiation exposure. The risk of leukaemia in the general population, one of the main concerns owing to its short latency time, does not appear to be elevated. Although those most highly exposed individuals are at an increased risk of radiation-associated effects, the great majority of the population is not likely to experience serious health consequences as a result of radiation from the Chernobyl accident. Many other health problems have been noted in the populations that are not related to radiation exposure.[126]”

    3. Edelliseen liittyy läheisesti kysymys ydinjätteen aihettamasta vaarasta tuleville sukupolville. Maallikkona siitä on tietenkin vaikea saada varmaa käsitystä, mutta vahva tieteellinen kanta näyttäisi olevan, että todelliset vaarat (lähtien ihan yleisesti radioaktiivisen säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista) ovat vahvasti liioiteltuja ja osittain aivan fiktiivisiä.

    Tämä ei tarkoita, että asiasta ei saisi puhua. Mutta keskustelun pitäisi olla rehellistä ja faktuaalista, ei epämääräisiin mielikuviin perustuvaa.

    En ole aktiivinen luonnonsuojelija, mutta olen aidosti kiinnostunut ympäristön puhtaudesta ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Mielestäni nykyinenkin ydinvoimateknologia on paras vaihtoehtoja näiden tavoitteiden kannalta. Lisäksi uskon, että jos asiasta puhuttaisiin järkevästi ja ydinvoimatekniikan kehittämiseen sijoitettaisiin enemmän resursseja, vielä parempia vaihtoehtoja syntyisi tulevaisuudessa.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.