Osallistuin tiistaina (18.5.) kansanedustaja Johanna Karimäen eduskunnassa järjestämään seminaariin aiheesta Älykkäät sähköverkot uusiutuvan energian edistäjänä. Hienoa, että energiapolitiikassa katsotaan välillä peruutuspeilien sijaan tulevaisuuteen. Lisäkseni paikalla olivat puhumassa kansanedustaja Oras Tynkkynen ja VTT:n teknologiapäällikkö Seppo Hänninen.
Älykästä sähköverkkoa on joissakin yhteyksissä pidetty jopa suurimpana teknologisena murroksena sitten internetin. Toistaiseksi jää kuitenkin nähtäväksi, pystyykö älykäs sähköverkko lunastamaan nämä odotukset. Kiistämättä asiaan liittyy useita mahdollisuuksia ja toisaalta myös joukko haasteita.
Älykkään sähköverkon myötä tulee mahdolliseksi ainakin kolme asiaa:
1. Sähkön kulku moneen suuntaan. Tämä mahdollistaa pientuuli- ja aurinkovoiman kytkemisen sähköverkkoon sekä mahdollisesti sähköautojen käytön jonkinlaisena varakapasiteettina.
2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta. Kuluttajalla on mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutustaan etäluettavilla mittareilla. Tämä luo edellytykset energiansäästötoimenpiteille. Se mitä et mittaa, et voi hallita.
3. Sähköntuotantokapasiteetin mitoitus voidaan optimoida kulutushuippuja tasaamalla ja varastoimalla energiaa.
Parhaimmillaan älykkäät sähköverkot siis edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, parantavat energiatehokkuutta ja luovat uusia energiasäästöpotentiialeja sekä parantavat sähköverkon toimintavarmuutta ja pienentävät sähköhäviöitä.
Toisaalta teknologiaan liittyy useita haasteita. Älykkäät verkot ovat väistämättä tulevaisuuden teknologiaa ja käytössä vasta 10-20 vuoden kuluessa. Akkuteknologia on puutteellista sekä mittareiden asennukset tapahtuvat hitaasti ja lisäävät kustannuksia. Myös mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen tulisi estämään hajautettujen energiaratkaisujen yleistymisen. Kotitalouskohtaisen tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöönotto laajamittaisemmin vaatisi myös konkreettisia poliittisia toimia ja taloudellisia tukijärjestelmiä.
Kansanedustaja Johanna Karimäki on omassa blogikirjoituksessaan (19.4.) kiteyttänyt asian osuvasti:
”Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa.”
Lisätietoja aiheesta mm. WWF:n julkaisemassa ”Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta” -raporttissa. Alla myös tilaisuudessa pitämäni esitys.
Virtuaalisäätövoima vapauttaa joet –Sähkön ’tuotantosopimus’ säästämällä nyt mahdollista?
Tällä esitetyllä tekniikalla voidaan tehdä kuluttajien kanssa sellaisia sähkösopimuksia, joilla palkitaa sähkön käyttämättä jättäminen esim. huippukulutuksen aikaan.
Toimii näin: Teet sopimuksen että sinulle korvataan joko rahana tai myöhemmin esim. kaksinkertaisena energiamääränä se, että huippukulutuksen aikaan kytket sähkötehoa pois käytöstä. Kytkeminen voi tapahtua automaattisesti: sinulta sammuu lämminvesivaraajan ja esm lattialämmityksen vastukset iltapäivällä talvella pahimpien sähkönkulutuspiikkien aikana.
Tieto sähkön säästämistarpeesta tulee automaattisesti verkosta, ja mittaritaulussa syttyy vaikkapa merkkivalo tiedoksi poiskytketystä tehosta ja ’säästömittari’ näyttää saldosi. Palkkioksi saat sitten pienemmän kuormituksen aikana säästetyt kilowattitunnit bonusten kera.
Tällä tavalla voi perustaa virtuaalisen säätövoimalan korvaamaan vesivoimaa pelkästään tietokoneohjauksen ja älykkäiden sähkömittarien avulla. = minä perustan virtuaalivoimalan, johon ostan tehot sähkön säästösopimuksen tehneiltä kuluttajilta em. tavalla, ja myyn sitä kovaan hintaan niille, jotka sitä välttämättä kalliilla hintaa haluavat ostaa.
–siitä vain säätövoimaa myymään.
Olen esittänyt tätä ideaa vähän siellä sun täällä, mutta kukaan ei tunnu älyävän- ehkä siksi, että aika ei ole vielä ollut otollinen. Tästä saisi valtavan hienon vientituotteenkin.(jos nyt joku ei ole sitä jo jossain Japanissa keksinyt)
Pekka Kaukko, Oulu.
Tuo kohta ”2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta” on enemmänkin mittarikauppiaiden asianajamista. Kansakunnan tasolla kotitaloussähkön säästämisessä onnistutaan paremmin valistuskampanjoilla, joilla ihmisiä neuvotaan säästävästä käyttäytymisestä sekä valitsemaan energiatehokkaita laitteita. Mittarikauppiaat lähinnä kertovat, että yksittäisissä kotitalouksissa on lyhyen testikauden aikan saatu sähkönkulutusta alas n. 5%, mutta eivät mainitse, että oikeilla laitevalinnoilla säästö on ollut lähemmäs 50% mittauksista riippumatta.
Oletus, että tarjoamalla ”reaaliaikasta mittausta” vähentää kotitalouden sähkönkulutusta, perustuu olettamukseen, että asukkaat ovat motivoituneita seuraamaan mittauksia ja osaavat sen perusteella päätellä oikeita valintoja. Tämä on varsin rankka oletus suurista joukoista.
Ei etteikö seuranasta olisi muuten ehkä pieni hyöty, mutta kanttaa muistaa, että jossain täytyy vetää yksitysyyden raja. Hyvä periaate on, että tieto, jonka ei tarvitse olla julkista ei tarvitse julkistaa.
Realiaikainen hinnottelu littyy kaikkeen muuhun, kun sähköyhtiön kiinnostukseen urkkia koska herra x ajaa partansa. Tiedon ei ole tarkoitus olla julkista vaan käytössä niillä, jotka energiaverkon toimivuuden kannalta sitä tarvitsee.
Realiaikaisella hinnoittelulla saadaan ohjattua kysyntää, eli silloin kun sähköverkko tuottaa enemmän kun on käyttöä, ohjattavissa olevien laitteiden (energian varastointi) kuten vedenlämmittimet ohjataan toimimaan. Kun kysyntää on yli uusiutuvien tarjonnan asiakkaat voi myydä varastoitua tai tuotettua energiaa verkkoon.
Ajatus ei siis ole, että mittarikauppiaat myy mittarin, jossa on vihreä ja punainen valo ohjaamassa asiakasta, koska sauna kannattaa lämmittää. Valistaminen on kallista ja keskimäärin tehotonta. Asunnon ylilämmittämisen merkityksestä sähkölaskuun on valistettu jopa kalliilla tv-mainoksilla ilman näkyvää tulosta. Kun asia hoidetaan Pekan mainitsemalla automaatiolla, niin tyytyväinen asiakas säästää sähkölaskussa, ilman mitään toimenpiteitä vain luovuttamalla automation hoitavalle taholle reaaliaikaisen sähkönkulutuksen tiedot ja oikeudet tiettyjen ei aika kriittisten kuormien ohjaamiseen hetkiin, jolloin halpaa energiaa on tarjolla.
Oikeilla kodinkoneilla ja kodinkonekauppiaiden intresseillä ei ole mitään tekemistä kysynnän jouston kanssa. Ne eivät myöskään sulje toisiaan pois vaan koko systeemin rakentamista helpottaa, kun ensinnä otetaan pois turha energian hukka. Toki kannattaa muistaa, että kodinkoneiden uusiminen jokavuosi 0,1% tehokkaampaan laitteeseen on todellisuudessa energian hukkaa, koska laitteen valmistaminen vaatii paljon energiaa.
Kyseessä on palvelu. Energian keskihinta on kalliimpaa (energiayhtiöt joutuu maksattamaan tasahintaisen sähkön riskit asiakkailla tai tehdä tappiota) ilman reaaliaikaista hinnoittelua, niin nykyisillä vapailla markkinoilla ostakoot se, jolla on varaa kalliimpaan sähköön, jossa ei tarvitse luovuttaa kulutustietoja tuntia tarkempaa (tämä nyt kuitenkin on tulossa). Sama logiikka on esim. facebookin kanssa. Siellä pitää jakaa yksityisiä tietoja ja sinusta voidaan tehdä hyvin tarkkoja profiileja ja seurata jopa, millä muilla nettisivuilla käyt. Tämän ehdon hyväksyt, jos haluat käyttää palvelua. Monta miljoonaa ihmistä suomessa on valmis luovuttamaan nämä tiedot ilmaiseksi, niin miksei, jos säästää sähkölaskussa.