Älykkäät sähköverkot

Osallistuin tiistaina (18.5.) kansanedustaja Johanna Karimäen eduskunnassa järjestämään seminaariin aiheesta Älykkäät sähköverkot uusiutuvan energian edistäjänä. Hienoa, että energiapolitiikassa katsotaan välillä peruutuspeilien sijaan tulevaisuuteen. Lisäkseni paikalla olivat puhumassa kansanedustaja Oras Tynkkynen ja VTT:n teknologiapäällikkö Seppo Hänninen.

Älykästä sähköverkkoa on joissakin yhteyksissä pidetty jopa suurimpana teknologisena murroksena sitten internetin. Toistaiseksi jää kuitenkin nähtäväksi, pystyykö älykäs sähköverkko lunastamaan nämä odotukset. Kiistämättä asiaan liittyy useita mahdollisuuksia ja toisaalta myös joukko haasteita.

Älykkään sähköverkon myötä tulee mahdolliseksi ainakin kolme asiaa:

1. Sähkön kulku moneen suuntaan. Tämä mahdollistaa pientuuli- ja aurinkovoiman kytkemisen sähköverkkoon sekä mahdollisesti sähköautojen käytön jonkinlaisena varakapasiteettina.

2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta. Kuluttajalla on mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutustaan etäluettavilla mittareilla. Tämä luo edellytykset energiansäästötoimenpiteille. Se mitä et mittaa, et voi hallita.

3. Sähköntuotantokapasiteetin mitoitus voidaan optimoida kulutushuippuja tasaamalla ja varastoimalla energiaa.

Parhaimmillaan älykkäät sähköverkot siis edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, parantavat energiatehokkuutta ja luovat uusia energiasäästöpotentiialeja sekä parantavat sähköverkon toimintavarmuutta ja pienentävät sähköhäviöitä.

Toisaalta teknologiaan liittyy useita haasteita. Älykkäät verkot ovat väistämättä tulevaisuuden teknologiaa ja käytössä vasta 10-20 vuoden kuluessa. Akkuteknologia on puutteellista sekä mittareiden asennukset tapahtuvat hitaasti ja lisäävät kustannuksia. Myös mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen tulisi estämään hajautettujen energiaratkaisujen yleistymisen. Kotitalouskohtaisen tuuli-, bio- ja aurinkoenergian käyttöönotto laajamittaisemmin vaatisi myös konkreettisia poliittisia toimia ja taloudellisia tukijärjestelmiä.

Kansanedustaja Johanna Karimäki on omassa blogikirjoituksessaan (19.4.) kiteyttänyt asian osuvasti:

”Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla. Lisäydinvoima taas on veltto ratkaisu, joka vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa.”

Lisätietoja aiheesta mm. WWF:n julkaisemassa ”Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta” -raporttissa. Alla myös tilaisuudessa pitämäni esitys.

5 kommenttia artikkeliin ”Älykkäät sähköverkot”

  1. Virtuaalisäätövoima vapauttaa joet –Sähkön ’tuotantosopimus’ säästämällä nyt mahdollista?

    Tällä esitetyllä tekniikalla voidaan tehdä kuluttajien kanssa sellaisia sähkösopimuksia, joilla palkitaa sähkön käyttämättä jättäminen esim. huippukulutuksen aikaan.

    Toimii näin: Teet sopimuksen että sinulle korvataan joko rahana tai myöhemmin esim. kaksinkertaisena energiamääränä se, että huippukulutuksen aikaan kytket sähkötehoa pois käytöstä. Kytkeminen voi tapahtua automaattisesti: sinulta sammuu lämminvesivaraajan ja esm lattialämmityksen vastukset iltapäivällä talvella pahimpien sähkönkulutuspiikkien aikana.

    Tieto sähkön säästämistarpeesta tulee automaattisesti verkosta, ja mittaritaulussa syttyy vaikkapa merkkivalo tiedoksi poiskytketystä tehosta ja ’säästömittari’ näyttää saldosi. Palkkioksi saat sitten pienemmän kuormituksen aikana säästetyt kilowattitunnit bonusten kera.

    Tällä tavalla voi perustaa virtuaalisen säätövoimalan korvaamaan vesivoimaa pelkästään tietokoneohjauksen ja älykkäiden sähkömittarien avulla. = minä perustan virtuaalivoimalan, johon ostan tehot sähkön säästösopimuksen tehneiltä kuluttajilta em. tavalla, ja myyn sitä kovaan hintaan niille, jotka sitä välttämättä kalliilla hintaa haluavat ostaa.

    –siitä vain säätövoimaa myymään.

    Olen esittänyt tätä ideaa vähän siellä sun täällä, mutta kukaan ei tunnu älyävän- ehkä siksi, että aika ei ole vielä ollut otollinen. Tästä saisi valtavan hienon vientituotteenkin.(jos nyt joku ei ole sitä jo jossain Japanissa keksinyt)

    Pekka Kaukko, Oulu.

  2. Tuo kohta ”2. Reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta” on enemmänkin mittarikauppiaiden asianajamista. Kansakunnan tasolla kotitaloussähkön säästämisessä onnistutaan paremmin valistuskampanjoilla, joilla ihmisiä neuvotaan säästävästä käyttäytymisestä sekä valitsemaan energiatehokkaita laitteita. Mittarikauppiaat lähinnä kertovat, että yksittäisissä kotitalouksissa on lyhyen testikauden aikan saatu sähkönkulutusta alas n. 5%, mutta eivät mainitse, että oikeilla laitevalinnoilla säästö on ollut lähemmäs 50% mittauksista riippumatta.

    Oletus, että tarjoamalla ”reaaliaikasta mittausta” vähentää kotitalouden sähkönkulutusta, perustuu olettamukseen, että asukkaat ovat motivoituneita seuraamaan mittauksia ja osaavat sen perusteella päätellä oikeita valintoja. Tämä on varsin rankka oletus suurista joukoista.

    Ei etteikö seuranasta olisi muuten ehkä pieni hyöty, mutta kanttaa muistaa, että jossain täytyy vetää yksitysyyden raja. Hyvä periaate on, että tieto, jonka ei tarvitse olla julkista ei tarvitse julkistaa.

  3. Realiaikainen hinnottelu littyy kaikkeen muuhun, kun sähköyhtiön kiinnostukseen urkkia koska herra x ajaa partansa. Tiedon ei ole tarkoitus olla julkista vaan käytössä niillä, jotka energiaverkon toimivuuden kannalta sitä tarvitsee.

    Realiaikaisella hinnoittelulla saadaan ohjattua kysyntää, eli silloin kun sähköverkko tuottaa enemmän kun on käyttöä, ohjattavissa olevien laitteiden (energian varastointi) kuten vedenlämmittimet ohjataan toimimaan. Kun kysyntää on yli uusiutuvien tarjonnan asiakkaat voi myydä varastoitua tai tuotettua energiaa verkkoon.

    Ajatus ei siis ole, että mittarikauppiaat myy mittarin, jossa on vihreä ja punainen valo ohjaamassa asiakasta, koska sauna kannattaa lämmittää. Valistaminen on kallista ja keskimäärin tehotonta. Asunnon ylilämmittämisen merkityksestä sähkölaskuun on valistettu jopa kalliilla tv-mainoksilla ilman näkyvää tulosta. Kun asia hoidetaan Pekan mainitsemalla automaatiolla, niin tyytyväinen asiakas säästää sähkölaskussa, ilman mitään toimenpiteitä vain luovuttamalla automation hoitavalle taholle reaaliaikaisen sähkönkulutuksen tiedot ja oikeudet tiettyjen ei aika kriittisten kuormien ohjaamiseen hetkiin, jolloin halpaa energiaa on tarjolla.

    Oikeilla kodinkoneilla ja kodinkonekauppiaiden intresseillä ei ole mitään tekemistä kysynnän jouston kanssa. Ne eivät myöskään sulje toisiaan pois vaan koko systeemin rakentamista helpottaa, kun ensinnä otetaan pois turha energian hukka. Toki kannattaa muistaa, että kodinkoneiden uusiminen jokavuosi 0,1% tehokkaampaan laitteeseen on todellisuudessa energian hukkaa, koska laitteen valmistaminen vaatii paljon energiaa.

    Kyseessä on palvelu. Energian keskihinta on kalliimpaa (energiayhtiöt joutuu maksattamaan tasahintaisen sähkön riskit asiakkailla tai tehdä tappiota) ilman reaaliaikaista hinnoittelua, niin nykyisillä vapailla markkinoilla ostakoot se, jolla on varaa kalliimpaan sähköön, jossa ei tarvitse luovuttaa kulutustietoja tuntia tarkempaa (tämä nyt kuitenkin on tulossa). Sama logiikka on esim. facebookin kanssa. Siellä pitää jakaa yksityisiä tietoja ja sinusta voidaan tehdä hyvin tarkkoja profiileja ja seurata jopa, millä muilla nettisivuilla käyt. Tämän ehdon hyväksyt, jos haluat käyttää palvelua. Monta miljoonaa ihmistä suomessa on valmis luovuttamaan nämä tiedot ilmaiseksi, niin miksei, jos säästää sähkölaskussa.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa