Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan päätökset 19.2.2013

Ympäristölautakunnan jengi Joona Haavisto Matti Niemi ja Leo StraniusYmpäristölautakunnan kokouksessa oli tänään vihreistä minun lisäkseni mukana Timo Pyhälahti ja Tuula Palaste-Eerola, jotka molemmat osallistuivat tosi hyvin keskusteluun! Kiitos Timo ja Tuula!

Itse toimin kokouksen puheenjohtajana varsinaisen pj:n Matti Niemen ollessa hiihtolomilla.

Kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Tässä tärkeimmät:
– Pistettiin pöydälle lausunto Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta.
– Keskusteltiin toista tuntia Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksesta.
– Muutettiin lausuntoa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Sirpalesaaren edustan ruoppaushakemuksesta siten, että luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.4.-31.7. (pohjassa oli 1.5.-1.9.).

Alla on tiivistys esityslistan asioista.

* * *

YMPÄRISTÖJOHTAJA
Ilmoitusasiat

> OK.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155

Vuotien reunaan on suunniteltu asuntokortteli, jonka tavoitteena on myös suojata eteläpuolista aluetta liikennemelulta. Ympäristölautakunta huomauttaa, että asemakaavavaiheessa on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä liikenteen päästöjen takia eivätkä Vuotien reunaan suunniteltavan asuinrakennuksen asunnot saa suuntautua yksinomaan Vuotielle päin.

Meri-Rastilan länsirannan asemakaavoituksessa, kuten muillakin uusilla alueilla, on otettava huomioon 0-energiatavoite, jota EU edellyttää vuoden 2020 alusta.

Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja metroaseman lähellä. Tämä on myös vahvin perustelu alueen rakentamiselle. Asemakaavavaiheessa tulee löytää uusia pysäköintipoliittisia ratkaisuja: tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä, toteuttaa autopaikattomia tai vähäpaikkaisia asuinrakennuksia ja erottaa autopaikan ja pysäköinnin kustannukset toisistaan.

> Pistettiin pöydälle eli käsitellään vasta seuraavassa kokouksessa. Kannattaa tutustua ainakin näihin:
Ourcityn vaihtoehtokaava
Tringan terveiset
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

* * *

2 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksesta

Alueellista ekotehokkuutta heikentävät erityisesti maanrakennustyöt ja raskaat pohjarakenteet sekä myös runsas pysäköintipaikkojen määrä. Arvioinnin perusteella ekotehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa pohtimalla jatkosuunnittelussa rakennusten matalampaa energiankulutuksen tavoitetasoa, paikallista sähkön, lämmön- tai jäähdytysenergian tuotantoa sekä ulkovalaistusratkaisuissa.

Ympäristölautakunta muistuttaa, että uusilla alueilla tulee tavoitteena olla 0-energiatavoite, kuten EU edellyttää vuoden 2020 alusta. Tämä on otettava huomioon Koivusaaren jatkosuunnittelussa.

> OK

* * *

3 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013

Ympäristölautakunta päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille.

> Käytiin piiiitkä keskustelu siitä, kannattaako/voiko lautakunta tehdä suunnitelmaan tehdä tässä vaiheessa muutoksia.

Minulla oli viisi muutosesityksiä. Tässä vaiheessa lautakunta kuitenkin lähetti ohjelman vasta lausunnolle ja se tulee aikanaan vielä uudestaan lautakunnan käsiteltäväksi. Päätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että muutokset otetaan sisälle lausuntovaiheessa ja päätetään lopullisesti sitten ohjelman kanssa eli tässä vaiheessa päätettiin vain merkitä tiedoksi (hyväksymisen sijaan).

Alla tiedoksi minun tekemät vastaehdotukset:

Vastaehdotus, Stranius Leo

(15) – Kohtaan meluntorjunnan tavoitteet, siinä kohta 2.
Lisäys toiseksi kohdaksi: ”Suoritetaan nopeutetusti sellaisia melun ehkäisyn ja torjunnan toimenpiteitä, joista ei aiheudu suoria lisäkustannuksia.”

Perustelu: Hyvällä suunnittelulla ja kaavoituksella voidaan ehkäistä melua eikä kaavoittaminen hyvin maksa sen enempää kuin huonokaan kaavoitus. Meluaidat ja jälkikäteen tehtävät meluntorjuntatoimet tulevat kalliiksi.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(35) Kohtaan: ”melu otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa” muutetaan muotoon: ”vältetään asuntojen kaavoitusta melualueille eikä rakenneta liikenneväyliä siten, että olemassa olevalle asutukselle melu lisääntyy.”

Vastaehdotus, Stranius Leo

(39) Kohtaan: ”melualtistusta vähennetään” lisätään: ”koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden melueristyksen parantaminen (korjausten yhteydessä). Aikaisemmassa tekstissä kohta ”4. alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa” tarkoittaa juuri noita kouluja ja sairaaloita.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(50) – Kohtaan ”tutkitaan melun vaikutuksia” lisätään kohta: ”Selvitetään matalien äänien (infraäänien) ja tärinän vaikutukset.” Liikenteen tärinä muuttuu meluksi talojen rakenteissa.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(56) – Perusteissa Kohdassa ”Helsingin melutilanne” on edelleen se ongelma, että katuliikenteen ja raitiotieliikenteen melujen yhteisvaikutusta ei ole välttämättä laskettu. Samaten kohdemelu puuttuu. Helsingin pitäisi myös mitata melua. Melumittarit maksavat muutamia satoja euroja. Lisätään kohta: ”Kokeillaan melumittausta eri paikoissa muutama viikko kerrallaan.” Tämän pohjalta voisi arvioida, miten hyvin todellisuus ja mallinnukset pitävät paikkansa.

* * *

4 Ympäristölautakunnan lausunto hallintokeskukselle Maija Anttilan ym. valtuustoaloitteesta väljien tonttien valjastamisesta kaupunkiviljelyyn

Ympäristölautakunnan mielestä viljelymahdollisuuksien luominen ja taloyhtiöiden innostaminen kaupunkiviljelyyn sopii hyvin kaupungin rooliin mutta viljelyn yhteydessä on hoidettava maisemaan, jätehuoltoon, lannoitukseen ja vesiensuojeluun liittyvät tekijät asiallisesti.

> OK. Hyvä aloite!

* * *

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

> OK. Kysyin tässä kohtaa pilaantuneen maaperän kunnostamisen kustannuksista ja siitä, miten usein työstä saadaan toiminnanharjoittajalta korvaus.

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2012 pilaantunutta maaperää 40 eri kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maata muualla käsiteltäväksi tai hyötykäytettäväksi yhteensä 198 980 tonnia.

Hihasta heitetty arvio oli, että vain noin puolessa tapauksissa toiminnanharjoittajalta saadaan jotain korvausta. Muissa tapauksissa sotkut jää kaupungin maksettavaksi. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen kustannukset ovat ehkä noin 50 euroa tonnilta.

* * *

2 Aloite suunnitelman laatimisesta kaupungin asuntokannan kunnon selvittämiseksi

Kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen, ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen, lämpöolojen säätö ja vastaavat asumisterveyteen vaikuttavat tekijät kuuluvat normaaliin kiinteistöjen kunnossapitoon ja hoitoon. Näissä asioissa vastuu kuuluu kiinteistön omistajalle, kaupungin vuokra-asuntojen osalta kussakin tapauksessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöyhtiöille. Myös asukkaiden vaihtuessa em. tekijöiden tarkastamisen ja tarvittavan korjaamisen tulisi kuulua kiinteistöyhtiön normaaliin käytäntöön.

> OK.

* * *

3. Ympäristölautakunnan lausunto Länsisataman ympäristölupa-asiassa

Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät meluun ja ilmapäästöihin. Sataman toiminta kohottaa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia satama-alueen lähiympäristössä.

Ympäristölautakunta katsoo, että ilmapäästöjä koskevaa lupamääräystä tulee tiukentaa ja selkeyttää. Luvassa tulee aiempaa selkeämmin edellyttää, että satamassa pidempään  viipyvissä aluksissa käytetään vain vähärikkistä polttoainetta.

Ympäristölautakunta korostaa, että ajallisesti luvassa tulee erikseen määrätä, että lyhytkestoisista melutapahtumista ei saa yöllä kello 22.00–7.00 aiheutua asuntoihin eikä potilas- tai majoitushuoneisiin sisälle meluhaittaa.

> OK.

* * *

4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vantaan Energia Oy:n lupa-asiassa

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaa koskevassa asiassa.

> OK.

* * *

5 Länsisataman Valtamerilaiturin linjauksen muuttaminen

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin Sataman hakemuksen Valtamerilaiturin linjauksen muuttamisesta Länsisatamassa ja päättänee, ettei hakemuksesta ole huomautettavaa.

> OK.

* * *

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Sirpalesaaren edustan ruoppaushakemuksesta

Ruopattavan kohteen lähellä sijaitsee useita merkittäviä lintujen pesimäsaaria mm. Harakka. Luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.5.-1.9. Ruoppaustyö sisältää melua aiheuttavia räjäytystöitä, joten pesintä saattaa häiriintyä.

> OK. Muutettiin lausuntoa siten, että luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.4.-31.7. (pohjaesitys oli 1.5.-1.9.).

* * *

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

> OK.

* * *

2 Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2011

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi julkaisun: Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2011.

Raportissa esitetään Helsingissä vuonna 2011 toteutetun vetolaatikostoprojektin tulokset. Projekti oli näytteenottoprojekti, jonka tarkoituksena oli saada kootusti tietoa voileipien ja sämpylöiden täytteiden mikrobiologisesta laadusta, työskentelyhygieniasta ja säilytyslämpötiloista.

Liha-, kala- ja täytemassanäytteitä otettiin yhteensä 98 kappaletta. Näytteet otettiin 53 elintarvikehuoneistosta, joista 44 oli kahviloita ja muita myyntipaikkoja ja yhdeksän pitopalveluita ja eineskeittiöitä, jotka kuljettavat elintarvikkeita muualle tarjottavaksi.

Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Mikrobiologiselta laadultaan hyväksi todettiin 89 % näytteistä. Välttävän arvosanan sai 10 % näytteistä. Yksi täyte (1 %) todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoksi.

Tulosten perusteella valvonnassa tulee kiinnittää edelleen huomiota kylmälaitteiden lämpötilojen asianmukaisuuteen. Riskialtteimmat täytteet olivat kala- ja kanatäytteet.

> OK.

* * *

3 Vuosittainen yhteenveto eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2012

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi yhteenvedon eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2012.

Vuonna 2012 Ylipistollisessa eläinsairaalassa hoidettujen helsinkiläisten potilaiden määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Pieneläinsairaalassa hoidettiin vuonna 2012 10933 helsinkiläistä pieneläintä kun vuonna 2011 vastaava luku oli 10864. Hevos- ja tuotantoeläinsairaalassa hoidettiin 476 hevosta ja muuta suureläintä kun vuonna 2011 potilaita oli yhteensä 502.

> OK.

* * *

Kiitos tosi hyvästä ja keskustelevasta kokouksesta koko lautakunnalle sekä kaikille mukana olleille esittelijöille ja viranhaltijoille!

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan päätökset 19.2.2013”

  1. Kommentoin vielä uudestaan, kun tulin äsken selanneeksi Sitran rahoittamaa ja FCG:n toteuttamaa tutkimusta, jossa vertaillaan Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotusta ja OURCity-suunnitelmaa. Esimerkiksi tässä blogissa mainitulla joukkoliikenneargumentilla KSV:n ehdotusta ei voi asettaa OURCityn edelle, sillä vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla.

  2. Jos Meri-Rastilan länsirantaan liittyvää osayleiskaavoitusta tarkastellaan kokonaisuutena ympäristöasioiden näkökulmasta, pitää perinteinen ulkoilupuisto mielestäni säästää rakentamiselta. Muutama tiivis perustelu seuraavassa:

    1) Luontoarvoiltaan monimuotoinen ulkoilumetsä sijaitsee kyllä lähellä metroasemaa, mutta samoin runsaasti autoillun Vuosaaren sillan kupeessa. Kun Itäkeskuksen risteysaluetta kehitetään, paranevat autoilun mahdollisuudet entisestään. Autolla pääsee helpommin eri suuntiin kuin metrolla.

    2) Vaihtoehtokaavoituksella on osoitettu, että metroaseman lähelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja niin, että metsä säästyy.

    3) Radan varteen on tulossa runsaasti lisää asuntoja. Lähivuosina metrojunat lyhenevät. Myös vuorovälejä on tarkoitus lyhentää, mutta metron kapasiteetti voi tulevaisuudessa olla kovilla. Jo nyt saattaa Rastilan asemalta päästä aamuruuhkassa metroon seisomaan. Ja asemia on lisää matkalla kohti keskustaa.

    4) Kun on mahdollista rakentaa aseman lähelle ja säästää samalla metsä, on perusteltua ratkaista asia varovaisuusperiaatteen mukaan. Siis säästää metsä.

    5) Lähiluonnon merkitys asukkaiden hyvinvoinnille korostuu, kun ilmasto lämpenee. Lisäksi lähimetsä tukee kaupunkilaisten terveyttä tavalla, joka vähentää eriarvoisuutta.

    6) Meri-Rastilan ulkoilupuistossa yhdistyvät monimuotoinen luonto ja arviolta 400 metrin pituiselle alueelle levittäytyvä muinaisranta. Osa muinaisrannasta olisi jäämässä suunnitellun rakentamisen jalkoihin.

    7) Rakentaminen mäkiseen metsään, on riski myös muulle osalle ulkoilupuiston luontoa. Tämä liittyy niin maastonmuotoihin kuin metsäisen alueen pienenemiseen.

    LOPUKSI: Laajaa muinaisrantaa ja monimuotoista ulkoilumetsää ei kannata menettää, kun asuminen on mahdollista järjestää aseman tuntumaan toisin.

    T: Olli

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa