Älykkäät sähköverkot

Osallistuin tiistaina (18.5.) kansanedustaja Johanna Karimäen eduskunnassa järjestämään seminaariin aiheesta Älykkäät sähköverkot uusiutuvan energian edistäjänä. Hienoa, että energiapolitiikassa katsotaan välillä peruutuspeilien sijaan tulevaisuuteen. Lisäkseni paikalla olivat puhumassa kansanedustaja Oras Tynkkynen ja VTT:n teknologiapäällikkö Seppo Hänninen.

Älykästä sähköverkkoa on joissakin yhteyksissä pidetty jopa suurimpana teknologisena murroksena sitten internetin. Toistaiseksi jää kuitenkin nähtäväksi, pystyykö älykäs sähköverkko lunastamaan nämä odotukset. Kiistämättä asiaan liittyy useita mahdollisuuksia ja toisaalta myös joukko haasteita.

Älykkään sähköverkon myötä tulee mahdolliseksi ainakin kolme asiaa:

1. Sähkön kulku moneen suuntaan. Tämä mahdollistaa pientuuli- ja aurinkovoiman kytkemisen sähköverkkoon sekä mahdollisesti sähköautojen käytön jonkinlaisena varakapasiteettina.

2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta. Kuluttajalla on mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutustaan etäluettavilla mittareilla. Tämä luo edellytykset energiansäästötoimenpiteille. Se mitä et mittaa, et voi hallita.

3. Sähköntuotantokapasiteetin mitoitus voidaan optimoida kulutushuippuja tasaamalla ja varastoimalla energiaa.

Parhaimmillaan älykkäät sähköverkot siis edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, parantavat energiatehokkuutta ja luovat uusia energiasäästöpotentiialeja sekä parantavat sähköverkon toimintavarmuutta ja pienentävät sähköhäviöitä.

Toisaalta teknologiaan liittyy useita haasteita. Älykkäät verkot ovat väistämättä tulevaisuuden teknologiaa ja käytössä vasta 10-20 vuoden kuluessa. Akkuteknologia on puutteellista sekä mittareiden asennukset tapahtuvat hitaasti ja lisäävät kustannuksia. Myös mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen tulisi estämään hajautettujen energiaratkaisujen yleistymisen. Kotitalouskohtaisen tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöönotto laajamittaisemmin vaatisi myös konkreettisia poliittisia toimia ja taloudellisia tukijärjestelmiä.

Kansanedustaja Johanna Karimäki on omassa blogikirjoituksessaan (19.4.) kiteyttänyt asian osuvasti:

”Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa.”

Lisätietoja aiheesta mm. WWF:n julkaisemassa ”Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta” -raporttissa. Alla myös tilaisuudessa pitämäni esitys.

5 kommenttia artikkeliin ”Älykkäät sähköverkot”

  1. Virtuaalisäätövoima vapauttaa joet –Sähkön ’tuotantosopimus’ säästämällä nyt mahdollista?

    Tällä esitetyllä tekniikalla voidaan tehdä kuluttajien kanssa sellaisia sähkösopimuksia, joilla palkitaa sähkön käyttämättä jättäminen esim. huippukulutuksen aikaan.

    Toimii näin: Teet sopimuksen että sinulle korvataan joko rahana tai myöhemmin esim. kaksinkertaisena energiamääränä se, että huippukulutuksen aikaan kytket sähkötehoa pois käytöstä. Kytkeminen voi tapahtua automaattisesti: sinulta sammuu lämminvesivaraajan ja esm lattialämmityksen vastukset iltapäivällä talvella pahimpien sähkönkulutuspiikkien aikana.

    Tieto sähkön säästämistarpeesta tulee automaattisesti verkosta, ja mittaritaulussa syttyy vaikkapa merkkivalo tiedoksi poiskytketystä tehosta ja ’säästömittari’ näyttää saldosi. Palkkioksi saat sitten pienemmän kuormituksen aikana säästetyt kilowattitunnit bonusten kera.

    Tällä tavalla voi perustaa virtuaalisen säätövoimalan korvaamaan vesivoimaa pelkästään tietokoneohjauksen ja älykkäiden sähkömittarien avulla. = minä perustan virtuaalivoimalan, johon ostan tehot sähkön säästösopimuksen tehneiltä kuluttajilta em. tavalla, ja myyn sitä kovaan hintaan niille, jotka sitä välttämättä kalliilla hintaa haluavat ostaa.

    –siitä vain säätövoimaa myymään.

    Olen esittänyt tätä ideaa vähän siellä sun täällä, mutta kukaan ei tunnu älyävän- ehkä siksi, että aika ei ole vielä ollut otollinen. Tästä saisi valtavan hienon vientituotteenkin.(jos nyt joku ei ole sitä jo jossain Japanissa keksinyt)

    Pekka Kaukko, Oulu.

  2. Tuo kohta ”2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta” on enemmänkin mittarikauppiaiden asianajamista. Kansakunnan tasolla kotitaloussähkön säästämisessä onnistutaan paremmin valistuskampanjoilla, joilla ihmisiä neuvotaan säästävästä käyttäytymisestä sekä valitsemaan energiatehokkaita laitteita. Mittarikauppiaat lähinnä kertovat, että yksittäisissä kotitalouksissa on lyhyen testikauden aikan saatu sähkönkulutusta alas n. 5%, mutta eivät mainitse, että oikeilla laitevalinnoilla säästö on ollut lähemmäs 50% mittauksista riippumatta.

    Oletus, että tarjoamalla ”reaaliaikasta mittausta” vähentää kotitalouden sähkönkulutusta, perustuu olettamukseen, että asukkaat ovat motivoituneita seuraamaan mittauksia ja osaavat sen perusteella päätellä oikeita valintoja. Tämä on varsin rankka oletus suurista joukoista.

    Ei etteikö seuranasta olisi muuten ehkä pieni hyöty, mutta kanttaa muistaa, että jossain täytyy vetää yksitysyyden raja. Hyvä periaate on, että tieto, jonka ei tarvitse olla julkista ei tarvitse julkistaa.

  3. Realiaikainen hinnottelu littyy kaikkeen muuhun, kun sähköyhtiön kiinnostukseen urkkia koska herra x ajaa partansa. Tiedon ei ole tarkoitus olla julkista vaan käytössä niillä, jotka energiaverkon toimivuuden kannalta sitä tarvitsee.

    Realiaikaisella hinnoittelulla saadaan ohjattua kysyntää, eli silloin kun sähköverkko tuottaa enemmän kun on käyttöä, ohjattavissa olevien laitteiden (energian varastointi) kuten vedenlämmittimet ohjataan toimimaan. Kun kysyntää on yli uusiutuvien tarjonnan asiakkaat voi myydä varastoitua tai tuotettua energiaa verkkoon.

    Ajatus ei siis ole, että mittarikauppiaat myy mittarin, jossa on vihreä ja punainen valo ohjaamassa asiakasta, koska sauna kannattaa lämmittää. Valistaminen on kallista ja keskimäärin tehotonta. Asunnon ylilämmittämisen merkityksestä sähkölaskuun on valistettu jopa kalliilla tv-mainoksilla ilman näkyvää tulosta. Kun asia hoidetaan Pekan mainitsemalla automaatiolla, niin tyytyväinen asiakas säästää sähkölaskussa, ilman mitään toimenpiteitä vain luovuttamalla automation hoitavalle taholle reaaliaikaisen sähkönkulutuksen tiedot ja oikeudet tiettyjen ei aika kriittisten kuormien ohjaamiseen hetkiin, jolloin halpaa energiaa on tarjolla.

    Oikeilla kodinkoneilla ja kodinkonekauppiaiden intresseillä ei ole mitään tekemistä kysynnän jouston kanssa. Ne eivät myöskään sulje toisiaan pois vaan koko systeemin rakentamista helpottaa, kun ensinnä otetaan pois turha energian hukka. Toki kannattaa muistaa, että kodinkoneiden uusiminen jokavuosi 0,1% tehokkaampaan laitteeseen on todellisuudessa energian hukkaa, koska laitteen valmistaminen vaatii paljon energiaa.

    Kyseessä on palvelu. Energian keskihinta on kalliimpaa (energiayhtiöt joutuu maksattamaan tasahintaisen sähkön riskit asiakkailla tai tehdä tappiota) ilman reaaliaikaista hinnoittelua, niin nykyisillä vapailla markkinoilla ostakoot se, jolla on varaa kalliimpaan sähköön, jossa ei tarvitse luovuttaa kulutustietoja tuntia tarkempaa (tämä nyt kuitenkin on tulossa). Sama logiikka on esim. facebookin kanssa. Siellä pitää jakaa yksityisiä tietoja ja sinusta voidaan tehdä hyvin tarkkoja profiileja ja seurata jopa, millä muilla nettisivuilla käyt. Tämän ehdon hyväksyt, jos haluat käyttää palvelua. Monta miljoonaa ihmistä suomessa on valmis luovuttamaan nämä tiedot ilmaiseksi, niin miksei, jos säästää sähkölaskussa.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.