Hyvien tapojen omaksuminen: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 12

Ihmisen on mahdollista (ei aina) muuttaa huonot tapansa hyviksi, jos vain haluaa. Ihmisen tyytyväisyyttä lisää merkittävästi tunne siitä, että voi hallita omaa elämäänsä. Muutos voi onnistua esimerkikisi seuraavalla tavalla, joka tuntuu mielestäni kokeilemisen arvoiselta.

1. Listaa asiat, joita eniten elämässäsi haluat (esim. terveys).
2. Listaa huonot tapasi, joista haluat eroon (esim. liika syöminen, lihansyöminen).
3. Listaa vaikutukset, joita huonot tapasi aiheuttavat (esim. sairastelu, ylipaino, väsymys, ympäristön kuormitus, eläinten hyväksikäyttö).
4. Kirjoita sitoumus huonosta tavasta luopumiseksi (esim. terveellinen ruokavalio).
5. Kehitä inspiroiva vaihtoehto huonolle tavalle (esim. kasvissyönti).
6. Listaa uuden tapasi hyödyt (esim. ympäristö, terveys, eläinten hyvinvointi).
7. Ehdollista itsesi uuteen tapaan. Toista sitä, kunnes siitä tulee tapa.

Ehdollistaminen uuteen tapaan (esim. kasvissyöntiin) voi tapahtua vaikka seuraavasti:

pöytäValitse päivä jolloin päätät jättää lihansyönnin. Käytä ajastasi esimerkkksi sunnuntai-iltana 60 minuuttia itsesi ehdollistamiseen ja ohjelmointiin. Kirjoita, mietiskele ja visualisoi niitä haasteita, joita tulet kohtaamaan, kun et enää koske eläinperäiseen ruokaan.

Käytä seuraavana aamuna (maanantaina) minuutti itsesi ohjelmointiin ja päätöksesi vahvistamiseen. Varmista, että selviät päivästä uuden hyvän tapasi kanssa. Toista siis edellisen illan päätös ja kertaa myös muistiinpanosi. Toista tämä edelleen seuraavana aamuna (tiistaina). Neljäntenä päivänä (keskiviikkona) käytä aamuisen minuutin lisäksi illalla viisi minuuttia siihen, että kirjoitat havaintojasi ja kokemuksiasi uuden tavan juurruttamiseksi.

Käytä seuraavien viikkojen aikana joka aamu minuutti päätöksesi vahvistamiseen, keskiviikkoiltana viisi minuuttia kokemustesi kirjaamiseen sekä sunnuntaisin 15 minuuttia intensiivistä mielikuvaharjoittelua kiusauksia etukäteen kohtaamalla ja päiväkirjatyöskentelyllä. Jatka näin, kunnes olet ehdollistanut itsesi uudelle tavalla täysin.

Kun luovut huonoista tavoista (esim. television tyhjänaikainen tuijottelu, alkoholi, tupakointi, lihansyönti) ja otat tilalle hyviä tapoja (kansalaistoiminta, säännöllinen kuntoilu, kasvissyönti), tulee muutos elämässäsi olemaan dramaattinen. Tehty aikainvestointi on minimaalinen suhteessa saavutettuun hyötyyn ja tyytyväinen elämä on askeleen lähempänä.

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/?p=1645

8 kommenttia artikkeliin ”Hyvien tapojen omaksuminen: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 12”

  1. Yllättävän vastenmielistä tuo kasvissyönti sinulle on, Leo, kun sinun täytyy itseäsi jatkuvasti noin kauheasti sen vuoksi psyykata. Suurimmalle osalle kasvissyöjistä kasvissyönti on ihan luonnollinen valinta, ei mikään sellainen piina, jonka kestääkseen pitää harrastaa jatkuvaa itsesuggestiota. Sama tietenkin koskee myös tyytyväisyyttä. Suurimmalle osalle meistä muista tyytyväisyyskin tulee ihan luonnollisesti. Mutta käännynnäiset ovat aina käännynnäisiä ja heidän on pakko osoittaa sekä itselleen että muille olevansa puhdasoppisia. Eikö vain, Leo?

  2. Hei Jarl

    Kiitos kommentista! Kyllä kasvisyönti itselleni tänä päivänä on ensisijaisesti helppo ja mukava valinta. Älä siis ymmärrä väärin. Halusin tuossa kirjoituksessani vain käyttää jotain konkreettista esimerkkiä.

    Muutoksen aikaansaaminen omassa elämäntavassa kun on kuitenkin usein pitkä prosessi, joka vaatii keskittymistä. Kun on johonkin tapaan tottunut, sitä voi olla vaikea muuttaa. Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä sinun elämästäsi on tehnyt tyytyväistä.

    Parhain terveisin
    -Leo Stranius

  3. Minäkin jäin miettimään, kenelle alkuperäinen kirjoitus oli suunnattu, ja että oliko kasvissyönti se kaikkein onnistunein esimerkki perusteellista psyykkausta vaativasta elämänmuutoksesta. Tuntemani kasvissyöjät ja vegaanit eivät (ainakaan tietääkseni) harrasta moista psyykkausta kasvissyönnin suhteen, sillä he eivät (ainakaan käsittääkseni) tunne siihen tarvetta.

    Jos taas oli tarkoitus tavoittaa kasvisruokaa jo valmiiksi vieroksuva kansanosa, niin ei ehkä välttämättä kannattaisi antaa kasvissyönnistä sellaista kuvaa, että se vaatii hirmuisia henkisiä ponnistuksia. Kirjoitus vahvistaa sellaista mielikuvaa, että porkkanan pureminen on ilotonta puuhaa.

    Jos sinulla Leo on (tai on joskus ollut) ongelmia kasvisruokavalioon motivoitumisen kanssa, niin en halua vähätellä niitä. En myöskään ole sitä mieltä, että ongelmista olisi parempi olla puhumatta, jottei kasvissyönnin maine kärsisi. Siinä tapauksessa olisikin mielenkiintoisempaa lukea ihan omakohtainen ja omista kokemuksistasi kertova kirjoitus, jossa käsittelet aihetta.

    Rauhaa ja hyviä kasvisruokapäiviä, ja onnea blogin saaman julkisuuden johdosta!

  4. Jos nyt taas luettaisiin tekstit kunnolla eikä oman ”vastustan kaikkea mikä liikkuu”-suodattimen kautta…
    Neuvot lihansyönnin vähentämiseen eivät olleet tarkoitettu kasvissyöjille, kuten varmaan jokainen normilukija ymmärsi, vaan psyykkaukseksi sellaisille jotka haluavat lihansyöntiä vähentää/lopettaa syystä tai toisesta vaikka kuinka hyvältä pihvi maistuu. Itse olen tästä hyvä esimerkki ja kiitos Leolle taas hyvästä kirjoituksesta. Liha tosiaan minulle maistuu , mutta ilmasto- ja eläinsuojelullisista syistä haluaisin lopettaa kokonaan. Vuoden parin prosessin jälkeen tulee vieläkin ostettua maitotuotteita kotiin silloin tällöin ja syötyä ravintolassa/vieraisilla lihaa, eli aika vaikeaa on.

  5. Kiitos Sinikka!

    Isojen muutosten teko voi olla aika hidasta. Itsellänikin taisi olla vuosien prosessi kun siirryin ensin sekäsyöjästä kasvissyöjäksi ja sen jälkeen vegaaniksi. Sen sijaan tupakan polton lopetin aikanaan (noin 17 vuotta sitten) kertaheitolla.

    Tsemppiä sinulle lihansyönnin vähentämiseen ja toivottavasti kokonaan lopettamiseen!
    Parhain terveisin
    -Leo

  6. Minusta olisi kauheaa Suorittaa Elämä. Suorittaa Loma, Suorittaa Ruokailu, Suorittaa Itseohjelmointi, Suorittaa Hyötyliikunta. Olen sitä mieltä, että jatkuva ponnistelu oman itsen kehittämiseksi kääntyy itseään vastaan. Luova joutilaisuus vailla pyrkimystä mihinkään elämää suurempaan tuottaa paljon suurempia ajatuksia, kuin ohimosuonet pullistellen demonstratiivisesti väännetty Hyvä Elämä. Vai tehdäänkö tämä kaikki vain, jotta olisi jotain kerrottavaa blogissa?

  7. Hei Neurobion Forte

    Kiitos hyvästä huomiosta! Monien mielestä juuri joutilaisuus lisää luovuutta (ja tyytyväisyyttä) sekä tuottaa parhaimmat uudet ideat/näkemykset.

    Itse olen kokenut kuitenkin niin, että sopiva aktiivisuus lisää ainakin omaa vireystilaani ja luovuutta – ja vastaavasti mitä enemmän ottaa rennosti, sitä enemmän väsyttää ja tulee entistä flegmaattisemmaksi. Tämä on varmasti kovin yksilöllistä.

    Olisikin kiva kuulla miten itse olet onnistuneesti toteuttanut joutilaisuutta ja suoritusvapaata elämää yhdistettynä luovuuteen? Millaisia ajatuksia (ja miten) joutilaisuus on itsellesi tuottanut?

    Parhain terveisin
    -Leo

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa