Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti hallituksen iltakoulussa lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta TVO:lle ja Fennovoimalle. Valtioneuvosto tulee vielä käsittelemään Pekkarisen esityksen, jonka jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi.

Maurin perustelut menivät pieleen

Pekkarinen perustelee ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuutta (1) sähkön saatavuuden turvaamisella, (2) sähkön hinnan kohtuullisuudella, (3) omavaraisuuden turvaamisella ja (4) sähkön tuotannon ympäristövaikutusten hyväksyttävyydellä.

Voisivatko Pekkarisen perustelut mennä enää pahemmin pieleen?

1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja teksi siitä vaarallisen haavoittuvan. Sähkönkulutus tulee joka tapauksessa laskemaan teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Energiatehokkuustoimet vähentävät sähkön tarvetta entisestään. Sähköntuotantokapasiteetin lisärakentamiselle ei siis ole näköpiirissä olevaa tarvetta.

2. Ydinvoiman lisärakentamisen vaikutus Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hintaan on minimaalinen. Yhdentyvät eurooppalaiset sähkömarkkinat tulevat arvioiden mukaan nostamaan sähkön hintaa tulevaisuudessa. Päätös Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisesta ei onnistunut pitämään teollisuutta Suomessa. Sen sijaan rakennusaikataulu ja kustannukset ovat tuplaantuneet. Olkiluodon mokailujen lasku jää osittain myös sähkönkäyttäjien maksettavaksi.

3. Ydinvoiman lisärakentaminen vahvistaisi Suomen riippuvuuttaa tuontiuraanista ja keskittäisi Suomen sähköntuotantoa pelottavasti. Vaikka ydinvoimala rakennettaisiinkin Suomeen, tulee sen käyttämä rikastettu uraani ulkomailta siinä missä kivihiili tai öljykin. Parhaiten sähköntuotannon omavaraisuutta lisättäisiin hyödyntämällä kotimaista bioenergiaa ja lisäämällä tuulivoimaa. Venäläinen ydinsähkön tuonti ei lopu, koska se tulee olemaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla jatkossakin halvempaa kuin uusien ydinvoimaloiden tuottama sähkö.

4. Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista sietämättömiä. Uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat huomattavat. Ydinjäte on vaarallista seuraavat 100 000 vuotta, eikä kymmenien vuosien päästä valmistuva ydinvoimala vähennä kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarpeeksi nopeasti. Ydinvoiman lisärakentaminen ei vähentäisi myöskään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytössä olevia fossiilisia polttoaineita.

ydinjätettäYhdenkin uuden reaktorin – saati kahden – rakentaminen tekisi Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohden. Suomesta tulisi massiivinen ydinsähkön viejä, joka myisi sähkön muille ja pitäisi vaarallisen, säteilevän jätteen itsellään. Ydinvoiman lisärakentaminen sitoisi Suomen vuosikymmeniksi ydinvoiman turvallisuusriskeihin ja taloudelliseen epävarmuuteen. Hallitus ei ole edes yrittänyt selvittää, miten suomalaisten sähköntarve voitaisiin kattaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden avulla. Päätös vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden lisäämistä ja vähentäisi energiatehokkuusinvestointien kannattavuutta.

Parempia vaihtoehtoja tarjolla yllin kyllin

Turvallisilla energiaratkaisuilla voidaan saada käyttöön vuoteen 2020 mennessä noin kolme kertaa Olkiluoto 3:n verran lisää sähköä: yhden reaktorin verran voidaan tuottaa tuulivoimalla, yhden reaktorin verran biosähköllä ja yhden reaktorin verran sähköä voidaan säästää energiantarvetta vähentävällä tekniikalla.

Ympäristöjärjestöt tulevat kampanjoimaan kiivaasti, jotta Pekkarisen esitys ydinvoiman lisärakentamisesta kaatuisi eduskunnassa. Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja järjestää mielenosoituksen ydinvoimaa vastaan Helsingissä lauantaina 8.5.2010. Mielenosoitus alkaa Rautatientorilla kello 12.

Lisää aiheesta ympäristöjärjestöjen tiedotteessa: Hallitus haluaa Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan.

Eroa Pekkarinen!

Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvisen mielestä Pekkarisen esitys kahdesta lisäydinvoimalasta asettaa Keskustan energiapoliittisen uskottavuuden naurunalaiseksi. Hän vaatii Pekkarista eroamaan.  Asiasta uutisoi Ilkka: Nuoret keskustalaiset raivostuivat ydinvoimapäätöksestä.

2 kommenttia artikkeliin ”Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?”

  1. Hei Leo, selailin blogiasi ja kirjoitat usein fiksusti. Olen jo tottunut siihen, että olen kuitenkin energia-asioista eri mieltä mainstream vihreiden kanssa ja tässä pari huomiota:

    1)”Energiatehokkuustoimet vähentävät sähkön tarvetta entisestään.” Tämä on oletus, joka ei suinkaan automaattisesti pidä paikkaansa vaan pitäisi minusta perustella. Energiankäytöntehokkuus on kasvanut teollistumisen alkuajoista asti ja tekee sitä edelleen, mutta ei tämä ole tarkoittanut energian tarpeen pienenemistä vaan nousua. Taloustieteissä ilmiö on hyvin tunnettu ja ymmärtääkseni kohtuu hyvin ymmärretty (ks. Jevons paradox).

    2) Bioenergia: Miten perustelet sen, että on hyvä asia jos ihmiset kaiken muun sotkemisen lisäksi, tyydyttävät vielä energian tarpeitaankin yhä enemmän ja enemmän biosfäärin kustannuksella? Juuri tehty tukiaspäätös esim. tarkoittaa sitä, että suuruusluokaltaan 10% Suomen luonnon primäärituotannosta poltettaisiin joka vuosi savuna ilmaan. Miten tätä voi hyvällä tahdollakaan pitää ekologisena? Ekologista on jättää ne metsät rauhaan. Tämä on myös järkevää ilmastonmuutoksen kannalta, koska Suomen nuoret metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Niiden polttaminen vähentää niiden roolia hiilinieluina ja nostaa tätä kautta CO2 päästöjä. Näitä maankäyttöön liittyviä hiilipäästöjä ei sopimuksissa lasketa hiilipäästöiksi, mutta siinä kyseessä on samalainen virkamies(s)ekoilu kuin siinä, että Suomessa turvetta on kutsuttu uusiutuvaksi. Kyllä ne päästöt ovat siellä joka tapauksessa. (Tästä on toki hyvää tutkimustietoakin vaikka lisääkin olisi hyvä saada.)

    3) En jaksa puuttua kaikkiin ydinvoimaa koskeviin väitteisiisi, mutta haluaisin nähdä sen ekologisen vahinkoanalyysin, jossa 1GW ydinvoimala aiheuttaa samanlaisen vahingon kuin 5 miljoonaan puukuution kerääminen ja poltto joka vuosi. Konkreettisesti tuo tarkoittaa Suomessa metsien primäärituotannon poistamista noin 10000-15000 km^2 alueelta ja tehoa saadaan tässä savotassa noin 0.1W ekologisesti sotkettua neliömetriä kohden.

    Lisäksi ydinvoimaa voidaan kyllä käyttää sähkön- ja lämmönyhteistuotantoon, jos niin halutaan. Kyseessä on siis valinta ei tekninen pakko. (Lämpöähän se reaktori ennen kaikkea tuottaa ja sähkön saamiksi pitää tehdä jotain lisää eli muuttaa lämpöä turbiinin avulla sähköksi.) Tuulivoimaa ei sen sijaan voida käyttää lämmöntuotantoon edes periaatteessa.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa