Suomi ja 32 muuta maata on haastettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta.
Asiasta uutisoi esimerkiksi The Guardian. Lisäksi aihetta on ansiokkaasti käsitellyt omassa blogissaan julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.
Valtioiden ja myös yritysten haastaminen oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta tai toimenpiteiden laiminlyönnistä on uusi kiinnostava ilmastoaktivistien toimintamuoto. Rautiaisen mukaan maailmalla on vireillä jo yli tuhat ilmastovalitusta, Suomessa ei vielä yhtään.
Lienee vain ajan kysymys, kun myös Suomessa oikeuslaitos joutuu ottamaan kantaa siihen, miten perustuslain 20 § toteutuu ilmastopolitiikan osalta.
”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”
Myös Pariisin ilmastosopimus, ilmastolaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki antavat eväät testata Suomen harjoitettua ilmastopolitiikka oikeudessa.
Tulevaisuudessa lienee selvää, että nykyinen vallassa oleva sukupolvi ja ilmastokriisin aiheuttaneet yritykset joutuvat vastaamaan teoistaan. Tämä tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa kun nyt paljon huomiota saavan nuorten ilmastoliikkeen aktiivit ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavissa ja päättävissä asemissa.
Erilaiset totuuskomissiot, kansainväliset oikeudenkäynnit ja syytettyjen tuomitseminen antavat monessa mielessä tulevaisuudesta ankaran ja dystooppisen kuvan. Pelkään kuitenkin, että tämän päivän nuoret eivät voi olla laittamatta syyllisen penkille nykyisiä päättäjiä ja saastuttajia. Varsinkin kun ilmastokriisi ja sen aiheuttajat ovat olleet meillä tiedossa jo vuosikymmeniä.
Valtioiden ohella myös ilmastovastuullisen yrityksen kannattaisi toimia pikaisesti. Yhtenä esimerkkinä vastuunkannosta on Microsoft. Yritys on luvannut olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä sekä poistaa ilmakehästä kaiken sen historiansa aikana päästämänsä hiilidioksidin vuoteen 2050 mennessä.
En pitäisi kovin yllättävänä, jos meillä olisi lähivuosina tai vuosikymmeninä lainsäädännössä vaatimus kaikkien aiheutettujen päästöjen siivoamisesta kaikille yrityksille ja organisaatioille. Silloin ympäristöpolitiikasta tuttu saastuttaja maksaa ei olisi enää pelkkä kaunis periaate vaan ihan oikea käytäntö.
Vastaa