Älykkäät sähköverkot

Osallistuin tiistaina (18.5.) kansanedustaja Johanna Karimäen eduskunnassa järjestämään seminaariin aiheesta Älykkäät sähköverkot uusiutuvan energian edistäjänä. Hienoa, että energiapolitiikassa katsotaan välillä peruutuspeilien sijaan tulevaisuuteen. Lisäkseni paikalla olivat puhumassa kansanedustaja Oras Tynkkynen ja VTT:n teknologiapäällikkö Seppo Hänninen.

Älykästä sähköverkkoa on joissakin yhteyksissä pidetty jopa suurimpana teknologisena murroksena sitten internetin. Toistaiseksi jää kuitenkin nähtäväksi, pystyykö älykäs sähköverkko lunastamaan nämä odotukset. Kiistämättä asiaan liittyy useita mahdollisuuksia ja toisaalta myös joukko haasteita.

Älykkään sähköverkon myötä tulee mahdolliseksi ainakin kolme asiaa:

1. Sähkön kulku moneen suuntaan. Tämä mahdollistaa pientuuli- ja aurinkovoiman kytkemisen sähköverkkoon sekä mahdollisesti sähköautojen käytön jonkinlaisena varakapasiteettina.

2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta. Kuluttajalla on mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutustaan etäluettavilla mittareilla. Tämä luo edellytykset energiansäästötoimenpiteille. Se mitä et mittaa, et voi hallita.

3. Sähköntuotantokapasiteetin mitoitus voidaan optimoida kulutushuippuja tasaamalla ja varastoimalla energiaa.

Parhaimmillaan älykkäät sähköverkot siis edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, parantavat energiatehokkuutta ja luovat uusia energiasäästöpotentiialeja sekä parantavat sähköverkon toimintavarmuutta ja pienentävät sähköhäviöitä.

Toisaalta teknologiaan liittyy useita haasteita. Älykkäät verkot ovat väistämättä tulevaisuuden teknologiaa ja käytössä vasta 10-20 vuoden kuluessa. Akkuteknologia on puutteellista sekä mittareiden asennukset tapahtuvat hitaasti ja lisäävät kustannuksia. Myös mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen tulisi estämään hajautettujen energiaratkaisujen yleistymisen. Kotitalouskohtaisen tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöönotto laajamittaisemmin vaatisi myös konkreettisia poliittisia toimia ja taloudellisia tukijärjestelmiä.

Kansanedustaja Johanna Karimäki on omassa blogikirjoituksessaan (19.4.) kiteyttänyt asian osuvasti:

”Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa.”

Lisätietoja aiheesta mm. WWF:n julkaisemassa ”Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta” -raporttissa. Alla myös tilaisuudessa pitämäni esitys.

5 kommenttia artikkeliin ”Älykkäät sähköverkot”

  1. Virtuaalisäätövoima vapauttaa joet –Sähkön ’tuotantosopimus’ säästämällä nyt mahdollista?

    Tällä esitetyllä tekniikalla voidaan tehdä kuluttajien kanssa sellaisia sähkösopimuksia, joilla palkitaa sähkön käyttämättä jättäminen esim. huippukulutuksen aikaan.

    Toimii näin: Teet sopimuksen että sinulle korvataan joko rahana tai myöhemmin esim. kaksinkertaisena energiamääränä se, että huippukulutuksen aikaan kytket sähkötehoa pois käytöstä. Kytkeminen voi tapahtua automaattisesti: sinulta sammuu lämminvesivaraajan ja esm lattialämmityksen vastukset iltapäivällä talvella pahimpien sähkönkulutuspiikkien aikana.

    Tieto sähkön säästämistarpeesta tulee automaattisesti verkosta, ja mittaritaulussa syttyy vaikkapa merkkivalo tiedoksi poiskytketystä tehosta ja ’säästömittari’ näyttää saldosi. Palkkioksi saat sitten pienemmän kuormituksen aikana säästetyt kilowattitunnit bonusten kera.

    Tällä tavalla voi perustaa virtuaalisen säätövoimalan korvaamaan vesivoimaa pelkästään tietokoneohjauksen ja älykkäiden sähkömittarien avulla. = minä perustan virtuaalivoimalan, johon ostan tehot sähkön säästösopimuksen tehneiltä kuluttajilta em. tavalla, ja myyn sitä kovaan hintaan niille, jotka sitä välttämättä kalliilla hintaa haluavat ostaa.

    –siitä vain säätövoimaa myymään.

    Olen esittänyt tätä ideaa vähän siellä sun täällä, mutta kukaan ei tunnu älyävän- ehkä siksi, että aika ei ole vielä ollut otollinen. Tästä saisi valtavan hienon vientituotteenkin.(jos nyt joku ei ole sitä jo jossain Japanissa keksinyt)

    Pekka Kaukko, Oulu.

  2. Tuo kohta ”2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta” on enemmänkin mittarikauppiaiden asianajamista. Kansakunnan tasolla kotitaloussähkön säästämisessä onnistutaan paremmin valistuskampanjoilla, joilla ihmisiä neuvotaan säästävästä käyttäytymisestä sekä valitsemaan energiatehokkaita laitteita. Mittarikauppiaat lähinnä kertovat, että yksittäisissä kotitalouksissa on lyhyen testikauden aikan saatu sähkönkulutusta alas n. 5%, mutta eivät mainitse, että oikeilla laitevalinnoilla säästö on ollut lähemmäs 50% mittauksista riippumatta.

    Oletus, että tarjoamalla ”reaaliaikasta mittausta” vähentää kotitalouden sähkönkulutusta, perustuu olettamukseen, että asukkaat ovat motivoituneita seuraamaan mittauksia ja osaavat sen perusteella päätellä oikeita valintoja. Tämä on varsin rankka oletus suurista joukoista.

    Ei etteikö seuranasta olisi muuten ehkä pieni hyöty, mutta kanttaa muistaa, että jossain täytyy vetää yksitysyyden raja. Hyvä periaate on, että tieto, jonka ei tarvitse olla julkista ei tarvitse julkistaa.

  3. Realiaikainen hinnottelu littyy kaikkeen muuhun, kun sähköyhtiön kiinnostukseen urkkia koska herra x ajaa partansa. Tiedon ei ole tarkoitus olla julkista vaan käytössä niillä, jotka energiaverkon toimivuuden kannalta sitä tarvitsee.

    Realiaikaisella hinnoittelulla saadaan ohjattua kysyntää, eli silloin kun sähköverkko tuottaa enemmän kun on käyttöä, ohjattavissa olevien laitteiden (energian varastointi) kuten vedenlämmittimet ohjataan toimimaan. Kun kysyntää on yli uusiutuvien tarjonnan asiakkaat voi myydä varastoitua tai tuotettua energiaa verkkoon.

    Ajatus ei siis ole, että mittarikauppiaat myy mittarin, jossa on vihreä ja punainen valo ohjaamassa asiakasta, koska sauna kannattaa lämmittää. Valistaminen on kallista ja keskimäärin tehotonta. Asunnon ylilämmittämisen merkityksestä sähkölaskuun on valistettu jopa kalliilla tv-mainoksilla ilman näkyvää tulosta. Kun asia hoidetaan Pekan mainitsemalla automaatiolla, niin tyytyväinen asiakas säästää sähkölaskussa, ilman mitään toimenpiteitä vain luovuttamalla automation hoitavalle taholle reaaliaikaisen sähkönkulutuksen tiedot ja oikeudet tiettyjen ei aika kriittisten kuormien ohjaamiseen hetkiin, jolloin halpaa energiaa on tarjolla.

    Oikeilla kodinkoneilla ja kodinkonekauppiaiden intresseillä ei ole mitään tekemistä kysynnän jouston kanssa. Ne eivät myöskään sulje toisiaan pois vaan koko systeemin rakentamista helpottaa, kun ensinnä otetaan pois turha energian hukka. Toki kannattaa muistaa, että kodinkoneiden uusiminen jokavuosi 0,1% tehokkaampaan laitteeseen on todellisuudessa energian hukkaa, koska laitteen valmistaminen vaatii paljon energiaa.

    Kyseessä on palvelu. Energian keskihinta on kalliimpaa (energiayhtiöt joutuu maksattamaan tasahintaisen sähkön riskit asiakkailla tai tehdä tappiota) ilman reaaliaikaista hinnoittelua, niin nykyisillä vapailla markkinoilla ostakoot se, jolla on varaa kalliimpaan sähköön, jossa ei tarvitse luovuttaa kulutustietoja tuntia tarkempaa (tämä nyt kuitenkin on tulossa). Sama logiikka on esim. facebookin kanssa. Siellä pitää jakaa yksityisiä tietoja ja sinusta voidaan tehdä hyvin tarkkoja profiileja ja seurata jopa, millä muilla nettisivuilla käyt. Tämän ehdon hyväksyt, jos haluat käyttää palvelua. Monta miljoonaa ihmistä suomessa on valmis luovuttamaan nämä tiedot ilmaiseksi, niin miksei, jos säästää sähkölaskussa.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin