Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan päätökset 19.2.2013

Ympäristölautakunnan jengi Joona Haavisto Matti Niemi ja Leo StraniusYmpäristölautakunnan kokouksessa oli tänään vihreistä minun lisäkseni mukana Timo Pyhälahti ja Tuula Palaste-Eerola, jotka molemmat osallistuivat tosi hyvin keskusteluun! Kiitos Timo ja Tuula!

Itse toimin kokouksen puheenjohtajana varsinaisen pj:n Matti Niemen ollessa hiihtolomilla.

Kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Tässä tärkeimmät:
– Pistettiin pöydälle lausunto Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta.
– Keskusteltiin toista tuntia Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksesta.
– Muutettiin lausuntoa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Sirpalesaaren edustan ruoppaushakemuksesta siten, että luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.4.-31.7. (pohjassa oli 1.5.-1.9.).

Alla on tiivistys esityslistan asioista.

* * *

YMPÄRISTÖJOHTAJA
Ilmoitusasiat

> OK.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155

Vuotien reunaan on suunniteltu asuntokortteli, jonka tavoitteena on myös suojata eteläpuolista aluetta liikennemelulta. Ympäristölautakunta huomauttaa, että asemakaavavaiheessa on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä liikenteen päästöjen takia eivätkä Vuotien reunaan suunniteltavan asuinrakennuksen asunnot saa suuntautua yksinomaan Vuotielle päin.

Meri-Rastilan länsirannan asemakaavoituksessa, kuten muillakin uusilla alueilla, on otettava huomioon 0-energiatavoite, jota EU edellyttää vuoden 2020 alusta.

Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja metroaseman lähellä. Tämä on myös vahvin perustelu alueen rakentamiselle. Asemakaavavaiheessa tulee löytää uusia pysäköintipoliittisia ratkaisuja: tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä, toteuttaa autopaikattomia tai vähäpaikkaisia asuinrakennuksia ja erottaa autopaikan ja pysäköinnin kustannukset toisistaan.

> Pistettiin pöydälle eli käsitellään vasta seuraavassa kokouksessa. Kannattaa tutustua ainakin näihin:
Ourcityn vaihtoehtokaava
Tringan terveiset
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

* * *

2 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksesta

Alueellista ekotehokkuutta heikentävät erityisesti maanrakennustyöt ja raskaat pohjarakenteet sekä myös runsas pysäköintipaikkojen määrä. Arvioinnin perusteella ekotehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa pohtimalla jatkosuunnittelussa rakennusten matalampaa energiankulutuksen tavoitetasoa, paikallista sähkön, lämmön- tai jäähdytysenergian tuotantoa sekä ulkovalaistusratkaisuissa.

Ympäristölautakunta muistuttaa, että uusilla alueilla tulee tavoitteena olla 0-energiatavoite, kuten EU edellyttää vuoden 2020 alusta. Tämä on otettava huomioon Koivusaaren jatkosuunnittelussa.

> OK

* * *

3 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013

Ympäristölautakunta päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille.

> Käytiin piiiitkä keskustelu siitä, kannattaako/voiko lautakunta tehdä suunnitelmaan tehdä tässä vaiheessa muutoksia.

Minulla oli viisi muutosesityksiä. Tässä vaiheessa lautakunta kuitenkin lähetti ohjelman vasta lausunnolle ja se tulee aikanaan vielä uudestaan lautakunnan käsiteltäväksi. Päätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että muutokset otetaan sisälle lausuntovaiheessa ja päätetään lopullisesti sitten ohjelman kanssa eli tässä vaiheessa päätettiin vain merkitä tiedoksi (hyväksymisen sijaan).

Alla tiedoksi minun tekemät vastaehdotukset:

Vastaehdotus, Stranius Leo

(15) – Kohtaan meluntorjunnan tavoitteet, siinä kohta 2.
Lisäys toiseksi kohdaksi: ”Suoritetaan nopeutetusti sellaisia melun ehkäisyn ja torjunnan toimenpiteitä, joista ei aiheudu suoria lisäkustannuksia.”

Perustelu: Hyvällä suunnittelulla ja kaavoituksella voidaan ehkäistä melua eikä kaavoittaminen hyvin maksa sen enempää kuin huonokaan kaavoitus. Meluaidat ja jälkikäteen tehtävät meluntorjuntatoimet tulevat kalliiksi.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(35) Kohtaan: ”melu otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa” muutetaan muotoon: ”vältetään asuntojen kaavoitusta melualueille eikä rakenneta liikenneväyliä siten, että olemassa olevalle asutukselle melu lisääntyy.”

Vastaehdotus, Stranius Leo

(39) Kohtaan: ”melualtistusta vähennetään” lisätään: ”koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden melueristyksen parantaminen (korjausten yhteydessä). Aikaisemmassa tekstissä kohta ”4. alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa” tarkoittaa juuri noita kouluja ja sairaaloita.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(50) – Kohtaan ”tutkitaan melun vaikutuksia” lisätään kohta: ”Selvitetään matalien äänien (infraäänien) ja tärinän vaikutukset.” Liikenteen tärinä muuttuu meluksi talojen rakenteissa.

Vastaehdotus, Stranius Leo

(56) – Perusteissa Kohdassa ”Helsingin melutilanne” on edelleen se ongelma, että katuliikenteen ja raitiotieliikenteen melujen yhteisvaikutusta ei ole välttämättä laskettu. Samaten kohdemelu puuttuu. Helsingin pitäisi myös mitata melua. Melumittarit maksavat muutamia satoja euroja. Lisätään kohta: ”Kokeillaan melumittausta eri paikoissa muutama viikko kerrallaan.” Tämän pohjalta voisi arvioida, miten hyvin todellisuus ja mallinnukset pitävät paikkansa.

* * *

4 Ympäristölautakunnan lausunto hallintokeskukselle Maija Anttilan ym. valtuustoaloitteesta väljien tonttien valjastamisesta kaupunkiviljelyyn

Ympäristölautakunnan mielestä viljelymahdollisuuksien luominen ja taloyhtiöiden innostaminen kaupunkiviljelyyn sopii hyvin kaupungin rooliin mutta viljelyn yhteydessä on hoidettava maisemaan, jätehuoltoon, lannoitukseen ja vesiensuojeluun liittyvät tekijät asiallisesti.

> OK. Hyvä aloite!

* * *

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

> OK. Kysyin tässä kohtaa pilaantuneen maaperän kunnostamisen kustannuksista ja siitä, miten usein työstä saadaan toiminnanharjoittajalta korvaus.

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2012 pilaantunutta maaperää 40 eri kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maata muualla käsiteltäväksi tai hyötykäytettäväksi yhteensä 198 980 tonnia.

Hihasta heitetty arvio oli, että vain noin puolessa tapauksissa toiminnanharjoittajalta saadaan jotain korvausta. Muissa tapauksissa sotkut jää kaupungin maksettavaksi. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen kustannukset ovat ehkä noin 50 euroa tonnilta.

* * *

2 Aloite suunnitelman laatimisesta kaupungin asuntokannan kunnon selvittämiseksi

Kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen, ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen, lämpöolojen säätö ja vastaavat asumisterveyteen vaikuttavat tekijät kuuluvat normaaliin kiinteistöjen kunnossapitoon ja hoitoon. Näissä asioissa vastuu kuuluu kiinteistön omistajalle, kaupungin vuokra-asuntojen osalta kussakin tapauksessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöyhtiöille. Myös asukkaiden vaihtuessa em. tekijöiden tarkastamisen ja tarvittavan korjaamisen tulisi kuulua kiinteistöyhtiön normaaliin käytäntöön.

> OK.

* * *

3. Ympäristölautakunnan lausunto Länsisataman ympäristölupa-asiassa

Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät meluun ja ilmapäästöihin. Sataman toiminta kohottaa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia satama-alueen lähiympäristössä.

Ympäristölautakunta katsoo, että ilmapäästöjä koskevaa lupamääräystä tulee tiukentaa ja selkeyttää. Luvassa tulee aiempaa selkeämmin edellyttää, että satamassa pidempään  viipyvissä aluksissa käytetään vain vähärikkistä polttoainetta.

Ympäristölautakunta korostaa, että ajallisesti luvassa tulee erikseen määrätä, että lyhytkestoisista melutapahtumista ei saa yöllä kello 22.00–7.00 aiheutua asuntoihin eikä potilas- tai majoitushuoneisiin sisälle meluhaittaa.

> OK.

* * *

4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vantaan Energia Oy:n lupa-asiassa

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaa koskevassa asiassa.

> OK.

* * *

5 Länsisataman Valtamerilaiturin linjauksen muuttaminen

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin Sataman hakemuksen Valtamerilaiturin linjauksen muuttamisesta Länsisatamassa ja päättänee, ettei hakemuksesta ole huomautettavaa.

> OK.

* * *

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Sirpalesaaren edustan ruoppaushakemuksesta

Ruopattavan kohteen lähellä sijaitsee useita merkittäviä lintujen pesimäsaaria mm. Harakka. Luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.5.-1.9. Ruoppaustyö sisältää melua aiheuttavia räjäytystöitä, joten pesintä saattaa häiriintyä.

> OK. Muutettiin lausuntoa siten, että luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli 1.4.-31.7. (pohjaesitys oli 1.5.-1.9.).

* * *

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

> OK.

* * *

2 Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2011

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi julkaisun: Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2011.

Raportissa esitetään Helsingissä vuonna 2011 toteutetun vetolaatikostoprojektin tulokset. Projekti oli näytteenottoprojekti, jonka tarkoituksena oli saada kootusti tietoa voileipien ja sämpylöiden täytteiden mikrobiologisesta laadusta, työskentelyhygieniasta ja säilytyslämpötiloista.

Liha-, kala- ja täytemassanäytteitä otettiin yhteensä 98 kappaletta. Näytteet otettiin 53 elintarvikehuoneistosta, joista 44 oli kahviloita ja muita myyntipaikkoja ja yhdeksän pitopalveluita ja eineskeittiöitä, jotka kuljettavat elintarvikkeita muualle tarjottavaksi.

Voileipätäytteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Mikrobiologiselta laadultaan hyväksi todettiin 89 % näytteistä. Välttävän arvosanan sai 10 % näytteistä. Yksi täyte (1 %) todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoksi.

Tulosten perusteella valvonnassa tulee kiinnittää edelleen huomiota kylmälaitteiden lämpötilojen asianmukaisuuteen. Riskialtteimmat täytteet olivat kala- ja kanatäytteet.

> OK.

* * *

3 Vuosittainen yhteenveto eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2012

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi yhteenvedon eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista vuonna 2012.

Vuonna 2012 Ylipistollisessa eläinsairaalassa hoidettujen helsinkiläisten potilaiden määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Pieneläinsairaalassa hoidettiin vuonna 2012 10933 helsinkiläistä pieneläintä kun vuonna 2011 vastaava luku oli 10864. Hevos- ja tuotantoeläinsairaalassa hoidettiin 476 hevosta ja muuta suureläintä kun vuonna 2011 potilaita oli yhteensä 502.

> OK.

* * *

Kiitos tosi hyvästä ja keskustelevasta kokouksesta koko lautakunnalle sekä kaikille mukana olleille esittelijöille ja viranhaltijoille!

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan päätökset 19.2.2013”

  1. Kommentoin vielä uudestaan, kun tulin äsken selanneeksi Sitran rahoittamaa ja FCG:n toteuttamaa tutkimusta, jossa vertaillaan Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotusta ja OURCity-suunnitelmaa. Esimerkiksi tässä blogissa mainitulla joukkoliikenneargumentilla KSV:n ehdotusta ei voi asettaa OURCityn edelle, sillä vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla.

  2. Jos Meri-Rastilan länsirantaan liittyvää osayleiskaavoitusta tarkastellaan kokonaisuutena ympäristöasioiden näkökulmasta, pitää perinteinen ulkoilupuisto mielestäni säästää rakentamiselta. Muutama tiivis perustelu seuraavassa:

    1) Luontoarvoiltaan monimuotoinen ulkoilumetsä sijaitsee kyllä lähellä metroasemaa, mutta samoin runsaasti autoillun Vuosaaren sillan kupeessa. Kun Itäkeskuksen risteysaluetta kehitetään, paranevat autoilun mahdollisuudet entisestään. Autolla pääsee helpommin eri suuntiin kuin metrolla.

    2) Vaihtoehtokaavoituksella on osoitettu, että metroaseman lähelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja niin, että metsä säästyy.

    3) Radan varteen on tulossa runsaasti lisää asuntoja. Lähivuosina metrojunat lyhenevät. Myös vuorovälejä on tarkoitus lyhentää, mutta metron kapasiteetti voi tulevaisuudessa olla kovilla. Jo nyt saattaa Rastilan asemalta päästä aamuruuhkassa metroon seisomaan. Ja asemia on lisää matkalla kohti keskustaa.

    4) Kun on mahdollista rakentaa aseman lähelle ja säästää samalla metsä, on perusteltua ratkaista asia varovaisuusperiaatteen mukaan. Siis säästää metsä.

    5) Lähiluonnon merkitys asukkaiden hyvinvoinnille korostuu, kun ilmasto lämpenee. Lisäksi lähimetsä tukee kaupunkilaisten terveyttä tavalla, joka vähentää eriarvoisuutta.

    6) Meri-Rastilan ulkoilupuistossa yhdistyvät monimuotoinen luonto ja arviolta 400 metrin pituiselle alueelle levittäytyvä muinaisranta. Osa muinaisrannasta olisi jäämässä suunnitellun rakentamisen jalkoihin.

    7) Rakentaminen mäkiseen metsään, on riski myös muulle osalle ulkoilupuiston luontoa. Tämä liittyy niin maastonmuotoihin kuin metsäisen alueen pienenemiseen.

    LOPUKSI: Laajaa muinaisrantaa ja monimuotoista ulkoilumetsää ei kannata menettää, kun asuminen on mahdollista järjestää aseman tuntumaan toisin.

    T: Olli

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!