Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti hallituksen iltakoulussa lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta TVO:lle ja Fennovoimalle. Valtioneuvosto tulee vielä käsittelemään Pekkarisen esityksen, jonka jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi.

Maurin perustelut menivät pieleen

Pekkarinen perustelee ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuutta (1) sähkön saatavuuden turvaamisella, (2) sähkön hinnan kohtuullisuudella, (3) omavaraisuuden turvaamisella ja (4) sähkön tuotannon ympäristövaikutusten hyväksyttävyydellä.

Voisivatko Pekkarisen perustelut mennä enää pahemmin pieleen?

1. Ydinvoiman lisärakentaminen keskittäisi Suomen sähköntuotantoa ja teksi siitä vaarallisen haavoittuvan. Sähkönkulutus tulee joka tapauksessa laskemaan teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Energiatehokkuustoimet vähentävät sähkön tarvetta entisestään. Sähköntuotantokapasiteetin lisärakentamiselle ei siis ole näköpiirissä olevaa tarvetta.

2. Ydinvoiman lisärakentamisen vaikutus Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hintaan on minimaalinen. Yhdentyvät eurooppalaiset sähkömarkkinat tulevat arvioiden mukaan nostamaan sähkön hintaa tulevaisuudessa. Päätös Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisesta ei onnistunut pitämään teollisuutta Suomessa. Sen sijaan rakennusaikataulu ja kustannukset ovat tuplaantuneet. Olkiluodon mokailujen lasku jää osittain myös sähkönkäyttäjien maksettavaksi.

3. Ydinvoiman lisärakentaminen vahvistaisi Suomen riippuvuuttaa tuontiuraanista ja keskittäisi Suomen sähköntuotantoa pelottavasti. Vaikka ydinvoimala rakennettaisiinkin Suomeen, tulee sen käyttämä rikastettu uraani ulkomailta siinä missä kivihiili tai öljykin. Parhaiten sähköntuotannon omavaraisuutta lisättäisiin hyödyntämällä kotimaista bioenergiaa ja lisäämällä tuulivoimaa. Venäläinen ydinsähkön tuonti ei lopu, koska se tulee olemaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla jatkossakin halvempaa kuin uusien ydinvoimaloiden tuottama sähkö.

4. Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista sietämättömiä. Uraanin louhinnan ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat huomattavat. Ydinjäte on vaarallista seuraavat 100 000 vuotta, eikä kymmenien vuosien päästä valmistuva ydinvoimala vähennä kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarpeeksi nopeasti. Ydinvoiman lisärakentaminen ei vähentäisi myöskään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytössä olevia fossiilisia polttoaineita.

ydinjätettäYhdenkin uuden reaktorin – saati kahden – rakentaminen tekisi Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohden. Suomesta tulisi massiivinen ydinsähkön viejä, joka myisi sähkön muille ja pitäisi vaarallisen, säteilevän jätteen itsellään. Ydinvoiman lisärakentaminen sitoisi Suomen vuosikymmeniksi ydinvoiman turvallisuusriskeihin ja taloudelliseen epävarmuuteen. Hallitus ei ole edes yrittänyt selvittää, miten suomalaisten sähköntarve voitaisiin kattaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden avulla. Päätös vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden lisäämistä ja vähentäisi energiatehokkuusinvestointien kannattavuutta.

Parempia vaihtoehtoja tarjolla yllin kyllin

Turvallisilla energiaratkaisuilla voidaan saada käyttöön vuoteen 2020 mennessä noin kolme kertaa Olkiluoto 3:n verran lisää sähköä: yhden reaktorin verran voidaan tuottaa tuulivoimalla, yhden reaktorin verran biosähköllä ja yhden reaktorin verran sähköä voidaan säästää energiantarvetta vähentävällä tekniikalla.

Ympäristöjärjestöt tulevat kampanjoimaan kiivaasti, jotta Pekkarisen esitys ydinvoiman lisärakentamisesta kaatuisi eduskunnassa. Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja järjestää mielenosoituksen ydinvoimaa vastaan Helsingissä lauantaina 8.5.2010. Mielenosoitus alkaa Rautatientorilla kello 12.

Lisää aiheesta ympäristöjärjestöjen tiedotteessa: Hallitus haluaa Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan.

Eroa Pekkarinen!

Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvisen mielestä Pekkarisen esitys kahdesta lisäydinvoimalasta asettaa Keskustan energiapoliittisen uskottavuuden naurunalaiseksi. Hän vaatii Pekkarista eroamaan.  Asiasta uutisoi Ilkka: Nuoret keskustalaiset raivostuivat ydinvoimapäätöksestä.

2 kommenttia artikkeliin ”Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa – Miksi?”

  1. Hei Leo, selailin blogiasi ja kirjoitat usein fiksusti. Olen jo tottunut siihen, että olen kuitenkin energia-asioista eri mieltä mainstream vihreiden kanssa ja tässä pari huomiota:

    1)”Energiatehokkuustoimet vähentävät sähkön tarvetta entisestään.” Tämä on oletus, joka ei suinkaan automaattisesti pidä paikkaansa vaan pitäisi minusta perustella. Energiankäytöntehokkuus on kasvanut teollistumisen alkuajoista asti ja tekee sitä edelleen, mutta ei tämä ole tarkoittanut energian tarpeen pienenemistä vaan nousua. Taloustieteissä ilmiö on hyvin tunnettu ja ymmärtääkseni kohtuu hyvin ymmärretty (ks. Jevons paradox).

    2) Bioenergia: Miten perustelet sen, että on hyvä asia jos ihmiset kaiken muun sotkemisen lisäksi, tyydyttävät vielä energian tarpeitaankin yhä enemmän ja enemmän biosfäärin kustannuksella? Juuri tehty tukiaspäätös esim. tarkoittaa sitä, että suuruusluokaltaan 10% Suomen luonnon primäärituotannosta poltettaisiin joka vuosi savuna ilmaan. Miten tätä voi hyvällä tahdollakaan pitää ekologisena? Ekologista on jättää ne metsät rauhaan. Tämä on myös järkevää ilmastonmuutoksen kannalta, koska Suomen nuoret metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Niiden polttaminen vähentää niiden roolia hiilinieluina ja nostaa tätä kautta CO2 päästöjä. Näitä maankäyttöön liittyviä hiilipäästöjä ei sopimuksissa lasketa hiilipäästöiksi, mutta siinä kyseessä on samalainen virkamies(s)ekoilu kuin siinä, että Suomessa turvetta on kutsuttu uusiutuvaksi. Kyllä ne päästöt ovat siellä joka tapauksessa. (Tästä on toki hyvää tutkimustietoakin vaikka lisääkin olisi hyvä saada.)

    3) En jaksa puuttua kaikkiin ydinvoimaa koskeviin väitteisiisi, mutta haluaisin nähdä sen ekologisen vahinkoanalyysin, jossa 1GW ydinvoimala aiheuttaa samanlaisen vahingon kuin 5 miljoonaan puukuution kerääminen ja poltto joka vuosi. Konkreettisesti tuo tarkoittaa Suomessa metsien primäärituotannon poistamista noin 10000-15000 km^2 alueelta ja tehoa saadaan tässä savotassa noin 0.1W ekologisesti sotkettua neliömetriä kohden.

    Lisäksi ydinvoimaa voidaan kyllä käyttää sähkön- ja lämmönyhteistuotantoon, jos niin halutaan. Kyseessä on siis valinta ei tekninen pakko. (Lämpöähän se reaktori ennen kaikkea tuottaa ja sähkön saamiksi pitää tehdä jotain lisää eli muuttaa lämpöä turbiinin avulla sähköksi.) Tuulivoimaa ei sen sijaan voida käyttää lämmöntuotantoon edes periaatteessa.

Kommentointi on suljettu.

Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon