Älykkäät sähköverkot

Osallistuin tiistaina (18.5.) kansanedustaja Johanna Karimäen eduskunnassa järjestämään seminaariin aiheesta Älykkäät sähköverkot uusiutuvan energian edistäjänä. Hienoa, että energiapolitiikassa katsotaan välillä peruutuspeilien sijaan tulevaisuuteen. Lisäkseni paikalla olivat puhumassa kansanedustaja Oras Tynkkynen ja VTT:n teknologiapäällikkö Seppo Hänninen.

Älykästä sähköverkkoa on joissakin yhteyksissä pidetty jopa suurimpana teknologisena murroksena sitten internetin. Toistaiseksi jää kuitenkin nähtäväksi, pystyykö älykäs sähköverkko lunastamaan nämä odotukset. Kiistämättä asiaan liittyy useita mahdollisuuksia ja toisaalta myös joukko haasteita.

Älykkään sähköverkon myötä tulee mahdolliseksi ainakin kolme asiaa:

1. Sähkön kulku moneen suuntaan. Tämä mahdollistaa pientuuli- ja aurinkovoiman kytkemisen sähköverkkoon sekä mahdollisesti sähköautojen käytön jonkinlaisena varakapasiteettina.

2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta. Kuluttajalla on mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutustaan etäluettavilla mittareilla. Tämä luo edellytykset energiansäästötoimenpiteille. Se mitä et mittaa, et voi hallita.

3. Sähköntuotantokapasiteetin mitoitus voidaan optimoida kulutushuippuja tasaamalla ja varastoimalla energiaa.

Parhaimmillaan älykkäät sähköverkot siis edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, parantavat energiatehokkuutta ja luovat uusia energiasäästöpotentiialeja sekä parantavat sähköverkon toimintavarmuutta ja pienentävät sähköhäviöitä.

Toisaalta teknologiaan liittyy useita haasteita. Älykkäät verkot ovat väistämättä tulevaisuuden teknologiaa ja käytössä vasta 10-20 vuoden kuluessa. Akkuteknologia on puutteellista sekä mittareiden asennukset tapahtuvat hitaasti ja lisäävät kustannuksia. Myös mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen tulisi estämään hajautettujen energiaratkaisujen yleistymisen. Kotitalouskohtaisen tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöönotto laajamittaisemmin vaatisi myös konkreettisia poliittisia toimia ja taloudellisia tukijärjestelmiä.

Kansanedustaja Johanna Karimäki on omassa blogikirjoituksessaan (19.4.) kiteyttänyt asian osuvasti:

”Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa.”

Lisätietoja aiheesta mm. WWF:n julkaisemassa ”Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta” -raporttissa. Alla myös tilaisuudessa pitämäni esitys.

5 kommenttia artikkeliin ”Älykkäät sähköverkot”

  1. Virtuaalisäätövoima vapauttaa joet –Sähkön ’tuotantosopimus’ säästämällä nyt mahdollista?

    Tällä esitetyllä tekniikalla voidaan tehdä kuluttajien kanssa sellaisia sähkösopimuksia, joilla palkitaa sähkön käyttämättä jättäminen esim. huippukulutuksen aikaan.

    Toimii näin: Teet sopimuksen että sinulle korvataan joko rahana tai myöhemmin esim. kaksinkertaisena energiamääränä se, että huippukulutuksen aikaan kytket sähkötehoa pois käytöstä. Kytkeminen voi tapahtua automaattisesti: sinulta sammuu lämminvesivaraajan ja esm lattialämmityksen vastukset iltapäivällä talvella pahimpien sähkönkulutuspiikkien aikana.

    Tieto sähkön säästämistarpeesta tulee automaattisesti verkosta, ja mittaritaulussa syttyy vaikkapa merkkivalo tiedoksi poiskytketystä tehosta ja ’säästömittari’ näyttää saldosi. Palkkioksi saat sitten pienemmän kuormituksen aikana säästetyt kilowattitunnit bonusten kera.

    Tällä tavalla voi perustaa virtuaalisen säätövoimalan korvaamaan vesivoimaa pelkästään tietokoneohjauksen ja älykkäiden sähkömittarien avulla. = minä perustan virtuaalivoimalan, johon ostan tehot sähkön säästösopimuksen tehneiltä kuluttajilta em. tavalla, ja myyn sitä kovaan hintaan niille, jotka sitä välttämättä kalliilla hintaa haluavat ostaa.

    –siitä vain säätövoimaa myymään.

    Olen esittänyt tätä ideaa vähän siellä sun täällä, mutta kukaan ei tunnu älyävän- ehkä siksi, että aika ei ole vielä ollut otollinen. Tästä saisi valtavan hienon vientituotteenkin.(jos nyt joku ei ole sitä jo jossain Japanissa keksinyt)

    Pekka Kaukko, Oulu.

  2. Tuo kohta ”2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta” on enemmänkin mittarikauppiaiden asianajamista. Kansakunnan tasolla kotitaloussähkön säästämisessä onnistutaan paremmin valistuskampanjoilla, joilla ihmisiä neuvotaan säästävästä käyttäytymisestä sekä valitsemaan energiatehokkaita laitteita. Mittarikauppiaat lähinnä kertovat, että yksittäisissä kotitalouksissa on lyhyen testikauden aikan saatu sähkönkulutusta alas n. 5%, mutta eivät mainitse, että oikeilla laitevalinnoilla säästö on ollut lähemmäs 50% mittauksista riippumatta.

    Oletus, että tarjoamalla ”reaaliaikasta mittausta” vähentää kotitalouden sähkönkulutusta, perustuu olettamukseen, että asukkaat ovat motivoituneita seuraamaan mittauksia ja osaavat sen perusteella päätellä oikeita valintoja. Tämä on varsin rankka oletus suurista joukoista.

    Ei etteikö seuranasta olisi muuten ehkä pieni hyöty, mutta kanttaa muistaa, että jossain täytyy vetää yksitysyyden raja. Hyvä periaate on, että tieto, jonka ei tarvitse olla julkista ei tarvitse julkistaa.

  3. Realiaikainen hinnottelu littyy kaikkeen muuhun, kun sähköyhtiön kiinnostukseen urkkia koska herra x ajaa partansa. Tiedon ei ole tarkoitus olla julkista vaan käytössä niillä, jotka energiaverkon toimivuuden kannalta sitä tarvitsee.

    Realiaikaisella hinnoittelulla saadaan ohjattua kysyntää, eli silloin kun sähköverkko tuottaa enemmän kun on käyttöä, ohjattavissa olevien laitteiden (energian varastointi) kuten vedenlämmittimet ohjataan toimimaan. Kun kysyntää on yli uusiutuvien tarjonnan asiakkaat voi myydä varastoitua tai tuotettua energiaa verkkoon.

    Ajatus ei siis ole, että mittarikauppiaat myy mittarin, jossa on vihreä ja punainen valo ohjaamassa asiakasta, koska sauna kannattaa lämmittää. Valistaminen on kallista ja keskimäärin tehotonta. Asunnon ylilämmittämisen merkityksestä sähkölaskuun on valistettu jopa kalliilla tv-mainoksilla ilman näkyvää tulosta. Kun asia hoidetaan Pekan mainitsemalla automaatiolla, niin tyytyväinen asiakas säästää sähkölaskussa, ilman mitään toimenpiteitä vain luovuttamalla automation hoitavalle taholle reaaliaikaisen sähkönkulutuksen tiedot ja oikeudet tiettyjen ei aika kriittisten kuormien ohjaamiseen hetkiin, jolloin halpaa energiaa on tarjolla.

    Oikeilla kodinkoneilla ja kodinkonekauppiaiden intresseillä ei ole mitään tekemistä kysynnän jouston kanssa. Ne eivät myöskään sulje toisiaan pois vaan koko systeemin rakentamista helpottaa, kun ensinnä otetaan pois turha energian hukka. Toki kannattaa muistaa, että kodinkoneiden uusiminen jokavuosi 0,1% tehokkaampaan laitteeseen on todellisuudessa energian hukkaa, koska laitteen valmistaminen vaatii paljon energiaa.

    Kyseessä on palvelu. Energian keskihinta on kalliimpaa (energiayhtiöt joutuu maksattamaan tasahintaisen sähkön riskit asiakkailla tai tehdä tappiota) ilman reaaliaikaista hinnoittelua, niin nykyisillä vapailla markkinoilla ostakoot se, jolla on varaa kalliimpaan sähköön, jossa ei tarvitse luovuttaa kulutustietoja tuntia tarkempaa (tämä nyt kuitenkin on tulossa). Sama logiikka on esim. facebookin kanssa. Siellä pitää jakaa yksityisiä tietoja ja sinusta voidaan tehdä hyvin tarkkoja profiileja ja seurata jopa, millä muilla nettisivuilla käyt. Tämän ehdon hyväksyt, jos haluat käyttää palvelua. Monta miljoonaa ihmistä suomessa on valmis luovuttamaan nämä tiedot ilmaiseksi, niin miksei, jos säästää sähkölaskussa.

Kommentointi on suljettu.

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa